Keskustelu mallineesta:Suomen läänit
Tästä taittakoot asiaa paremmin tuntevat peistä, mutta käsittääkseni Käkisalmen lääni ei ole koskaan kuulunut lääninä Suomeen vaan kylläkin suoraan Ruotsiin. --Höyhens (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 20.39 (EEST)
Aina vuoteen 1809 saakka myöhempi Suomi oli vain joukko kiinteästi Ruotsiin kuuluvia läänejä. Koko 1600-luvun ajan käsite Suomi oli vielä melkoisen epämääräinen; esimerkiksi Pohjanmaata ei aina pidetty Suomen osana. Käkisalmen lääni oli ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Ruotsiin ja Suomeen vanhastaan kuuluneet läänit, mutta mielestäni ei mitenkään voida sanoa että se olisi kuulunut suoraan Ruotsiin (mutta ei siis Suomeen). Marginaalisesti Suomen alueelle ulottuneen Västerbottenin läänin ottaminen mukaan listaan tuntuu myös perusteettomalta, sillä yhtä hyvin voitaisiin mukaan ottaa 1700-luvun venäläinen Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi). Tämän vuoksi mallineeseen perustettu uusi alaryhmä "Suomeen kuulumattomat mutta nykyisen (2012) Suomen alueelle ulottuneet läänit" on mielestäni tarpeeton ja se olisi viisainta poistaa. Ximfel1 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 22.01 (EEST)
Palautin Käkisalmen läänin ryhmään "Suomen läänit 1634-1917" ja loin uuden ryhmän "Suomen myöhemmälle alueelle ulottuneet ruotsalaiset läänit ja venäläiset kuvernementit". Käkisalmen läänin asemasta voidaan keskustella, mutta silti se näyttäisi luontevammin kuuluvan suomalaisiin kuin ruotsalaisiin lääneihin.Ximfel1 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2012 kello 10.06 (EEST)
- Kysymys on ainakin akateemisesti mielenkiintoinen. Suomi Ruotsin maakuntana on kai silti ollut Suomi, epämääräinen toki niinkuin kaikki valtiollisuus siihen aikaan. Siihen maakuntaan ei kai Käkisalmen lääni kuulunut sen paremmin kuin Baltian tai Saksan rannikon valloituksetkaan suurvalta-aikana vai? Pohjanmaata (Österbotten?) en ole kuullut ennen väitetyksi olleen osana jotain muuta kuin Suomen maakuntaa vai liekö historiankirjoitus tarkentunut siten kouluaikojeni 1960-luvulla. Toivottavasti. --Höyhens (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 03.48 (EEST)
- Herää siis kysymys siitä, mitä muuta kuin Varsinais-Suomea hallittiin uuden ajan puolella Turusta eli eikö Savoa ja Hämettä johdettukaan Turun välityksellä ts. eikö Turku ollutkaan Suomen pääkaupunki missään mielessä Ruotsin vallan aikana? Onko tämä piispanistuin ratkaisevassa asemassa tilanteessa jossa valtio ja kirkko ovat yhtä ja eikö juuri tämä erota Käkisalmen läänin "muusta" Suomesta? --Höyhens (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 13.19 (EEST)
Maakunta-sanaa ilmeisesti käytetään tässä lähinnä merkityksessä valtakunnanosa. Varsinaisen Ruotsin valtakunnan katsottiin tietääkseni 1600-luvulla käsittävän kolme osaa: Sveanmaa, Götanmaa ja Suomi. Turku oli ainoastaan Suomen suurin ja tärkein kaupunki, mutta sillä ei ollut suhteessa muihin lääneihin mitään erikoisasemaa; vuoden 1634 lääniuudistuksen jälkeen Suomen kaikkia läänejä valvottiin normaalisti Tukholmasta. Tilapäisesti kenraalikuvernööri (kuten Pietari Brahe) saattoi valvoa useita läänejä, muttaa tämä oli poikkeustilanne. Juhana-herttuan ja käskynhaltija Klaus Flemingin aikana 1500-luvulla asia oli tietenkin toisin. Piispanistuimen merkitys valtakunnanhallinnossa kuuluu lähinnä keskiajalle kun koko Suomi muodosti yhden hiippakunnan; 1600-luvulla Itä-Suomi (myös Käkisalmen lääni) kuului jo Viipurin hiippakuntaan. Ximfel1 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 18.16 (EEST)
- Eli Turku oli Suomen pääkaupunkina vasta Venäjän vallan aikana. Tämähän on merkittävä tieto. Samoin kuin aina ihmettelemäni Sveanmaan ja Göötanmaan "yhdistyminen" josta ei löydy mitään tietoa mistään lienee näin ollen vain läänien perustaminen. Kiitän. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 07.58 (EEST)