Kiertävä kotitalouskoulu

Kiertävä kotitalouskoulu oli aiemmin Suomessa oppilaitos naisille. Nimensä mukaisesti koulu kiersi eri paikkakunnilla.

Toiminta

Koulun tarkoitus ja omistaminen

Kiertävien kotitalouskoulujen tarkoituksena oli vuonna 1929 annetun asetuksen mukaan antaa naisille, vähävaraisilla ja harvaanasutuilla paikkakunnilla, järjestettyä opetusta erinäisissä maalaiskotien hoitajille kuuluvissa tehtävissä sekä muutenkin edistää kotitalouden kohottamista tarkoittavaa toimintaa.

Kiertävän kotitalouskoulun voi omistaa Martta-yhdistysten piiriliitto, maanviljelysseura tai talousseura tai muu samankaltainen yhteisö. Kiertävät kotitalouskoulut olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia. Koulun johtokuntana toimi ja koulun toimintaa valvoi koulun omistavan järjestön johtokunta. Koulun johtaja kuului toimikuntaan paikallisena.

Koulu oli toiminnassa vähintään yhdeksän kuukautta vuodessa. Jos tämä aika ei kulunut kokonaisuudessaan oppikurssitoimintaa, opettajien tuli käyttää jäljelle jäänyt aika neuvontaan. Koulun oppikurssit kestivät vähintään kolme kuukautta ja enintään yhden vuoden. Maataloushallituksen suostumuksella voitiin panna toimeen myös lyhyempiä kursseja. Koulu saattoi toimia samalla koulupaikalla enintään kaksi vuotta kerrallaan.

Opetus

Kiertävässä kotitalouskoulussa voitiin antaa opetusta seuraavissa aineissa: kodinhoidossa, ruokataloudessa, puutarhanhoidossa, käsitöissä, karjan- ja pienkarjanhoidossa, maitotaloudessa, lastenhoidossa, terveys- ja sairashoidossa, yhteiskuntaopissa, kirjanpidossa ja asioimiskirjoituksessa.

Pääsyvaatimukset

Päästäkseen oppilaaksi kiertävään kotitalouskouluun hakijan tuli olla täyttänyt 16 vuotta sekä esittää todistukset siitä, että hän oli suorittanut kansakoulun oppimäärän, että hän oli hyvämaineinen, ettei hän sairastanut tarttuvaa tautia ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli alaikäinen.