Kestomuna
Kestomuna on jäätymistä ja kuivumista pitkään kestävä muna, jossa on runsaasti ruskuaista. Joskus sen kehittymisen eteneminen edellyttää kuivuus- tai kylmäkäsittelyä. Tutuimpia kestomunia ovat kidusjalkaisten talvimunat. Kidusjalkaisten tunnetuin lahko on vesikirput. Kestomuna syntyy syksyllä hedelmöityneestä munasolusta ja sen kehittyminen jatkuu vasta seuraavana keväänä.[1]
Vesikirput lisääntyvät suurimman osan vuotta tuottamalla naaraita partenogeneettisesti eli hedelmöitymättömistä munasoluista. Näin syntyneet naaraat tuottavat uusia naarassukupolvia. Vasta ympäristön muututtua epäedulliseksi partenogeneettiset naaraat tuottavat sekä naaraita että koiraita. Tämän sukupolven naaraiden hedelmöityessä syntyy kestomunia, joista syntyy vain naaraita seuraavana keväänä. Näin useaa perättäistä partenogeneettistä sukupolvea seuraa yksi ainoa biseksuaalinen sukupolvi, jonka populaatiossa on molempia sukupuolia. Tätä seuraa uusi lisääntymisjakso.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rauno Tirri et al.: Biologian sanakirja, Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusanat kestomuna ja kidusjalkaiset.
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana partenogeneesi, sivu 5089.