Kesla
| Kesla Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | YOUR RESPONSIBLE PARTNER |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: KELAS |
| Markkina-arvo |
 14,0 milj. € (31.12.2022)[1] |
| Perustettu | 1960 |
| Toimitusjohtaja | Pasi Nieminen |
| Puheenjohtaja | Vesa Tuomi |
| Kotipaikka | Joensuu, Suomi |
| Toimiala | teollisuustuotteet ja -palvelut |
| Liikevaihto |
 45,9 milj. € (2022)[1] |
| Liikevoitto |
-1,319 milj. € (2022)[1] |
| Henkilöstö |
246 (keskim. 2022)[1] |
| Kotisivu |
www |
Kesla Oyj on suomalainen pörssiyritys, jonka kotipaikka on Joensuu. Yritys on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun koko tuotantoketjun. Keslan tuotteisiin kuuluvat auto- ja teollisuusnosturit, hakkurit, harvesterikourat, metsäkonenosturit ja traktorin metsävarusteet, perävaunut ja kuormaimet.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritys sai alkunsa vuonna 1954, kun ensimmäisen traktorinsa ostanut Antti Kärkkäinen alkoi pohtia, kuinka kivet saisi kätevästi kerättyä pois pelloilta. Kärkkäinen kehitti ja teki itse omat kivenraivauskoneensa, sillä valmiita ei ollut saatavilla. Näin saivat alkunsa Kivi-Antti-kivensiirtolaite ja Isokita-raivauskoukku. Naapurit kiinnostuivat Antin keksinnöistä ja tilasivat niitä myös itselleen. Laitteita valmistettiin alkuun naapurikylän pajalla, kunnes Antti Kärkkäinen päätti laittaa tilansa uuteen käyttöön ja perusti 19. elokuuta 1960 Rantasalmen Raivausväline -yrityksen.
Antti Kärkkäinen kuoli vuonna 1969, jonka jälkeen yrityksen otti hoitoonsa ensin hänen vanhin poikansa Raimo ja sitten nuorempi poika Seppo vuonna 1971. Lisätilojen tarpeessa yritys muutti ensin hetkeksi Joroisiin ja sieltä Kesälahdelle 1974. Kesälahdesta yritys sai nykyisen nimensä Kesla.
Kesla päätti tammikuussa 1988 laajentaa omistuspohjaansa ja listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Samoihin aikoihin yritys laajensi toimintaansa henkilönostimien suunnitteluun ja markkinointiin. Kesla valmisti viimeiset maatalouskoneensa vuonna 1995.
Vuonna 2000 Kesla osti hakehakkurin tuoteoikeudet saksalaiselta hakkurivalmistajalta. Tämän ympärille Kesla hyödynsi omaa osaamistaan metallirakenteiden, kuten vaunurungon ja nosturin sekä hydrauliikan ja automatiikan osalta, ja kehitti kilpailukykyisen hakkuripaketin yrittäjäkäyttöiseen hakettamiseen.
Vuonna 2007 Kesla osti MFG Components Oy:n Tohmajärveltä. MFG:stä tuli Keslan itsenäinen tytäryhtiö. Kesla Components fuusioitui MFG:hen vuonna 2008. Näin ollen MFG:llä on toimipisteet Tohmajärvellä ja Ilomantsissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tilinpäätöstiedote 2022 (PDF) Kesla Oyj. Viitattu 21.3.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salmela, Sirkka-Liisa: Riihipajasta metsäteknologian moniosaajaksi: Kesla 50. Joensuu: Kesla Oyj, 2010. ISBN 978-952-92-7551-9
- Aaltonen, Sirkka-Liisa: #yourlifetimematch - Lähikuvassa Kesla 2010-2020. Joensuu: Kesla Oyj, 2021. ISBN 978-952-94-4795-4
- Aaltonen, Sirkka-Liisa: #yourlifetimematch - Close-up Kesla 2010-2020. Joensuu: Kesla Oyj, 2021. ISBN 978-952-94-4867-8