Kfar Etzion
| Kfar Etzion | |
|---|---|
 |
|
  Kfar Etzion |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Israel |
| Hallintoalue | Juudea ja Samaria |
| Perustettu | 1967 |
| Väkiluku (2019) | 1 156 |
Kfar Etzion (hepr. כפר עציון, Kfar Etzyon) on Israelin siirtokunta Palestiinan Länsirannalla Jerusalemin eteläpuolella. Sen asukasluku oli vuoden 2019 lopussa 1 156.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kfar Etzion sijaitsee Hebronin kukkuloilla Länsirannalla noin 23 kilometriä Jerusalemista etelään.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen vakinaisemman asutuksen syntymistä juutalaiset siirtolaiset yrittivät perustaa paikalle siirtokuntaa useampaan otteeseen. Irakista saapuneet juutalaiset perustivat Migdal Eder in vuonna 1926–1927. Paikka sai nimensä raamatullisen paikannimen mukaan. Migdal Eder hylättiin kuitenkin vuoden 1929 levottomuuksien aikana. Vuonna 1935 paikalta osti maata S. Z. Holzmann. Holzmann oli sitrushedelmien viljelijä. Holzmann kaavaili perustavansa vuoristokylän ja matkailukeskuksen, jolle hän antoi nimen Kfar Etzion oman nimensä heprealaisen käännöksen mukaan. Suunnitelmat tyrehtyivät vuosien 1936–1939 arabikapinaan.[1]
Vuonna 1943[1] sionistisen ja ortodoksijuutalaisen[2] Mizrahi-liikkeen jäsenet[3] perustivat ensimmäisen kibbutsin paikalle, josta tuli Gush Etzionin siirtokunta-alue. Kfar Etzion oli alueen siirtokunnsita ensimmäinen ja kolme muuta olivat Massu'ot Yizhak, Ein Zurim ja Revadim. Kibbutsin jäsenet viljelivät maata ja istuttivat metsää.[1]
Vuodesta 1947 lähtien kibbutsia vastaan tehtiin jatkuvia hyökkäyksiä arabien taholta. Arabien ja juutalaisten välien konfliktin aikana Kfar Etzionin sijainti oli strateginen. Sitä tukikohtanaan käyttäen juutalaiset pystyivät häiritsemään liikennettä kohti Jerusalemia. 12. toukokuuta 1948 arabilegioona käynnisti hyökkäyksen siirtokuntaa vastaan. Kfar Etzion kukistui seuraavana päivänä. Vangiksi jääneitä surmattiin Kfar Etzionin verilöylyssä. Alueen valtauksen jälkeen juutalaiset siirtokunnat tuhottiin ja niiden paikalle valmistui arabilegioonan tukikohta.[1]
Israel valtasi alueen kuuden päivän sodan aikana 7. kesäkuuta 1967. Saman vuoden syyskuussa entisen Kfar Etzionin paikalle tuli Ha-Kibbutz ha-Datin jäseniä ja Kfar Etzion perustettiin uudelleen.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kibbutsin nykyiset asukkaat ovat harjoittaneet maataloutta. Kfar Etzionissa on esimerkiksi kasvatettu kanoja ja kalkkunoja, sekä viljelty hedelmäpuita. Paikalla on myös jonkin verran teollisuutta. Kibbutsilla on valmistettu esimerkiksi Mofet Etzionin ballistisia panssareita.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kfar Etzionin asukasluku oli vuoden 2019 lopussa 1 156.[4] Vuonna 2002 vastaava lukema oli 408.[1]
Kansainvälisoikeudellinen asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelin siirtokuntia on väitetty laittomiksi,[5] koska Geneven neljännen sopimuksen 49. artiklan 6. pykälän mukaan "valtaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään."[6] Israel kiistää väitteen siirtokuntien laittomuudesta, koska se ei ole tehnyt sopimuksen mainitsemia karkotuksia tai siirtoja.[7] Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi 9. heinäkuuta 2004 neuvoa antavan lausunnon, jossa se katsoi, että Israelin siirtokunnat olivat kansainvälisen oikeuden vastaisia.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 12 Kat-Lie, s. 59. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
- ↑ Juusola, Hannu: Israelin historia, s. 296. Gaudeamus Helsinki University Press, 2014. ISBN 978-952-495-559-1
- ↑ Morris, Benny: 1948 : A History of the First Arab-Israeli War, s. 167. Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-12696-9 (englanniksi)
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) (Kefar Ezyon) Central Bureau of Statistics. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Martin Asser: Obstacles to Middle East peace: Borders and settlements BBC News. BBC. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex. Arkistoitu 5.3.2023. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Israeli Settlements and International Law 30.11.2015. Ministry of Foreign Affairs (Israel). Viitattu 31.10.2023.
- ↑ International Court of Justice: Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occcupied Palestinian Territory- Advisory Opinion of 9 July 2004. International Court of Justice, 2004. ISBN 92-1-070993-4 Teoksen verkkoversio.