Keskustelu ohjeesta:Kielioppi
Amatööri kun olen niin en tiedä minne asiasta kuuluisi kertoa, mutta Kielitoimisto linkki ei toimi (enää). Kommentin jätti 81.209.16.47 (keskustelu – muokkaukset)
Suositukset
[muokkaa wikitekstiä]Tsemii (keskustelu · muokkaukset) poisti sivulta suosituksia mm. muodon "viiveeseen" ja Internetin kirjoitusasun suhteen. Oliko tämä vastalause yleensä yhtenäiselle kieliasulle, vai onko sanoissa "viiveeseen" ja "internet" (pienellä i-kirjaimella) muuten vain jotain erityisen mätää? —MikkoM (♫) 10. heinäkuuta 2005 kello 20:44:19 (UTC)
- Internet-sana kirjoitetaan pienellä niissä tapauksissa, joihin alkuperäisessä tekstissä viitattiin (mm. internet-ilmiö). Poisto on siis turha. Internet on jo niin yleinen ilmiö ja sana, että se pitäisi mielestäni kirjoittaa aina pienellä, vähintäänkin (lähi-)tulevaisuudessa, ellei sitten ole niin, että jollakin on copyright Internet-merkkiseen tuotteeseen (?). Jos näin on, sanaan pitäisi myös liittää merkintä TM tai jotakin muuta vastaavaa.
- Viiveeseen-muodon poistoa en ehtinyt näin äkkiseltään löytää, mutta jos poisto viittaa taivutukseen viive:viiveeseen, viiveeseen-muoto on aivan hyvää suomea eikä sitä mielestäni tarvitse poistaa. Ilmoittiko poistaja kriteerikseen jonkin auktoriteetin, esim. Kielitoimiston suosituksen? (Kielitoimistoonkaan ei aina toki tarvitse luottaa, mutta poistamisen tai lisäämisen perusteena ihan hyvä viittauskohde.) --MiaK 10. heinäkuuta 2005 kello 21:01:44 (UTC)
- Tässä viiveeseen-jutussa on kai kyse siitä, että suomen kielessä voi sanoa joko viiveeseen tai viipeeseen mutta Wikipediassa suositeltiin sanomaan viiveeseen yhtenäisyyden vuoksi. Minusta siinä ole mitään väärää, että vaikka on useampi oikea vaihtoehto niin jokin niistä voi olla suositeltu yhtenäisyyden vuoksi. —MikkoM (♫) 10. heinäkuuta 2005 kello 21:05:19 (UTC)
- Kyseessä on suomen kielen astevaihtelu, joka tietyissä tapauksissa mm. murteiden vuoksi horjuu, ja jonkun mielestä muoto viipeeseen voi esim. tästä syystä vaikuttaa paremmalta kuin viiveeseen. Minun kielikorvani sanoo, että viiveeseen on "parempi" vaihtoehto kuin viipeeseen, mutta tuskinpa minun kielikorvani on mikään suomen kielen auktoriteetti... :-D (Oma murretaustani voi vaikuttaa, kuten ehkä myös poistajan tapauksessa, ellei hän ilmoittanut mitään auktoriteettiä viitteekseen.) Viipeeseen on kyllä myös oikein, ja itse asiassa astevaihtelun kannalta "oikeampi" vaihtoehto (vertaa vaikkapa kuve:kupeeseen tai kuveeseen). Toisaalta viive on paljon uudempi sana kuin kuve, ja uudissanojen kanssa asiat aina hieman muuttuvat... eli en antaisi poistajalle "lupaa" poistaa suositusta ilman perusteita, sillä viiveeseen tuntuu ainakin mutu-tiedolla olevan nykykielisempi muoto. --MiaK 10. heinäkuuta 2005 kello 21:26:55 (UTC)
- "Internet isolla", sanovat Kielitoimiston sanakirja ja Tietotekniikan termitalkoot [1]. Esimerkkejä näistä lähteistä: Internet-osoite, Internet-palveluntarjoaja. Viivesuositus on käsittääkseni vain yhden ihmisen tekemä [2], eikä sille mielestäni ole perusteita. Sanakirjan mukaan voidaan kirjoittaa joko viipeen tai viiveen, joten ei ole järkevää ohjeistaa käyttämään toista muotoa. Ehkä artikkelien/artikkeleiden/artikkeleitten kirjoittajille voidaan antaa joitakin (Kielitoimiston suomia) vapauksia. Vai onko parhaasta taivutusmuodosta riiteleminen tärkeää Wikipedian yhtenäisyyden kannalta? --Tsemii 10. heinäkuuta 2005 kello 22:25:56 (UTC)
- Ei Kielitoimisto suo kenellekään mitään vapauksia. Mutta suositukset poistamalla voidaan edistää epäyhtenäisyyttä, sekavuutta ja epätietoa siitä, mikä on kieliopin mukaista ja mikä ei. Jokaisen ikioma ihmisoikeus on kirjoittaa viipeeseen, mutta se ei tarkoita, etteikö Wikipedia voi ottaa tavoitteekseen viiveeseen-muodon käyttämisen. —MikkoM (♫) 10. heinäkuuta 2005 kello 22:35:47 (UTC)
- En nyt osaa lähdeviitettä antaa, mutta pikanttina asiatietona mainittakoon: Helsingin Sanomat on yksi suomen kielen asiatyylin johtavia auktoriteetteja Kielitoimiston rinnalla. Jossakin kielenhuoltoa käsittelevässä tekstissä HS:n edustaja mainitsi esimerkkinä, että vaikka lehti useimmiten noudattaa Kielitoimiston ohjeita, on esim. internet päätetty kirjoittaa pienellä, koska lukijat hahmottavat sen yleisnimeksi. Tämä vain sitä korostaakseni, miten vaikeaa oikeakielisyysasioissa on olla ”oikeassa”. (Henkilökohtaisesti kannatan isoa kirjainta, koska koen Internetin samantapaiseksi maailmanlaajuiseksi foorumiksi kuin esim. Yhdistyneet kansakunnat.) :) --Jippe 1. marraskuuta 2006 kello 12.51 (UTC)
- Ei Kielitoimisto suo kenellekään mitään vapauksia. Mutta suositukset poistamalla voidaan edistää epäyhtenäisyyttä, sekavuutta ja epätietoa siitä, mikä on kieliopin mukaista ja mikä ei. Jokaisen ikioma ihmisoikeus on kirjoittaa viipeeseen, mutta se ei tarkoita, etteikö Wikipedia voi ottaa tavoitteekseen viiveeseen-muodon käyttämisen. —MikkoM (♫) 10. heinäkuuta 2005 kello 22:35:47 (UTC)
- "Internet isolla", sanovat Kielitoimiston sanakirja ja Tietotekniikan termitalkoot [1]. Esimerkkejä näistä lähteistä: Internet-osoite, Internet-palveluntarjoaja. Viivesuositus on käsittääkseni vain yhden ihmisen tekemä [2], eikä sille mielestäni ole perusteita. Sanakirjan mukaan voidaan kirjoittaa joko viipeen tai viiveen, joten ei ole järkevää ohjeistaa käyttämään toista muotoa. Ehkä artikkelien/artikkeleiden/artikkeleitten kirjoittajille voidaan antaa joitakin (Kielitoimiston suomia) vapauksia. Vai onko parhaasta taivutusmuodosta riiteleminen tärkeää Wikipedian yhtenäisyyden kannalta? --Tsemii 10. heinäkuuta 2005 kello 22:25:56 (UTC)
Kielitoimistolta (tai oik. suomen kielen lautakunnalta) on tänä vuonna tullut uusi "sääntö", jonka mukaan Internetin saa kirjoittaa myös pienellä. Tällöin yhdyssanat muodostetaan ilman väliviivaa: Internet-sivusto/internetsivusto. Ehkäpä molemmat kirjoitusasut pitäisi hyväksyä myös Wikipediassa. --PeeKoo 25. toukokuuta 2007 kello 12.46 (UTC)
Vitamiinien numerointi
[muokkaa wikitekstiä]En ole oikein varma mihin osioon tämä kuuluisi, mutta vitamiinien numero-osa pitää kirjoittaa alaindeksinä, ei siis B12-vitamiini vaan B12-vitamiini. Lisäksi pitäisi varmaan samassa yhteydessä kertoa, mikä on suositeltavin tapa tehdä alaindeksi täällä Wikissä. Itse en tiedä muuta keinoa kuin käyttää HTML-tagiparia <sub></sub>. Voisikohan joku viisaampi opastaa näissä pulmissa. -- JeeJee 11. joulukuuta 2006 kello 21.27 (UTC)
Neuvostoliittolaiset autonvalmistajat
[muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliitossa autotehtaiden niminä käytettiin kirjainlyhenteitä, joissa on usein isoja ja pieniä kirjaimia sekaisin. Uudelleenohjasin jo Kamaz-artikkelin KamAZiksi. Nimi tulee lyhenteestä Kamski Avtomobilnyi Zavod.
Muutamia muita esimerkkejä: ZiL - Zavod imeni Lihatševa; KrAZ - Krementšugski Avtomobilnyi Zavod; BelAZ - Belorusski Avtomobilnyi Zavod; JaMZ - Jaroslavski Motorni Zavod.
Nämä ovat erisnimiä ja ne noudattelevat alkuperäistä, venäjänkielistä käytäntöä, joten näissä tuskin on sinänsä mitään epäselvää (tai sanokaa jos on). Mutta miten nimet kuuluu taivuttaa: BelAZ:n vai BelAZin? --Gwafton 15. lokakuuta 2010 kello 14.59 (EEST)
Miksei tämä ole käytäntö?
[muokkaa wikitekstiä]Ohje sisältää suomenkielen säännöt, joten tämän tulisi olla virallinen käytäntö. –Crimson Cherry Blossom™ 27. joulukuuta 2010 kello 22.26 (EET)
Vieraan kielen vaikutteet
[muokkaa wikitekstiä]Kaksi kolmasosaa kyseisen otsikon alla olevasta on vanhanaikaista, yksi kolmasosa itsestäänselvyyksiä. Kaipaisin vähintään vanhanaikaisuuksille jonkinlaista perustelua. Iivarius 26. toukokuuta 2011 kello 21.33 (EEST)
- Muokkaa rohkeasti, kun olet alan ammattilainen. Ohjeessa mainituista ainakin jatkuvasti käytettävä "jotakin löytyy" on mielestäni virhe, joka on syytä olla ohjeessa, koska sitä jatkuvasti tulee vastaan Wikitekstissä. (Ammattilaiselle itsestään selvät eivät ehkä ole sitä kaikille.)--Urjanhai 26. toukokuuta 2011 kello 21.45 (EEST)
- Lisäsin lähteitä. -tKahkonen 27. toukokuuta 2011 kello 11.58 (EEST)
Yhdysmerkki vai ajatusviiva?
[muokkaa wikitekstiä]Osiossa Erisnimiä sisältävät yhdyssanat lääketieteelliset nimet ja matemaattiset teoreemat ohjeistetaan moniosaisina yhdistämään yhdysmerkeillä. Ohjeen esimerkeissä käytetään kuitenkin ajatusviivaa, ei yhdysmerkkiä. Koska ajatusviiva taitaa olla oikea ratkaisu, myös sanalliseen ohjeeseen voisi varmaan korjata kyseessä olevan ajatusviiva. --Farma3110 (keskustelu) 14. marraskuuta 2022 kello 22.12 (EET)