Keskustelu Wikipediasta:Viikon kilpailu/Viikon kilpailu 2019-09
Kaupunkityyppiset taajamat mukaan?
[muokkaa wikitekstiä]@Fipen: Ehdotan, että aihetta kaupunkityyppinen taajama käsittelevä luokka (Luokka:Kaupunkityyppiset taajamat) voitaisiin sisällyttää tämän viikkokilpailun piiriin. Itäisessä Euroopassa ja Venäjällä on monia tähän perinteisen maaseutukylän ja kaupungin väliseen hallinnolliseen luokkaan kuuluvia kuntakeskuksia ja muita asutuskeskuksia, joita ei ole käsitelty kunnolla missään viikkokilpailussa. Käsitteenä nämä vertaantuvat kirkonkylän (tai kaupalan) tyyppisiin asutuskeskuksiin. Aihealueen sisällyttäminen kylä-teeman viikkokilpailuun ei olisi keneltäkään pois, mutta luultavasti motivoisi osaltaan täydentämään teemaa. --Paju (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 23.05 (EET)
- Puutteita on esimerkiksi lukuisine kuntakeskuksien osalta Ukrainassa, myös Venäjän siellä käymien sotatoimien alueella ja tuntumassa (Luhanskin ja Donetskin alueilla). Näitä kuntakeskuksia on tämän euroopalaisen sodan aikana vilahdellut myös suomalaisissa tiedotusvälineissä. --Paju (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 23.05 (EET)
- Nopeast katsottuna näyttää siltä, että luokka:kaupunkityyppiset taajamat sopisi hyvin tähän viikkokilpailuun. Lisäänpä luokan kilpailualueeseen hetken kuluttua.--Fipen juttele – teot 25. helmikuuta 2019 kello 09.21 (EET)
Miten luokitellaan entiset maarekisterikylät, joiden nimi on nykyisin kaupunginosalla/osa-alueella?
[muokkaa wikitekstiä]Esimerkiksi Helsingin pitäjän maalaiskunnassa oli 49 maarekisterikylää vuoden 1890 väestönlaskennassa, jolloin maalaiskunnan väkiluku oli (kaikki kylät ja Pietarissa asuneet maalaiskuntalaiset) yhteensä 10 141. Näistä kylistä miltei kaikki ovat nimensä puolesta nykyään aiemman maarekisterikylän aluerajauksesta paljonkin poikkeavia Helsingin tai Vantaan kaupunginosia tai osa-alueita. Jos lisäisi Helsingin tai Vantaan nykyisen kaupunginosa-/osa-alueartikkelin Historia-osuuteen kuvauksen aiemmista maarekisterikylistä aluerajauksineen, tärkeimpine taloineen, väkilukuineen ja karttaviitteineen, ja luokittelisi kaupunginosa-artikkelin uuteen historialliseen kyläluokkaan [[Luokka:Helsigin pitäjän maarekisterikylät]], voisi lisätä tietoa monen Pääkaupunkiseudun kaupunginosan historiasta. Muutaman voisin työstää kokeeksi näin kuluvan viikon aikana. Olisiko tämä luokittelu ok? Vai olisiko joku muu lähestyminen parempi?? Laskeskelin, että kolme kyläartikkelia uupuu tuon maalaiskunnan vuoden 1890 kylänimistöstä, muut 46 voisi ainakin tässä vaiheessa "hoitaa" edellä kuvatusti kaupunginosa-artikkelien Historia-osuuksien luomisen tai täydentämisen kautta. Tietysti jos joku intoutuu lausumaan tietosanakirjatyyliin kylähistoriasta pidemmin, voisi erillisartikkeleitakin tietysti rustata. Useasta maalaiskunnan 49 maarekisterikylästä on julkaistu yksi tai useampi kirja (artikkelien ohella), joten halukkaille riittää materiaalia. Alkuun tarkoitukseni olisi lähinnä täydentää aukkoja, jotka maalaiskunta-artikkelin luonnostelussa näkyvät punaisena... --Paju (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 02.35 (EET)
- Ja aiemmassa historiassa (vielä 1680-luvulla) myös nyky-Espoon itäosan kylistä Otaniemi, Bredvik, Björnvik, Suurhuopalahti, Konungsböle, Klobbskog, Kilo ja Mäkkylä kuuluivat Helsingin pitäjään. Reduktiossa pitäjän alue sitten pieneni (lähteen mukaan kiista ratkaistu noin 5 vuotta ennen vuoden 1692 kartan valmistumista). Vuoden 1692 kartassa Otaniemi kuuluu jo "Espoon pitäjään ja Raaseporin itäiseen kihlakuntaan" (lähteenä Teresa Leskinen & Pia Lillbroända (toim.) Samuelin kartat. Samuels kartor, Vantaan kaupunginmuseo, 2001. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 11. ISBN 952-44-033-9; ISSN 0783-9162. Maininta s. 20) Toisaalta saman teoksen sivulla 16 esitetään kartta Mäkkylästä, Kuninkaisista ja Kilosta "Porvoon läänissä ja Helsingin pitäjässä, mitattu toukokuussa vuonna 1691". Tämäkin on (osin) ristiriidassa esimerkiksi Porvoon linnalääni -artikkelin Tietosanakirja-lähteen kuvauksen kanssa siitä, milloin Porvoon lääni oli olemassa. Eli milloin mainittujen kylien siirrokset Espoon pitäjään täsmälleen tapahtuivat ei käy ilmi Samuelin kartat -lähteestä ja vaatii lisäselvittelyä. Tämä jaaritus kuitenkin välihuomiona käsitykselle, että vain Helsinki ja Vantaa olisivat Helsingin pitäjän perillisiä. --Paju (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 14.24 (EET)