Ketunsara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketunsara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Erittäin uhanalainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Alaheimo: Cyperoideae
Tribus: Cariceae[2]
Suku: Sarat Carex
Laji: vulpina
Kaksiosainen nimi

Carex vulpina
L.

Katso myös

  Ketunsara Wikispeciesissä
  Ketunsara Commonsissa

Ketunsara (Carex vulpina) on lähes koko Euroopassa tavattava sarakasvi. Suomessa se on rauhoitettu ja erittäin uhanalainen.[3]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketunsara on mätästävä ja sen teräväsärmäiset varret kasvavat 30–100 senttimetriä korkeiksi. Varsien tyvitupet ovat tummanruskeita, lopuksi säikeiksi hajoavia. Ketunsaran lehdet ovat lähes varren pituisia, kapeita ja kirkkaanvihreitä. Alimman tähkän tukilehti on lyhyt tai se puuttuu kokonaan. Kukinto on 3–7 cm pitkä, vaalean- tai tummanruskea, epäsäännöllinen ja monitähkäinen. Hedekukat sijaitsevat tähkän kärjessä ja emikukat sen tyvessä. Tummanpunaruskeat tähkäsuomut ovat teräviä ja kalvolaitaisia. Pullakot ovat ruskeita, litteän munanmuotoisia, ja suuota on syvälovinen. Ketunsara kukkii kesäkuussa. Laji muistuttaa läheisesti revonsaraa (C. otrubae).[4][5]

Ketunsaraa tavataan lähes koko Euroopassa ja paikoitellen myös Aasiassa. Pohjoismaissa laji esiintyy äärirajoillaan. Suomessa ketunsaran arvellaan olevan muinaistulokas. Alkuperäisenä lajia on tavattu ainoastaan Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta Pöytyältä. Lisäksi satunnaisesiintymiä tunnetaan eri puolelta maata, muun muassa Helsingistä. Ketunsara on myös sotatulokas.[5][6]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ketunsara kasvaa yleensä ojanvarsilla. Sitä voi tavata myös kosteilla niityillä, pensaikoissa ja lehtokorvissa. Sotatulokkaana ketunsaraa on tavattu myös satamissa ja varastopaikoilla.[4][5]

  • Ranta, Pertti: Ketunsara. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 111.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  1. Carex vulpina IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  3. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 12.1.2010.
  4. a b Retkeilykasvio 1998, s. 548.
  5. a b c Ranta 1997, s. 111.
  6. Den virtuella floran: Rävstarr (Carex vulpina) Viitattu 15.3.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]