Keuruun työväentalo
| Keuruun työväentalo | |
|---|---|
| Keuruun työväentalo | |
| Osoite | Samuli Rantasentie 4 |
| Sijainti | Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Rakennuttaja | Keuruun Työväenyhdistys |
| Omistaja | Keuruun Sosialidemokraatit ry |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Keuruun työväentalo on lähellä Keuruun kirkonkylän keskustaa sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti arvokas. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1] Talon omistaa Keuruun Sosialidemokraatit.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keuruun Työväenyhdistys on perustettu 1903 kunnantuvalla. Toiminta oli käynnistynyt jo aiemmin. Työväenyhdistys kokoontui aluksi jäsenten kotona. Vuonna 1905 on ostettu Abram Nybergin huutokaupasta Pohjola-niminen talo ja samassa yhteydessä vuokra-oikeus tonttiin. Jo samana vuonna aloitettiin talon laajennus yhdistyksen jäsenen ratamestari Kaarlo Suhosen piirustusten mukaan. Laajennus valmistui talkootyönä vuonna 1906.[1] Vuonna 1916 talolle majoitettiin venäläisiä sotilaita. Sisällisodan aikana vuonna 1918 työväentalo takavarikoitiin suojeluskunnalle vangittujen työläisten sijoituspaikaksi.[1]
Vuonna 1924 tehtiin yläkertaan vahtimestarin asunto, ja samalla katon muotoa muutettiin parvekkeen ja yläkerran ikkunan kohdalta aumamuotoiseksi. Myös katon kolmioikkunat poistettiin. Työväentalon tontti ostettiin omaksi vuonna 1964. Uusi siipirakennus rakennettiin 1970-luvulla vanhan osan viereen. Tämä on kuitenkin tyylillisesti aivan erilainen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo on hirsirunkoinen. Aluksi talo oli vuoraamaton. Vuonna 1947 se laudoitettiin. Katteena oli aluksi päre, joka vaihdettiin vuonna 1947 tiileen ja vuonna 1977 peltikatoksi. Sisäseinät ovat kuitulevyä ja sisäkatto paneelia. Ikkunoita on muutettu vuonna 1978 ja kuisteja vuonna 1977. Alun perin talossa oli uunilämmitys. Vuonna 1977 taloon asennettiin lämminilmapuhallin. Samana vuonna taloon vedettiin vesijohto ja viemäri.[3]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen ja yhden huoneen ja keittiön asunto. Lisäksi vuonna 1962 on rakennettu talousrakennus.[3] Talossa on nykyisin öljylämmitys. Vesi- ja viemärijärjestelmä uusittiin 1990-luvun alussa. Talon alakerrassa on aula, sali, keittiö, kokoustila ja wc:t. Yläkerrassa on kokoustila ja asuntona kaksio.[4]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, juhlia ja bingoa.[3] Vuonna 2017 alakerta oli vuokrattuna kirpputoriyrittäjälle. Yläkerran kokoustila on yhdistyksen ja Keuruun sos.dem. valtuustoryhmän käytössä. Yläkerran asunto on vuokrattuna.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Keuruun työväentalo monessa menossa. Keuruun demarit
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.