Kiikoistenmaa
Kiikoistenmaa, ruots. Kiikois, on Sastamalan Suodenniemellä sijaitseva kylä. Se on sikäli poikkeuksellinen, että sen alue jakaantuu kahteen osaan: entiseen Kiikoisten kuntaan rajautuvaan länsiosaan ja Jalkavalan Tarvaanmaan ulkopalstaan ja Pajuniemen kylään rajautuvaan itäosaan. Osien välissä on Mouhijärven Eskolan kylän talojen maata. Kylän itäosa sijaitsee Mouhijärven rannassa. Etelässä Kiikoistenmaata rajaa Kiikois- eli Mouhijoki.[1]
Osin Kiikoistenmaan alueella on Putajan taajama, joka syntyi Putajan aliseen koskeen 1860-luvulla rakennetun sahan ja myllyn ympärille.[2] Arkipuheessa Putajan nimeä käytetään usein myös Kiikoistenmaata tarkoitettaessa.
Kiikoistenmaan kylä tunnettiin pitkään Kiikoisten kylänä. Nykyisen vanhan nimensä se sai takaisin vuonna 2012.
Tampereen ja Porin yhdistävä valtatie 11 kulkee Kiikoistenmaan länsiosan poikki, kuten myös Laviaan vievä Palomäentie (yhdystie 13059). Valtatie 11:stä erkanee Suodenniemen keskustaajamaan vievä Putajantie (yhdystie 2591), mikä kulkee Kiikoistenmaan itäosan läpi. Kiikoistenmaasta on matkaa Sastamalan keskustaan noin 25 kilometriä. Tampereelle on matkaa noin 60 ja Poriin noin 50 kilometriä.
Kiikoistenmaan historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiikoistenmaa oli pitkään Mouhijärven Eskolan kylän talojen asumatonta erämaata. Oletettavasti alue oli päätynyt sen yhteyteen keskiaikaisena erävaltauksena.[3] Ensimmäiset torpat sinne syntyivät 1700-luvulla. Isojaon yhteydessä Turun ja Porin läänin maaherra määräsi alueelle perustettavaksi viisi uudistilaa, jotka olivat Hujo (RNo 1), Leppäniemi (RNo 2), Lähteenmäki (RNo 3), Palomäki (RNo 4) ja Korkeenalanen (RNo 5).[4][5] Vuoden 1845 maakirjassa[6] uudistilat on vielä mainittu Eskolan kylän yhteydessä mutta vuonna 1855[7] Kiikoisten(maan) kylän alla, joten tilojen lohkaisu uudeksi kyläksi osuu samaan ajankohtaan, kuin muutamien muidenkin Suodenniemen kylien eli Makkosen, Märkätaipaleen ja Pyykoskenmaan alueiden uudelleenjärjestely.
Kiikoisjoen rantaniityt Kiikoistenmaan rajoilla lienee jo varhain jaettu Suodenniemen ja Mouhijärven kylien taloille. Muistona tästä ajasta joenvarren kiinteistöt kuuluvat yhä edelleen lukuisten eri kylien maihin.[1] Kirkollisessa mielessä Kiikoistenmaa kuului Suodenniemen seurakuntaan perustamisestaan alkaen. Hallinnollisesti se siirrettiin Mouhijärven kunnasta Suodenniemen kuntaan 1930-1940–luvuilla.[4]
Kiikoistenmaa tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiikoistenmaa on läheisesti sidoksissa Putajan taajamaan. Kylän maat ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 23.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Parasta aikaa Putajassa, s. 219. Vammala: Putajan Ponsi ry., 2008. ISBN 978-952-92-3341-0 (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo: Satakunnan historia III, s. 255. Satakunnan maakuntaliitto ry, 1973. Linkki digitoituun teokseen (viitattu 23.3.2020). (suomeksi)
- ↑ a b Parasta aikaa Putajassa, s. 12. Vammala: Putajan Ponsi ry., 2008. ISBN 978-952-92-3341-0 (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 248. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158 (suomeksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1845. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)