Keskustelu Wikipediasta:Merkittävyys

Miten tämä eroaa Wikipedia:Merkittävyyskynnys sivusta?--Teveten 25. heinäkuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

Tämä on marginaalisesti laajempi, joten tein Merkittävyyskynnyksestä redirectin tähän. —MikkoM (♫) 25. heinäkuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Suomenkielinen vastaan suomalainen wikipedia

Olen liian monta kertaa kuullut lähinnä poistoäänestyksissä väitettävän, että tämä ei ole suomalainen eikä Suomen wikipedia, vaan suomenkielinen wikipedia. Mielestäni tämä näkökanta johtaa biakseen, joka on suorastaan vaarallinen suomalaisen wikipedian kehitykselle.

Wikipedia on yhdysvaltalainen ja toimii Yhdysvaltain lain ja ydinasesateenvarjon alla: siksi se toimiikin niin Euroopassa kuin arabimaissa hyvin. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Esimerkkinä vaikka kansanedustajat. On vakavalla naamalla väitetty, että jos suomalainen kansanedustaja on merkittävä, niin japanilaisenkin täytyy sitä olla.

Asiaa pitää tarkastella Wikipedian näkökulmasta: kaikki kielet, valtiot ja luottamushenkilöt ovat tärkeitä kansanvallan kannalta. Ei pidä kehittää liikaa omia sääntöjä, koska Wikipedia muutoin ei ole enää mikään standardi, vaan jokainen puuhailee omiaan. Wikipedian kansainvälisyyttä osoittaa sarjakuvasankarien suuri määrä suomenkielisissä artikkeleissa. Missään Suomen tietosanakirjassa ei olisi sellaista määrää ulkomaalaisia fiktiivihahmoja. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Kuinka montaa suomenkielistä kiinnostaa Japanin sisäpolitiikka kansanedustajatasolle asti, verrattuna siihen, kuinka montaa suomenkielistä kiinnostaa Suomen eduskunta?

Mitä järkeä tästä on keskustella: yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Ainakin Japanin suomalaiset senaattorit ovat tärkeitä, esimerkiksi Marutei Tsurunen. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Lisäksi edellisestä saa tietoa jp- tai en-wikistä, jälkimmäisestä ei, koska suurin osa muista wikeistä kyllä kertoo lähinnä oman kielialueensa asioista. Siinä vaiheessa kun unohdetaan se tärkein, eli tavallinen suomalainen tiedonhakija, niin ollaan aika tavalla metsässä.

Monikaan ei lue sujuvati venäjää eikä japania. Se on lukijakunnan vamma, jota pitää paikata suomenkielisessä Wikipediassa. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Ei asiassa muuten mitään ongelmaa olisi (meiltä ei paperi lopu), mutta kun täällä säästetään turkkilaisia kenenkään tuntemattomia kirjailijoita (Wikipedia:Poistettavat sivut/Mehmet Murat İldan) samaan aikaan, kun poistetaan suomalaisia yhdistyksiä (Wikipedia:Poistettavat sivut/Alter Ego (yhdistys)) käyttäen perusteena sitä, että "jos tämä säilytettäisiin, niin kaikki vastaavat yhdistykset ympäri maailman tulisi säilyttää."

Kaikkein tärkeintä on säilyttää kirjoittajat ja estää Wikipediaa tylsistymästä suomalaiseksi yhdistykseksi. Vain niin saadaan kehittyviä kirjoittajia ja parempia sisältöjä. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Epäselvyyksien ratkaisuun ehdotan seuraavan käytännön lisäämistä:

"Tämä on suomenkielinen wikipedia, joka käsittelee ennen kaikkea suomenkielisiä lukijoita kiinnostavia asioita. Henkilön, asian tai ilmiön tunnettavuus suomenkielisten ihmisten keskuudessa, suomen kielialueella ja suomalaisella kulttuurialueella lisää sen merkittävyyttä." --Tynkänen 21. maaliskuuta 2007 kello 10.18 (UTC)

Tätä varten pitänee perustaa noin 30 - 40 hengen toimikunta ratkaisemaan jaostoissa ehdotuksia linjauksiksi. Siihen voi käyttää aktiivikirjoittajien vapaa-ajan. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Kannatan, varsinkin ajatusta. --Wipu 1. huhtikuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

Kaunis ja oikea ajatus, mutta se ei oikein vaikuta siihen, että äänimäärät ratkaisevat, eikä ihmisten päitä saada tällaisilla kehoituksilla käännettyä. —MikkoM (♫) 2. huhtikuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Deletistitkin vähitellen kasvavat aikuisiksi ja kypsyvät realisteiksi. Montako vuotta hoettiin, ettei Wikipedia ole demokratia? Montako kuukautta väitettiin, ettei Wikipedia ennusta? 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Tarviiko tuota erikseen mainita, käyttäjät muodostavat Wikipedian ja käyttäjät ovat enimmäkseen suomalaisia, joten näkökulma on suomalainen, luki käytäntösivuilla mitä tahansa. --Harriv 2. huhtikuuta 2007 kello 18.15 (UTC)

Näkökulma voisi olla wikiaaninen, ellei asioita katsottaisi niin ahtaaksi. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Ymmärrän kirjoittajan kannan, mutta yksi fakta on se, että eri kieliversiotkin kehittyvät joidenkin vähemmän merkittävien tietojen osalta epätahtisesti. Olen tehnyt esimerkiksi saksalaisesta tutkijasta tynkäsen, vaikka häntä ei tunnettu (vielä) edes en-wikissä tai de-wikissä, mutta data löytyi eräästä lääketieteen alan tietokannasta. Crash 2. huhtikuuta 2007 kello 18.24 (UTC)

Monet suomenkieliset pakenevat suomenkielisen Wikipedian käytäntöjä englanninkieliseen Wikipediaan. Jo se osoittaa, että kansallisessa kantsantokannassa on vikaa: karkoitetana ihmisiä taitamattomalla moderoinnilla. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Onpa kumma, ettei sitä ole poistettu. Uulauula 1. toukokuuta 2008 kello 08.53 (UTC)

Niinpä. Deletisteiltä on ote herpaantumassa. Massat jyräävät - onneksi. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Määritelmä

"Tarkasta merkittävyyden määritelmästä ei ole yksimielisyyttä, mutta useimmiten sen tulkitaan liittyvän siihen, onko jokin aihe tunnettu, kuuluisa tai tärkeä." Otetaanpa tavallinen tietosanakirja. Kuinka moni artikkeleista on tunnettu tai kuuluisa? Esimerkiksi nopsasiivet ei taida olla. Jos vain tärkeitä asioita käsitellään, kaikki tv-sarjat pitää heti poistaa. Uulauula 1. toukokuuta 2008 kello 08.47 (UTC)

Sarjakuvasankarit voi poistaa. 84.248.36.214 15. marraskuuta 2008 kello 12.41 (EET)

Vinkkejä?

Pitäisikö tähän lisätä jotain vinkkejä yleisimmistä ongelmista mitä artikkeleissa on:

• Artikkelista ei selviä miksi aihe on merkittävä
• Merkittävyyttä ei ole perusteltu lähteiden avulla
• "Ansioluettelo" puuttuu, eli esimerkiksi näyttelijöiltä elokuvat missä esiintynyt, bändeiltä julkaisut

jne. --Harriv 28. kesäkuuta 2009 kello 16.08 (EEST)

Muutosehdotus

Ehdotan että kohta ”Lähteissä” tarkoittaa, että ulkopuoliset lähteet antavat parhaat vakuudet aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa. muutetaan vastaamaan englanninkielisen Wikipedian käytäntöä muodossa:

"Lähteissä", tarkoittaa, että merkittävyyden arvioimiseksi pitäisi käyttää toissijaisia lähteitä, sillä ne antavat kaikkein objektiivisimman kuvan aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa.

Nyt käytössä olevan version on muotoillut Käyttäjä:Dilaudid: [1]. Englanninkielinen versio on ollut tuossa muodossa jo silloin: [2]. Tämä käytäntö on näköjään hyväksytty ilman keskustelua ainakaan tällä sivulla. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 10.15 (EET)

En-wiki on nähnyt tuon lähdeasian niin tärkeänä että se mainitaan myös tiivistelmässä: If a topic has received significant coverage in reliable secondary sources that are independent of the subject, it is presumed to satisfy the inclusion criteria for a stand-alone article. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 10.24 (EET)

Jeps, kannatan. Tämä muotoilu vastaa tarkistettavuus-käytäntöä paremmin kuin nykyinen. Päivitetään myös tiivistelmäkin vastaavasti.--Joonasl (kerro) 28. lokakuuta 2009 kello 10.24 (EET)

Ei sinällään mitään muutosta vastaan, mutta tuskin sillä on mitään merkitystä mihinkään. Viime kädessä äänestysperusteet ovat aina mutu-pohjaisia, sillä ei aiheen merkittävyys yleensä käy suoraan toissijaisesta lähteestäkään ilmi. Tällä käytännöllä on lähinnä merkitystä silloin, kun uudelle käyttäjälle pitää perustella, miksei naapurin kissasta saa kirjoittaa artikkelia Wikipediaan. --Otrfan 28. lokakuuta 2009 kello 10.28 (EET)

Jos tarpeelliseksi koetaan, niin äänestyksessä voidaan siirtyä kohti en-wikin käytäntöä jossa mutu-äänet eivät saa niin suurta painoarvoa. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 12.38 (EET)

Mielestäni uudessa versiossa pitäisi painottaa luotettavien sekundäärilähteiden merkitystä merkittävyyden arvioinnissa. Nyt ehdotetun version voi tulkita toisinkin. Gopase+f 28. lokakuuta 2009 kello 11.07 (EET)

Jep. Sekundaarilähteitä voisi lisäksi olla useampia. Artikkelin kohdehenkilön haastattelut etenkään pienissä paikallislehdissä eivät myöskään liene hyvä sekundaarilähde, ts. että artikkelin kohteen omat väitteet perustelisivat merkittävyyttä.--BluePuddle 28. lokakuuta 2009 kello 11.46 (EET)

Joo, "sekundäärilähde" on parempi. Toissijainen lähde kuulostaa oudolta. --Jisis (keskustelu) 28. lokakuuta 2009 kello 11.53 (EET)

Varmaan tarpeen myös selittää mitä sekundaarilähde tarkoittaa selkeästi, se ei ole kaikille selvää.--BluePuddle 28. lokakuuta 2009 kello 11.55 (EET)

Koitan kääntää en:Secondary source artikkelin jossain vaiheessa. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 12.41 (EET)

Versio 2

"Lähteissä", tarkoittaa, että merkittävyyden arvioimiseksi pitäisi käyttää luotettavia ja tarpeeksi huomattavia sekundäärilähteitä, sillä ne antavat kaikkein objektiivisimman kuvan aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien sekundäärilähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa, varsinkin jos käytetty lähde ei ole yleisesti tarpeeksi tunnettu ja luotettavana pidetty. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 12.38 (EET)~

Editoitu. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.06 (EET)

Linkki muutettu. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.58 (EET)

Voisiko tuon "sekundäärilähteen" ilmaista ihan suomeksi eli kirjoittaa auki mitä sillä tarkoitetaan. Vai onko se niin vaikea asia, että pitää siitä tehdä oma artikkeli? Vaikka: luotettavia ja merkittäviä lähteitä, joissa aihetta on käsitelty ulkopuolisesta näkökulmasta, laajemmassa asiayhteydessä tms sopivaa.--217.140.231.154 28. lokakuuta 2009 kello 12.50 (EET)

Toissijainen lähde sai yllä kritiikkiä, ja en oikein viitsisi auki kirjoittaa jokaista termiä jota joku ei ehkä ymmärrä. Hyperlinkit on keksitty tätä varten. Muita mielipiteitä? --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.06 (EET)

Ongelma korjaantuu hyperlinkkien myötä. En-wikissä se toimii juuri niin. --Jisis (keskustelu) 28. lokakuuta 2009 kello 13.10 (EET)

Ihmisillä on niin paljon erilaisia käsityksiä luotettavasta sekundäärilähteestä, että loisin sivun Wikipedia:Sekundäärilähde. Siellä voidaan sitten vääntää kyseisestä asiasta. Gopase+f 28. lokakuuta 2009 kello 13.13 (EET)

Toinen vaihtoehto on kääntää tämä fi-wikin vastineeseen. --Jisis (keskustelu) 28. lokakuuta 2009 kello 13.19 (EET)

Jisiksen ehdotus jo parempi. Minä en yliarvioisi ihmisten viitseliäisyyttä lukea sivukaupalla määritelmiä ja sääntöjä. Ei tehdä tästä byropediaa. --217.140.231.154 28. lokakuuta 2009 kello 13.30 (EET)

Mietin tuota mutta päädyin ehdottamaan yhtä muutos kerralla, sillä tuo on jo jossain määrin selostettu suomeksi: Wikipedia:Tarkistettavuus#Luotettavat lähteet. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.44 (EET)

Linkitetään sitten sana "sekundäärilähteet" tuohon käytäntöön. Pitäisi selventää asiaa.--Joonasl (kerro) 28. lokakuuta 2009 kello 13.51 (EET)

Tehty. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.57 (EET)

Täsmentäisin vielä hieman muotoon "Tarvittavien luotettavien sekundäärilähteiden..." Muuten tuota voidaan tulkita väärin. Tällä täsmennyksellä hyväksyn uudistuksen. Gopase+f 28. lokakuuta 2009 kello 12.54 (EET)

Tein muutoksen tähän versioon. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 13.06 (EET)

Muutos (siis editoitu toinen versio) sinänsä sopii, mutta Otrfanin tavoin epäilen sen käytännön merkitystä. Sanat "pitäisi", "yleisesti tunnettu", "tarpeeksi huomattavia" jne. jättävät kuitenkin tilaa monenlaisille kädenväännöille. Periaatteessa varsinkin perifeerisemmista aiheesta kirjoitettuja melkein mitä hyvänsä artikkeleja voisi tuon perusteella kyseenalaistaa. (Jos aihe ei ole yleisesti tunnettu, tuskin on siitä kertova lähdekään.) --Hrrkrr31 28. lokakuuta 2009 kello 14.44 (EET)

Edelleenkin mietityttää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ja huolestuttaa, mihin muutettua sääntöä tullaan jatkossa käyttämään. Selkeitä tapauksia lienevät, että kirjoista ei enää tehdä artikkeleita pelkän kirjan eikä levyistä pelkkien levynkansien perusteella, mutta mitenkähän siitä eteenpäin tulkitaan lähteitten ilmaisemaa merkittävyyttä, joka on hyvin tulkinnanvaraista (lähteissähän ei tavata sanoa suoraan, että ko. asia on merkittävä). Mikä on esim. jonkin kasvin merkittävyys: riittääkö maininta jossain "luotettavassa" lähteessä vai pitääkö lähteen myös joillain sanoilla ilmaista kohteen merkittävyys? --Lax 28. lokakuuta 2009 kello 15.09 (EET)

Mielestäni tämä ei tuo suurta muutosta paitsi näiden erinäköisistä luetteloista löytyvien "sivuhahmojen" osalta joka käytäntöjen tarkempaan tarkasteluun innoittikin.

Kasvi -tapaus on ainakin turhaa peikkojen maalailua seinälle, jos joku menee tunnetun kasvin poistamista ehdottamaan niin pitäisi nauraa ulos. Luonnontieteessä riittää kyllä julkaisuja. Kuvitteelliset tai spekulatiiviset kasvit tai eläimet onkin sitten asia erikseen, riippuu lähteistä.

Se että johonkin toimitettuun materiaaliin on ylipäänsä tehty juttu, on jo jonkinlainen osoitus merkittävyydestä.

Kirjoista ja levyistä on tähän asti sovittu että jos ne ovat jonkun tunnetun kustantajan julkaisemia, niin ne ovat merkittäviä. Oletuksena tässä on (oman käsitykseni mukaan) se, että joku varmasti on silloin niistä jonkinlaisen kritiikin kirjoittanut ja julkaissut. Sama juttu koskee urheilijoita, kun tarpeeksi korkealla tasolla urheilee niin lähdemateriaalia löytyy ennemmin tai myöhemmin, tosin pitää muistaa keskustelu siitä mitä tarpeeksi korkealla tasolla pelaaminen on, se ei ole kait vielä 100% ratkennut. --Harriv 28. lokakuuta 2009 kello 15.19 (EET)

Se että johonkin toimitettuun materiaaliin on ylipäänsä tehty juttu, on jo jonkinlainen osoitus merkittävyydestä. Tuosta vallitsee tälläkin hetkellä aikamoinen erimielisyys käyttäjien kesken (iltapäivälehdetkin ovat toimitettua materiaalia...) ja jatkossa mahdollisesti vieläkin enemmän, kun vanha sääntö kallistuu enemmän sille linjalle, että maininta luotettavassa lähteessä riittää, mutta uusi ehdotus tavallaan vaatii lähteen vielä kertomaan, että kohde on merkittävä (ehdotuksessa ei asiaa sanota suoraan noin, mutta aiemmasta keskustelusta olen saanut kuvan, että noin sitä tultaisiin tulkitsemaan). Levynkansi- ja kirjansivupohjalta tehtyjen artikkelien hillitsemiseksi olisin kyllä ehdotuksen valmis hyväksymään, mutta vaikutus muualle vielä arveluttaa... --Lax 28. lokakuuta 2009 kello 16.04 (EET)

Jokin englanninkielisestä vielä uupuu, se tuntuu selkeämmältä. Olisiko tarpeen "artikkelin kohteesta riippumattomissa lähteissä" tms?--BluePuddle 28. lokakuuta 2009 kello 16.59 (EET)

Ehdotukseni ei vaadi muuta kuin että aiheesta riippumaton julkaisu (tai muu), jota kehtaa nimittää luotettavaksi sekundäärilähteeksi, on käsitellyt aihetta jossakin mittakaavassa. Mittakaavaa ei ole määritelty. Jos tämä ei tule selväksi niin muutan mielelläni sanamuotoja. --Harriv 8. marraskuuta 2009 kello 17.04 (EET)

Hmm, koska deletionismi ei ole riittävän tehokasta nykyisillä säännöillä niin sitten kiristetään sääntöjä? Oikeasti olisi todella piristävää jos välillä wikipediaa pyrittäisiin kehittämään muutenkin kuin sallittua sisältöä rajaamalla.

Esimerkiksi ehdotus siitä, että aihe jonka MERKITTÄVYYS ei ole varmistettavissa luotettavista lähteistä (mutta kuitenkin faktoiltaan tarkistettavissa oleva) saa jäädä jos puolustajat kirjoittavat/editoivat jostain tärkeämmästä aiheesta kertovan artikkelin kunnolliseksi olisi wikipedian kehittämisen kannalta huomattavasti hyödyllisempi kuin sen lisäys merkittävyysvaatimuksiin, että luotettava lähde kertoo asian olevan merkittävä. --Zache 28. lokakuuta 2009 kello 21.11 (EET)

Lax ja sinä ymmärrätte väärin sekundääristen lähteiden vaatimuksen. Ei ole tarpeen, että luotettava lähde kertoo aiheen olevan merkittävä. Yhtä hyvin lähde saa sanoa, että artikkelin aihe on epämerkittävä ääliö ja kurjin surkimus mitä maa on koskaan päällään kantanut – tai vaikka surkein tuote mitä on koskaan valmistettu tai typerin ajatus jota on koskaan esitetty. Olennaisinta on, että lähde ylipäänsä kirjoittaa aiheesta. Poikkeuksen muodostaa vaan sellainen tapaus, että lähde aihetta vähätelläkseen siitä kirjoittaessaan kirjoittaa nimellisesti aiheen vierestä. -- Petri Krohn 28. lokakuuta 2009 kello 21.54 (EET)

Se, että aiheesta on olemassa sekundäärisiä lähteitä, osoittaa, että sillä on jonkinlaista vain aihetta tai sen tekijöitä laajempaa mielenkiintoa. Vaatimus ei siis ole, että sekundäärisen lähteen pitäisi sanoa että joku aihe on merkittävä, vaan että aiheesta pitää olla olemassa joitain sekundäärisiä lähteitä. Tämä on täysin linjassa voimassa olevan tarkistettavuus-käytännön kanssa, jonka mukaan: "Toissijaiset lähteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lähteistä. Ne toimivat Wikipedian pääasiallisina lähteinä...Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin..Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lähteessä tai joista on kirjoitettu vain epäluotettavissa lähteissä, ei pidä sisällyttää Wikipediaan". --Joonasl (kerro) 29. lokakuuta 2009 kello 16.51 (EET)

Eip, tällä hetkellä meillä ei ole vaatimusta, että ainoastaan niistä aiheista voi kirjoittaa artikkeleita joista on kirjoitettu toissijaisissa lähteissä. Nykykäytäntö on, että ainoastaan niistä aiheista voi kirjoittaa joista löytyy tietoa luotettavista lähteistä. Luotettavat lähteet kuitenkin voivat kuitenkin olla myös muita kuin toissijaisia lähteitä kunhan ei tehdä uutta tutkimusta. Esimerkkinä vaikka luotettavat tietokannat, joiden perusteella pystyy kirjoittamaan faktat esittävän tyngän. (ref tarkistettavuus: "Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin")

Noh, mutta konkretiaa. Tällä hetkellä on mahdollista kirjoittaa tynkä Juri Nummelinin julkaistusta "Päivitysten kirja - Yksitoista kuukautta Facebookissa" -kirjasta, joka on IMO kokeellista kirjallisuutta harrastavan kirjailijan wikipedia-merkittävä teos ja jonka merkittävyys arvioidaan viime kädessä poistoäänestyksessä. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että merkittävyysriman ylittääkseen aiheesta pitäisi aina löytyä toimitettuja ja luotettavia toissijaisen lähteen tietoja, niin voi olla, että omakustanteena painetusta 50 kappaleen kokeellisesta kirjasta sellaisia ei ole eikä koskaan tule olemaankaan. ( En ainakaan sellaisia äsken löytänyt) Toinen konkreettinen esimerkki on tuo 30-vuotta ilmestynyt Policy-lehti, josta ei löytynyt luotettavia sekundäärilähteitä, mutta joka silti säilyi äsken poistoäänestyksessä. Kumpikaan noista ei ole wikipediaan sopivaa sisältöä jos sekundäärisistä lähteistä tehdään tarkistettavuuden sijaan minimivaatimus ja se on IMHO merkittävä muutos nykytilanteeseen.--Zache 2. marraskuuta 2009 kello 10.27 (EET)

50 kappaleen omakustanteella tuskin on lumipallon mahdollisuuksia helvetissä selvitä poistoäänistyksekstä nykyisinkään. Koko jutun ydin lienee juuri se, että jos kyseessä on tosiaan merkittävä kirjallinen kokeilu, niin siitä pitäisi voida löytää jokin ulkopuolinen mielipide, tosin sanoen sekundäärinen lähde. --Joonasl (kerro) 2. marraskuuta 2009 kello 10.33 (EET)

Kumpikaan noista ei ole erityisen merkittävä. Policyn poistamista kannatti suurinosa yhteisöstä. Sekundäärilähteiden puute on kummassakin tapauksessa hyvä osoitus alhaisesta merkittävyydestä. Gopase+f 2. marraskuuta 2009 kello 10.46 (EET)

Merkittävien taiteilijoiden patsaille riittää yksikin julkaistu kappale. Homman juoni on se, että taiteessa on muitakin pointteja teoksien tekemiseen kuin kaupallinen levitys tai julkisuus. Edit: Gopaselle, mutta silti Policy säilyi ihan selvin luvuin. --Zache 2. marraskuuta 2009 kello 10.51 (EET)

Tätä ei kukaan varmasti ole kieltämässä, mutta edelleen, noille pointeille pitää olla luotettavia ulkopuolisia lähteitä (=sekundääriset lähteet). Esittämässäsi esimerkissä sinä artikkelin kirjoittajana, vähintään implisiittisesti, tulet esittäneeksi nämä pointit ("kokeellista kirjallisuutta harrastavan kirjailijan wikipedia-merkittävä teos") ja tiukimman tulkinnan mukaisesti kyseessä on tuolloin uusi tutkimus.--Joonasl (kerro) 2. marraskuuta 2009 kello 10.56 (EET)

Mutta nuo pointit eivät ole artikkelin sisältöä ja nykykäytännöllä noiden pointtien arvioiminen tapahtuu keskusteluissa tai poistoäänestyksessä, jossa käsittääkseni saa yhä olla vapaamuotoista keskustelua. --Zache 2. marraskuuta 2009 kello 11.13 (EET)

"Viime kädessä artikkeliaiheiden merkittävyydestä päättää Wikipedian muokkaajayhteisö poistoäänestyksen avulla" Sanoo käytäntö ja tätä ei kai olla muuttamassa. --Joonasl (kerro) 2. marraskuuta 2009 kello 11.21 (EET)

No tulevaisuudessa nuo eivät selviä edes äänestykseen asti kun jo merkittävyys-keskusteluissa jo lyödään käytännöllä päähän. Ja jos menevätkin niin sinua lainaten sekundäärilähteet ovat minimikriteeri. Jos eivät ole ja uusi käytäntö ei vastaa todellisuutta niin turha nykymuotoa on muuttaa. --Zache 2. marraskuuta 2009 kello 11.25 (EET)

Yksi keskustelun tavoite on saada keskustelua aikaan onko nykykäytäntö oikea ja mitkä ovat ne kriteerit mitä halutaan tai käytetään, vai onko mitään kriteereitä, riittääkö vain mielipiteet vai haluataanko olla jollakin tasolla johdonmukaisia. --Harriv 8. marraskuuta 2009 kello 17.17 (EET)

Piisamson pohtii aiheeseen liittyvää problematiikkaa täällä. --Lax 29. lokakuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Piisamson pohdiskelee, että jääkiekkoilijasta ei tule merkittävää vain sillä, että pelaa tietyllä sarjatasolla. Mutta ei voi olla myöskään autuaaksi (lue: merkittäväksi) tekevä asia pelkästään se, että henkilöstä on kirjoitettu jossain. Kyllä merkittävyyttä pitäisi pystyä tarkkailemaan jollain muilla kriteereillä. Pelkona on se, että jos merkittävyyden määrittämiseksi riittää se, että on kirjoitettu jossain, niin portit avautuvat kaiken maailman 7-päivää- ja youtube-julkkiksille. Tähän asti on onnistuttu edes jotenki pitämään kolaollit poissa wikipediasta, mutta jos tämä nyt keskustelussa oleva muutos onnistutaan ajamaan läpi niin mahdottomaksi käy. 7-päivää -lehdessä on muuten aina näitä taviksia, jotka kertovat omista sairauksistaan. Ei muuta kuin heistäkin artikkelia wikipediaan. Onhan heistä kirjoitettu julkaisussa. --Duke 29. lokakuuta 2009 kello 17.47 (EET)

Sekundääristin lähteiden olemassa olo on minimivaatimus, mutta ei ainoa tarkasteluperuste. Lööppijulkkikset ja muut sellaiset menevät normaalin merkittävyydenpohtimisprosessin läpi tarvittaessa. Youtube-julkkisten tapauksessa tämä voisi kuitenkin jo selventää tilannetta, koska primäärilähteen (Youtube-videon) pohjalta ei voi kirjoitta artikkelia, vaan Youtube-videosta pitää olla jokin hyvämaineisen julkaisijan julkaisema toissijainen lähde (lehtijuttu tms). --Joonasl (kerro) 29. lokakuuta 2009 kello 17.58 (EET)

Eräs seikka tuli mieleeni tätä uutta versiota pohdiskellessani. Jos nyt oikein tulkitsin, sekundäärilähteeksi ei kelpaisikaan välttämättä enää esimerkiksi lehtiartikkeli, jossa Wikipedia-artikkelin kohdehenkilö on haastateltu. Tiukasti tulkittuna "hevosen suusta" tullut tieto ei ole silloin sekundäärilähteen määritelmän täyttävää, vaan primäärilähteen tunnusmerkistöön paremmin sopivaa. Vai tulkitsinko liian tiukasti? --Jaakonam 30. lokakuuta 2009 kello 12.45 (EET)

Mun mielestä tämä on turhan tiukka tulkinta. Kyllä niiden haastattelujenkin pitäisi olla kelvollisia lähteitä. --Velma 30. lokakuuta 2009 kello 12.49 (EET)

Joo, kyllä haastattelu on toissijainen lähde, haastattelija aina kuitenkin tekee yhteenvetoja ja tulkintoja haastateltavan lausunnoista - jos ei muuten, niin valitsemalla haastateltavan ja esitetyt kysymykset.--Joonasl (kerro) 30. lokakuuta 2009 kello 13.12 (EET)

Sen sijaan TV- tai radiohaastattelu onkin jo lähempänä primäärilähdettä. Gopase+f 2. marraskuuta 2009 kello 10.46 (EET)

Miten niin? Valitaanhan siinäkin haastateltava ja kysymykset ja mahdollisesti editoidaan lopputulosta. --Hrrkrr31 2. marraskuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Transkriptio jää TV- ja radiohaastattelussa meille. Siinä on vissi ero. Gopase+f 2. marraskuuta 2009 kello 10.57 (EET)

Ei jää ainakaan suurimmassa osassa televisiohaastatteluista. Kaikki Ylen ohjelmat saa näkyviin ja tallennettuakin tarvittaessa tekstitettynä ja muut kuin suomenkieliset haastattelut ovat lähes aina tekstitettyjä muillakin suomalaisilla tv-kanavilla. --Jaakonam 11. marraskuuta 2009 kello 02.29 (EET)

Lähteeltä vaadittava taso

Aiempaa pohdiskeluani on jo linkitetty yllä, mutta tämänkään keskustelun kuluessa ei minulle ole selvinnyt, minkätasoista sekundäärilähdettä vaaditaan. Aiemmassa pohdinnassani otin esimerkiksi julkaistun albumin, mutta ajatellaanpa nyt vaikkapa jääkiekkoilijaa. Riittääkö sekundäärilähteeksi, että jokin ensisijaisia lähteitä yhdistelevä internetsivusto on tehnyt pelaajasta jonkinlaisen pelaajatietosivun tai vastaavan? Vai pitääkö olla maininta printtimediassa, ja jos, niin riittääkö esimerkiksi maininta maalisyötöstä painetussa lehdessä? Vai, pitääkö olla, kuten jotkut ovat vaatineet, oikein henkilöhaastattelu?

Tämä on siksi olennainen kysymys, että jos rima asetetaan hyvin matalalle, kyse on muodollisuudesta, jolle on vaikea keksiä muuta käyttöä kuin pieni kiusanteko. Jos raja taas asetetaan kovin korkealle, keskeiseksi merkittävyyskriteeriksi nousee henkilön tai ilmiön saama julkisuus.

Jossakin vaadittiin myös, että käytetyllä sekundäärilähteellä ei saa olla sidonnaisuutta artikkelin aiheeseen. Tällaisella vaatimuksella ei minusta ole kovasti tekemistä merkittävyyden kanssa; jos nyt ajatellaan, että WSOY julkaisee jonkun kirjan, olkoon nyt sitten kuinka kiinnostamaton ja pienipainoksinen tahansa, mutta jos SanomaWSOY siitä kaikissa julkaisuissaan kertoo, niin kyllähän kirjasta tulee merkittävä. -- Piisamson 1. marraskuuta 2009 kello 16.04 (EET)

Ainakin urheilijoiden osalta merkittävyys tulee nähdäkseni suurimman osan kohdalla suoraan urheilullisista saavutuksista. Mielekkäältä tuntuisi, että jatkossakin voitaisiin ratkaista näiden merkittävyys pääsääntöisesti joidenkin helposti mitattavien saavutusten perusteella, eikä tarvitsisi jokaisen kohdalla arvioida lähteiden riittävyyttä. Urheilijoiden osuus merkittävyyden rajamailla olevista artikkeleista lienee aika suuri, ja käytännön työmäärän ja kiistojen vähentämiseksi mahdollisimman selkeät kriteerit olisivat avuksi. --Ryhanen 1. marraskuuta 2009 kello 19.54 (EET)

Tiukasti tulkiten alkuperäiset pöytäkirjat urheilusuorituksesta ovat primäärilähteitä. Laajemmin voi tulkita, että järjestävän tahon yhteenvedot pöytäkirjoista ovat myös primäärilähteitä. Primäärilähteitä yhdistävä ulkopuolinen tietokanta on sekundäärilähde. Tosin vain tietokanta. Gopase+f 2. marraskuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Eikö asia ole niin, että urheilijoille on ehkä kaikkein helpoimmin määriteltävissä merkittävyysraja, eli tietyn menestyksen saavuttaminen. Ei siinä mielestäni mitään muita kriteerejä voi olla. Tuntuisi aika erikoiselta, jos joku huonompi mutta julkisuudenkipeämpi urheilija olisi merkittävämpi kuin joku paremmin menestynyt hiljainen puurtaja... Ja jos nykyisiltä urheilijoilta vaadittaisiin laajempaa mediajulkisuutta, niin entäs sitten joltain 1920-luvun menestyjältä? Vähän vaikea voisi olla ainakaan netistä sen kummempaa juttua löytää... Ei nyt tehdä näitä selväksi koettuja merkittävyysrajoja enää vaikeammiksi ja epämääräisemmiksi. --Quinn 2. marraskuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Me emme ole olympiakomitea, joka valitsee edustusjoukkuetta saavutusten ja näyttöjen perusteella, vaan Wikipedia, joka referoi luotettavia lähteitä. -- 8. marraskuuta 2009 kello 14.57 (EET)

Urheilijat olivat tässä esimerkkinä, myös useista muista aihepiireistä on vedetty luontevia suuntaviivoja. Minun tarkoitukseni ei ole hämmentää selväksi koettuja rajoja, vaan tuoda esiin se, että nykyiset suuntaviivat ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset ja osin yhteensopimattomatkin esitetyn muutoksen kanssa. -- Piisamson 11. marraskuuta 2009 kello 19.35 (EET)

Tietokannat lähteenä

Tietokantojen käyttöstä lähteinä, esimerkiksi urheilija- ja äänilevyartikkelissa, seuraa toinenkin ongelma. Voimme rikkoa tekijänoikeuksien lähioikeuksia eli luettelon kokoajan luettelosuojaa. Esimerkiksi artikkeli Otto Piispanen ei sisällä muuta kuin tietokannoista kopioitua tietoa. Vaikka tämä tietokantejen kopiointi tapahtuisi artikkeli ja rivi kerrallaan voi Wikipedistien yhteistyön tulos rikkoa tietokantojen kerääjän oikeuksia. Äänitearkiston tietokannan hakutulosten lopussa tulee näkyviin seuraava teksti: Vuonna 1901 - 1979 ilmestyneitten äänitteiden aineiston kokoaminen kirjoista ja äänitteistä: Olli-Pekka Puranen - Jos siis oikeasti haluasimme kaiken saman tiedon Wikipediaan pitäisi meidän tehdä sama jalkatyö, ja kerätä nämä epämerkittävt tiedon rippeet levynkansista. -- Petri Krohn 8. marraskuuta 2009 kello 15.18 (EET)

Versio 3

Tiivistin ja muotoilin hieman uudelleen:

"Lähteissä", tarkoittaa merkittävyyden arvioimisessa sitä, että ulkopuoliset luotettavat ja tarpeeksi huomattavat sekundäärilähteet kertovat aiheesta. Ne ovat objektiivisin todiste aiheen merkittävyydestä. Vaadittavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen niiden laadusta ja käsittelyn laajuudesta. Useamman lähteen käyttö on toivottavaa.--Harriv 8. marraskuuta 2009 kello 16.47 (EET)

 Kannatan, edelleen.--Joonasl (kerro) 11. marraskuuta 2009 kello 09.49 (EET)

 Kannatan --Jisis (keskustelu) 11. marraskuuta 2009 kello 10.20 (EET)

 Kannatan --A333 11. marraskuuta 2009 kello 15.31 (EET)

 Vastustan luotettavien sekundäärilähteiden vaatimus on huono, koska se painottaa liikaa mediaseksikkyyttä ja rajaa aiheet ulos jotka ovat merkittäviä, mutta joista ei ole kuin primäärilähteitä. Lisäksi ehdotus ei ole missään määrin linjassa viimeaikaisten poistoäänestysten tulosten kanssa joten muutos kaipaisi huomattavasti enemmän yleistä huomiota ennen kuin luodaan käytäntö joka ei ole linjassa poistoäänestysten suuntaviivojen kanssa. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 15.47 (EET)

Annatako esimerkkejä aiheista jotka ovat merkittäviä mutta niistä ei ole sekundäärilähteitä ja perustelet merkittävyyden? --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 16.23 (EET)

Hmm, olisko Wam Katin Zagrebin tietoverkkopäiväkirjojen unohdettu suomenkielinen laitos (paperi versio) sopiva esimerkiksi? Zagreb diary oli siis Wam Kat nimisen ihmisoikeusaktivistin Balkanin sodasta paikanpäällä kirjoittama tietoverkkopäiväkirja. 1992 ei ollut webbiä joten sitä välitettiin useiden eri viestiverkkojen avulla tyyliin Greennet. Eli a.) se on ensimmäisiä nettipäiväkirjoja b.) ensimmäisiä kansalaisten itse reaaliaikaisesti kansainvälisesti julkaisemia sotatoimikuvauksia c.) se sai laajaa julkisuutta esim. [3], [4], [5]. Eli Wam Kat ja Zagreb diary on selkeästi merkittäviä. Samaan aikaan kun Wam Kat kirjoitteli päiväkirjaansa nettiin, niin Informaatio-osuuskunta Katto-Meny julkaisi päiväkirjasta toimitetun suomenkielisen laitoksen; Zagrebin päiväkirjan. Kirja julkaistiin sekä paperilla, että tietoverkossa. Eli Zagrebin päiväkirja on ensimmäisiä (mutta ei ensimmäinen) suomenkielisiä sähköisesti julkaistuja kirjoja ja varmaan historiallisesti ensimmäisiä kirjasovituksia netissä julkaistusta materiaalista. Lisäksi se oli aikoinaan hyvin ajankohtaisesta aiheesta julkaistu kirja. Se on myös harvinainen historiallinen kuvaus 1990-luvun alun internetistä ja teknologiasta. Täysin erillinen asia, niin Katto-Meny on kustantajana merkittävä koska he saivat jaetun Valtion tiedonjulkistamispalkinnon (tai no Katto-Menyn pj Mikael Böök, Helsingin kaupungin kirjaston työntekijä Erkki Lounasvuori ja Kirjakaapeli idean keksijä Jyrki Kuoppala saivat) Kirjakaapelin kautta tapahtuneesta tiedonvälitystyöstä vuonna 1995. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 18.45 (EET)

Tuollainen kysymys. Kuinka alas me olemme valmiita vetämään tuon luotettavien sekundaarilähteiden rajat? Esimerkiksi marginaalimatskussa sen pitäisi kattaa zinelehdet, aiheblogit sun muut ollakseen järkevä, mutta perinteisesti täällä on ollut vaikeuksia käyttää niitä lähteinäkään. Esimerkkejä moisista Tuoreet platat, Öskidööl, pHinnweb, Katuoja jne. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 19.17 (EET)

Ja tässä ensimmäinen sekundäärilähde aiheesta. Tässä toinen. Molemmat oikein kustantamoiden julkaisemia kirjoja, jotka vielä löytyvät Google Booksista. Etsimiseen meni googlella 7,3 s. --Joonasl (kerro) 11. marraskuuta 2009 kello 19.18 (EET)

Sun ei olis ees tarvinnu googlettaa jos olisit lukenut mitä kirjoitin. Noh, mut varmistetaan. Tarkoitin, että Zagrebin päiväkirjojen suomenkielinen painos sovitus on merkittävä omana teoksenaan. Sen voisi tietty käsitellä Zagreb diary-artikkelissa eikä tarvitsisi useampaa artikkelia, mutta pointti onkin selkeän esimerkkitapauksen esittäminen eikä se, että voiko ongelman kiertää. Tietty tuonkin voi kumota etsimällä jostain luotettavan lähteen jossa kerrotaan suomenkielisestä painoksesta. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 19.30 (EET)

Hmm, ei kirjojen suomenkielisistä käännöksistä/painoksista ole ollut tapana minkään kirjan kohdalla kirjoittaa omia artikkeleitaan eikä Zagrebin päiväkirjat tässä suhteessa ole poikkeus. Kts. Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, Ruusun nimi tai Tuulen viemää. JA vaikka jokin aihe ei olisi tarpeeksi merkittävä oman artikkelinsa aiheeksi, se voi mainiosti sopia osaksi (ja uudelleenohjaukseksi) jotain toista artikkelia.--Joonasl (kerro) 11. marraskuuta 2009 kello 19.35 (EET)

Tuosta ei siis ole mitään alkuperäistä kirjaa jonka nuo olisivat vain kääntäneet vaan teoksen koostaneet ovat poimineet, lyhennelleet, muokanneet jne siitä nettiin lähetetystä tauhkasta kirjan. Eli ero on enemmänki kuin kirjalla ja elokuvalla kuin ruotsinkielisellä ja suomenkielisellä kirjalla. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 19.43 (EET)

Noh, joka tapauksessa: menetys ei ole suuri, mikäli kaikki tuo käsiteltäisiin artikkelissa Zagreb Diary: päiväkirjoista on varmaan muunkin kielisiä sovituksia. Rajatapauksia on aina mutta johonkin raja on vedettävä.--Joonasl (kerro) 11. marraskuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Nooh, tokihan tarjoat minulle linkin johonkin toiseen käännökseen tuosta päiväkirjasta. Tässä on pieni mahdollisuus, että Katto-Menyn käännös ja sovitus paperiversioksi olisi ideana uniikki (joka selkeästi lisäisi kirjan merkittävyyttä jos asian pystyisi lähteistämään). Meinaan ei se vuoden -93 netti niin populääriä kamaa ollut, että ihmiset yleisesti olisivat sieltä sisältöä kirjoiksi sovittaneet tai käännelleet kieleltä toiselle. --Zache 12. marraskuuta 2009 kello 01.37 (EET)

Ja siis kyse ei ole siitä, etteikö Zagrebin päiväkirjaa voisi minun puolestani yhdistää Zagreb diaryyn tai etteikö luotettavat sekundäärilähteitä kannattaisi painottaa merkittävyysarvioinnissa, mutta kategorisena minimivaatimuksena se on ihan liian deletionistinen ja estää maalaisjärjen käytön soveltuvan sisällön valikoinnissa mikä on minusta huono asia. --Zache 12. marraskuuta 2009 kello 03.58 (EET)

Jos mielestäsi suomenkielinen Zagrebin päiväkirja voi aivan hyvin olla (uudelleenohjauksien kanssa, luonnollisesti) artikkelia Zagreb diary, niin edellen kaivattaisiin jonkinlaista konkreettista esimerkkiä tapauksesta, jossa sekundäärilähteiden puute oikeasti estäisi merkittävän artikkelin tekemisen. Periaatteellisella tasolla spekuloiminen on tässä ehkä vähemmän hyödyllistä kuin konkreettisten tapausten pohtiminen.--Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 12.13 (EET)

No tarjoan yhä Policyä. Se on 30 vuotta ilmestynyt lehti, joka säilyi äsken poistoäänestyksessä. Toinen IMHO merkittävä on Gorehound, jonka merkittävyys tulee elokuvasensuurin kaatamisesta, mutta minusta se on merkittävä ihan Zine-lehtenäkin. (olettaisin et Gorehoundia / Dark Fantasyä olis käsitelty luotettavissa sekundäärilähteissä, mutta jätän niiden etsimisen teille). Lisko (verkkosivusto), esimmäinen suomalainen internetsivustohakemisto ja laajin about vuosien 1994 ja 1996 välillä. Alkuaikana merkittävä koska oli tärkein hakemisto, nykyään merkittävä koska se on niitä harvoja säilyneitä hakemistoja suomen alkuaikojen internet sivustoista. Lisäksi merkittävä työkalu jos jotain yrittää etsiä esim archive.org:sta. (mahdollisten lähteiden etsimisen jätän teille) --Zache 12. marraskuuta 2009 kello 13.42 (EET)

täällähän näitä lähteitä on. --Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 13.57 (EET)

Noista ainoastaan toi Gorehoundista kertova juttu on hyvä, mutta Policyn sivumaininta valtio-opin alumnien vuosikertomuksessa meneepi jo aikkasen kaukaa. --Zache 12. marraskuuta 2009 kello 14.24 (EET)

Noh, sekundäärinen lähde kuitenkin. Tämän nyt voisi katsoa osoittavan, että aika vähäpätöisistäkin aiheista löytyy jotain sekundäärisiä lähteitä ja että tämä ei ole kovin "deletionistinen" käytäntö, mutta toisaalta selkeyttäisi tilannetta huomattavasti. Huomionarvoista on, että tämä tarkennus olisi täysin linjassa jo voimassa olevan tarkistettavuus käytännön kanssa: "Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lähteessä tai joista on kirjoitettu vain epäluotettavissa lähteissä, ei pidä sisällyttää Wikipediaan...Tarkistettavuuden vaatiminen on usein riittävä peruste tällaisten artikkelien pois jättämiseksi."--Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 14.28 (EET)

Zagrebin päiväkirjasta löytyy runsaasti aineistoa Helsingin Sanomien arkistosta. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 15.43 (EET)

 Kannatan. Selkiyttäisi tilanteen, joitakin juttuja toki varmasti karsiutuisi.Tetopa 12. marraskuuta 2009 kello 12.55 (EET)

 Kannatan -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 15.45 (EET)

Sekundäärilähteitä pitää aina olla, näinhän käytännöt nytkin edellyttävät. En kuitenkaan ymmärrä tarkalleen ottaen mitä tämä selkiyttäisi. Olennaiset muutokset nykytekstiin ovat lähteiden tarkemmin määrittelemätön "riittävän huomattavuuden" vaatimus sekä väite "Ne ovat objektiivisin todiste aiheen merkittävyydestä." Kumpikin muutos ohjaisi merkittävyyskäytäntöä korostamaan aiheen saamaa julkisuutta, mitä en pidä erityisen hyvänä. -- Piisamson 12. marraskuuta 2009 kello 19.09 (EET)

Sellaista kysyisin, että mitä tämä muutos astuessaan voimaan käytännössä muuttaisi. Antakaa esimerkkejä mitä artikkeleita Wikipediassa on tällä hetkellä, jotka nykyisen käytännön mukaan saavat olla Wikipediassa, mutta tämän muutoksen astuessa voimaan lentäisivät bittiavaruuteen. Jos mitään ei tulisi häviämään, kuten Joonasl sanoi, että kyseessä ei ole kovin "deletionistinen" käytäntö, niin mikä nykytilanteessa on niin epäselvää. Jos se ei ole rikki, niin älä korjaa. --Duke 12. marraskuuta 2009 kello 19.32 (EET)

Sekundäärilähteiden puute tai olemassaolo olisi selkeä kriteeri merkittävyyttä pohdittaessa ja antaisi yksiselitteisen mittarin merkittävyyden arviointiin.--Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 19.44 (EET)

Puute/olemassaolo ei ole mittari, vaan ehto. Jos tarkoitus on ottaa aiheen saaman julkisuuden määrä ja laatu yksiselitteiseksi mittariksi merkittävyyden arviointiin, vastustan. -- Piisamson 12. marraskuuta 2009 kello 20.02 (EET)

Tämä on se mitä tarkoitin. En minäkään kannata mitään vox populi, vox Dei -merkittävyysmittareita. --Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Vaikutus olisi se, että henkilöt, jotka tunnetaan vain DVD-levyn kannesta ja vastaavista tietokannoista olisivat selvästi epämerkittäviä, esimerkkinä Otto Piispanen. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 19.58 (EET)

Tietokannat voivat olla ja usein ovatkin sekundäärisiä lähteitä. -- Piisamson 12. marraskuuta 2009 kello 20.02 (EET)

Yhtä hyvin voidaan väittää että Otto Piispanen on juuri kaivattu hyvä esimerkki merkittävästä aiheesta, josta ei ole sekundäärilähteitä. Ainakin riittävän moni wikipedisti ajatteli näin, jotta artikkeli säilyi. Olen päätynyt siihen, että en kannata käytäntömuutosta: sen hyöty Wikipedialle on kyseenalainen ja saattaa joissain tilanteissa johtaa potentiaalisesti merkittävien aiheiden turhaan makulointiin. --Hrrkrr31 12. marraskuuta 2009 kello 20.07 (EET)

 Vastustan, don't fix what ain't broke. --Nironen 12. marraskuuta 2009 kello 19.57 (EET)

Mistä löytyy keskustelu merkittävyys-käytännön käyttöönotosta?

Yritin etsiä perusteluita merkittävyyskäytännön käyttöönotolle, niin keskusteltiinko siitä missään? Vähän hämmentävästi en löytänyt kahvihuoneesta edes mitään ilmoitusta sen käyttöönotosta. Yleisesti eri aiheiden merkittävyydestä kyllä keskusteltiin, mutta ei sinänsä käytännöstä. --Zache 7. marraskuuta 2009 kello 22.21 (EET)

Kysymys on sen verran merkittävä, että minuakin kiinnostaa. Näköjään toistaiseksi kukaan ei ole vastannut kysymykseen. Tämä hiljaisuus herätti ajatuksia: Miten kukaan voisi häpeilemättä ottaa käyttöön määritelmän, joka on sisällöltään suunnilleen: "Se on vähän sitä ja vähän tota, muttei välttämättä, ja lopulta asian kumminkin ratkaisee äänestys." ? En minä ainakaan voisi. Wikipediassa on käytössä käytäntö, joka on sisällöltään mätää räkää, eikä sen käyttöönotostakaan näköjään meinaa löytyä päätöstä. Uikku 4. syyskuuta 2010 kello 14.34 (EEST)

Käytäntöjen tekemiseen ei ole aina niin suurella vakavuudella suhtauduttu. Versiohistorian ensimmäinen kommentti kertonee kaiken oleellisen: kerätty käytännöt Poistokäytännöstä ja Roskasta, joten pitäisi olla ihan harmoniassa niiden kanssa. --Harriv 4. syyskuuta 2010 kello 17.06 (EEST)

Löytyyhän se tarkempikin hetki: [6]. Tällä sivulla on ollut {{Ehdotus}} eikä vastusta ole ilmennyt, ainoastaan tuo minun kommentti/ehdotus ilman vastausta keneltäkään. --Harriv 4. syyskuuta 2010 kello 17.11 (EEST)

Roskaa vai merkittävyyskeskusteluun?

Meikäläistä on ruvennut ärsyttämään että varsin usein ilmiselvä roskakin on saanut kutsun merkittävyyden arviointiin. Esimerkkinä siellä nyt oleva olutseuran puheenjohtaja ja välillä jotain junioriurheilijoita tai juuri aloittaneita demottomia kellaribändejä. Varsinkin uudet käyttäjät tuntuvat antavan ennemmin merkittävyys -mallineen kuin merkkaavan suoraan roskaksi. Mitä mieltä muut ovat, tarvitsisiko jotain kunnon ohjeistusta lisätä asiasta... Korkki74 18. joulukuuta 2010 kello 12.30 (EET)

Antaa mennä vaan merkittävyysarviointiin. Sitä varten se alunperin luotiin, että noita kierrätetään merkittävyyden kautta eikä poisteta suoraan jolloin ko. artikkelin kirjoittaja (ja mahdollinen kohde) saa tilaisuuden kysyä että miksi artikkeli poistetaan eikä vain huomaa että "vittu mun sydänverellä kirjoittamani artikkei poistettiin ja sanoitte just mun tärkeintä harrastusta roskaksi". jne. --Zache 18. joulukuuta 2010 kello 12.56 (EET)

Käytäntö on luotu, muokattu ja uudistettu huonosti.

Per Zache ylempänä. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 15.26 (EEST)

Tottakai, mutta koska aloitit uuden kappaleen ja tämä ei ole äänestys, niin ilmeisesti haluat jonkinlaista muutosta. Joten hedelmällisen kehitystyön aikaansaamiseksi joitain tarkennuksia kaivattaisiin. Mikä Zachen kommenteista? Mitä pitäisi tehdä? Pystytkö ehdottamaan jotain konkreettista muutosta? --Harriv 24. toukokuuta 2011 kello 15.33 (EEST)

"merkittyjen lähteiden puute"

"merkittyjen lähteiden puute"?? Siis mitä? Jos lähteet on merkitty, se ei ole puute. Tarkoitetaanko tässä puuttuvia lähteitä? Jos taas lähteet puuttuvat, se on toisen käytännön vastaista ja teksti pitäisi poistaa lähteettömänä...--Nedergard 12. elokuuta 2011 kello 13.04 (EEST)

Tuon kohdan kirjoittaneen Dilaudidin aivoituksia tuntematta veikkaisin sen tarkoittavan lähteiden puuttumista. Lähteiden puutehan ei ole peruste poistaa artikkelia epämerkittävänä, jos sen merkittävyys on jollain muulla tavalla nähtävissä. --Lax 12. elokuuta 2011 kello 13.45 (EEST)

Kategorisesti merkittävien artikkelien lisäys käytäntöön

Minusta olisi selkeintä siirtää merkittävyyden suuntaviivoista kategorisesti (eli automaattisesti, aina ja kyseenalaistamatta) merkittävät aiheet suoraan tänne käytännön puolelle. Lisäysehdotukseni olisi seuraava:

Seuraavat artikkelit kuuluvat järjestelmällisesti Wikipediaan:

• Kansanedustajat, europarlamentaarikot ja ministerit.
• Rekisteröityjen puolueiden puheenjohtajat.
• Kenraalit.
• Valta-, kanta- ja seututiet.
• Nelinumeroiset yhdystiet.
• Rataosuudet.
• Kirjailijat, jotka ovat julkaisseet kirjan seuraavien kustannusyhtiöiden kautta: Ajatus, Atena, Gummerus, Jalava, Karisto, Like, Otava, Tammi, Teos, Weilin+Göös, WSOY
• Suomalaiset peruskoulut ja oppilaitokset sekä niiden ulkomaalaiset vastineet.

Yllä oleva on suoraan kopioitu nykyisistä suuntaviivoista. Vastaavasti kuin kirjailijoille, niin myös yhtyeille tulisi määritellä "tunnetut" levy-yhtiöt nimeltä. Elokuville tulisi määritellä "ei-harrastelija" ja peleille "isot pelitalot". Listaa voi tietysti laajentaa edelleen mm. kaikille avaruuden (nimetyille) kappaleille, kaikille biologiseen domeenin sisältyvälle elämälle, kaikille (Suomen/YK:n/EU:n..) tunnustamille valtioille. Kaikille valtioiden maakunnille, provinsseille, piireille, aina pienimpään paikallishallinon yksikköön asti, joka on määritelty ko. valtion lainsäädännössä. Kaikille 1:16 000 kartoilla nimetyille vesistöille ja muille maastonmuodoille. Toivoisin keskustelua kahdesta asiasta:

1. Halutaanko ylipäätään määritellä kriteereitä, joiden täyttyessä artikkeli kuuluu kyseenalaistamatta, poikkeuksetta ja automaattisesti Wikipediaan?
2. Jos halutaan, niin tälöin ehdottamani lisäys voitaneen lisätä käytäntöön. Minkälaisia muiden heittelemieni kriteereiden tulisi olla, joita täydennettäisiin myöhemmin?

--Erantala (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 15.12 (EEST)

Noiden aihepiirien automaattinen merkittävyys on johtopäätös, joka on tehty yksittäisistä äänestyksistä ja merkittävyyskeskusteluista. Uusi yksittäinen keskustelu tai äänestys saattaa kumota tuon johtopäätöksen. Jos aihealueita kirjataan käytäntöön, niin keskustelu vaikeutuu kun merkittävyyskeskustelujen sijaan joudutaan käymään käytäntömuutoskeskusteluita. edit: ja kuten Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja -sivun alussa lukee, niin kyseessä ei ole mikään sääntö, vaan sivun perusteella voidaan arvioida mahdollisia tulevia äänestyksiä aikaisempien äänestysten perusteella. Suuntaviivoihin kirjataan muistaakseni äänestystuloksia, joissa toinen puoli saa yli 50 prosenttia äänistä. Tuon sivun perusteella ei voi päätellä, että jonkin aihepiirin merkityksestä olisi likimainkaan konsensus. --Otrfan (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 16.57 (EEST)

Tarkemmin näin: Jos poistoa on kannattanut ainakin 70 % (→poisto) tai enintään 50 % (→säilytys), voidaan kirjata suuntaviivoihin. Jos poistoa on kannattanut yli 50 mutta alle 70 %, niin artikkeli säilytetään (enemmistön tahdon vastaisesti) mutta se ei kelpaa suuntaviivaksi. Se on siinä Merkittävyyssuuntaviivoja-alaotsikon jälkeen. --Jmk (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 17.14 (EEST)

En kannata. Mitä lisäarvoa suuntaviivojen "kiveen hakkaaminen" oikein toisi verrattuna nykytilanteeseen? Ja tossa listallakin on mukana kamaa, joka on jo vähän niillä rajoilla (nelinumeroiset tiet, joka ikinen rataosa ja ulkomainen peruskoulu), pidän täysin suotavana, että sellaisista voidaan tarvittaessa keskustella tapauskohtaisesti, vaikka ne suuntaviivoissa mainitaankin. --Jmk (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 17.09 (EEST)

En oikein kannata vaikka ajatus sinällänsä onkin pohtimisen arvoinen. Ensimmäiset neljä ovat jo nyt "automaattisesti" merkittäviä, koska niistä löytyy lähteitä. Sen jälkeen menee jo kyllä huterahkolle pohjalle. Nelinumeroiset yhdystiet ja rataosuudet? Voitaneen yhdistää pääartikkeleihin, jos riippumattomia lähteitä ei löydy. Kustantajat: tämän listan mukaan lähes jokainen peruskoulun ja lukion oppikirja olisi merkittävä... Toiseksi en usko, että kustantajalistasta syntyisi yksimielisyyttä. Vakiintuneet (tai "arvostetut") kustantajat Gummerus, Jalava, Karisto, Like, Otava, Tammi, W+G ja WSOY menevät varmasti läpi (ilman oppikirjatuotantoa), mutta nuo muut? Automaattisten suuntaviivojen ei pitäisi olla ristiriidassa lähdevaatimusten kanssa. Esim. elokuvista on tänne luotu tuhatpäin lähteettömiä tynkiä. Ne olisivat kuitenkin helposti lähteistettävissä, sillä arvottavia ja toimituksellisia elokuvatietokantoja on runsaasti. Mitä kouluihin tulee, niin peruskoulujen listaaminen tarkoittaisi artikkelia joka ainoasta koulusta maapallolla. Sillä määrällä fi-wiki olisi nopeasti suurin wiki, mutta olisiko se tarkoituksenmukaista??--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 13.51 (EEST)

Ehkäpä luotamme jatkossakin siihen, että varmasti merkittävistä aiheista varmasti löytyy lähteitä. Lisäarvo siitä, että nuo kirjattaisiin periaatepäätöksenä merkittäviksi jää kieltämättä hyvin vähäiseksi, koska jo nyt ainakin kansanedustajista, mepeistä, ministereistä, valta- ja kantateistä on (tietääkseni) kaikista artikkeli. Ajatus oli ehkä lähinnä siinä, että helpotettaisiin uusien wikipedistien työtä listaamalla artikkeleita jotka ovat pomminvarmasti merkittäviä. Kirjoittamalla tällaisesta aiheesta artikkelin ei sitä heti revitä merkittävyyskeskustelussa riekaleiksi, mikä varmasti turhauttaa uusia innokkaita muokkaajia. Tällaisen listan paikka ei siis ole ainakaan merkittävyyskäytännössä, mutta voiko tällaisen listauksen laatia jonnekin muualle? --Erantala (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 14.09 (EEST)

Hyvä idea, mutta käytännössä toteutuskelvoton, joten ei järkeä ohjata resursseja tohon. Vastustan toistaiseksi. Gopase+f (keskustelu) 8. tammikuuta 2015 kello 11.12 (EET)

Merkittävyyskeskustelu

Kirjataan tännekin tiedoksi, että "roska"-sanan poistoprosessin yhteydessä tätä käytäntöä on päivitetty 3. maaliskuuta 2013, koska se oli pahasti vanhentunut poistomenetelmien osalta. Aiemmin epämerkittävien poistomenetelmiä olivat vain suora poisto roskana tai sitten poistoäänestys. Viime vuosina ylivoimaisesti tärkein menetelmä on noiden sijaan merkittävyyskeskustelu, jonka lisäsin käytäntöön. Tehdyt muutokset näkyvät parhaiten tästä vertailulinkistä. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 23.40 (EET)

Määrittelystä

Ohjeessa todetaan, että: "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Miten määritellään huomattavan laaja käsittely? Ongelma on vain siinä, että jos tätä käytetään sinällään pilkulleen poistoperusteena (etenkään jos ei ole tarkkaa määrittelyä ko. aiheesta), voi olla mahdollista, että poistoon joutuvat myös huomattava joukko artikkeleita, jotka muiden suuntaviivojen mukaan olisivat merkittäviä. On tästä keskustelua jossain ollut ennenkin, en vain enää jaksa muistaa missä. Tänne se joka tapauksessa kuulunee, joten jos joku ne keskustelut löytää niin siirtäkööt tänne.--Veli Himmeä (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 23.11 (EET)

Suuntaviivojen idea on lähinnä se, että jos henkilö on esimerkiksi julkaissut kirjan merkittävän kustantajan kautta, niin on syytä olettaa, että etsittäessä lähteitäkin löytyisi riittävästi merkittävyyden osoittamiseksi. Täten jokaisesta kirjailijasta, pääsarjapalloilijasta, levyttäneestä muusikosta etc. ei tarvitse käydä erikseen merkittävyyskeskustelua lähteiden etsimiseksi, mikäli niitä ei artikkelissa jo ole. Eli tämän käytännön mukaan mennään, mutta suuntaviivoilla vähän oiotaan mutkia. --Otrfan (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 10.44 (EET)

Kiitos selventävästä vastauksesta. Kun tätä nähnyt perusteluna käytettävän, niin tosiaan ruvennut mietityttämään miten tämän käytännön tulkinta ja rajanvedot sitten suoritettaisiin.--Veli Himmeä (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Muutosehdotus 2015

• "Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys".

Ehdotan kyseisen kohdan poistamista. Todellisuudessa tämä on yleisesti käytetty perustelu merkittävyydelle, eli se ei vastaa yhteisön "konsensusta".

Ehdotan myös uutta kohtaa.

• "Artikkelia voidaan joissakin tapauksissa pitää merkittävänä myös, vaikka aihetta ei olisi käsitelty huomattavan laajasti riippumattomissa luotettavissa lähteissä"

Vastaa varmaan paremmin yhteisön ainakin joidenkin käyttäjien näkemyksiä. J.K Nakkila (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Vaikka jotkut käyttäjät joskus vetäisivät yhtäläisyysmerkin merkittävyyden ja yhden tai useamman sen perässä yllä mainitun ominaisuuden välille, on minun mielestäni edelleenkin selvää, että yleisesti ottaen merkittävyys eroaa (eli ei ole sama asia) kustakin yllä mainitusta ominaisuudesta tai niiden yhdistelmästä. Mainittuja ominaisuuksia voi toki käyttää merkittävyyden perusteluina, kuten käytännössä nykyisin sanotaankin, mutta on hyvä tehdä selväksi, että mainitut ominaisuudet eivät yksinään riitä, eli esim. hetkellinen suosio ei ole yhtä kuin merkittävyys. Ehdotettu uusi kohtakaan ei ole mitenkään poissuljettu toimintatavoista nykyisenkään käytäntötekstin mukaan. En siis kannata kumpaakaan ehdotettua muutosta. --Lax (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 09.58 (EEST)

Munkaan mielestä yhden/muutaman käyttäjän toiminnan/mielipiteiden takia ei tarvi toteuttaa muutoksia toimintatapoihin. Sille ei nyt oikein voi mitään, että nykyisellään merkittävyyskeskustelua käytetään kaikkeen muuhunkin kuin vain artikkelin aiheen merkittävyyden arviointiin. Gopase+f (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)

Pistän tänne kannatuksen muutos ehdotukselle tasapainottamaan. Ensimmäinen poistettavan kohdan suhteen mielipiteeni on neutraali. Lause on käytännössä sitä varten, että se on käännetty joskus enwikistä eikä se oikein kerro mitään. Toisaalta eipä siitä ole mitään haittaakaan. Lisättyyn kohtaan, niin nykyisellään merkittävyyskäytäntö on ristiriidassa se kanssa miten artikkeleita valittu säilytettäväksi ja se on sitä myös aina ollut ja muutos toisi sitä lähemmäksi sitä miten käytännössä toimitaan. --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 08.13 (EEST)

Niin meillähän merkittävyyskäytäntö ja poistokäytäntö ovat ajat sitten eriytyneet. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja turhautumista, aloittelijoiden lisäksi myös kokeneidenkin muokkaajien keskuudessa. Kokonaisuutena homma ei toimi: ensin pidetään merkittävyyskeskustelu, jossa pitäis keskustella aiheen merkittävyydestä, mutta käytännössä keskustelusta noin 60 % on keskustelua ihan muusta. Kun aiheen merkittävyydestä ei päästä tietenkään konsensukseen päädytään poistoäänestykseen, jossa sitten jokainen äänestää milloin milläkin "satunnaisella" perusteella artikkelin säilyttämisestä. Yleensä artikkelin aiheen merkittävyys on tässä vaiheessa jo ihan sivuseikka. Poistoäänestysten perusteella muokataan merkittävyyssuuntaviivoja, joiden pitäisi auttaa yhteisöä arvioimaan eri aiheiden merkittävyyttä. Tämä näin, vaikka todellisuudessa poistoäänestyksellä on enää hyvin harvoin mitään tekemistä aiheen merkittävyyden kanssa. Se osa yhteisöstä, joka edelleen noudattaa merkittävyys-käytäntöä on vähintäänkin hämillään, kun toinen osa (ilmeisesti kuitenkin vielä vähemmistö) on ajat sitten pyyhkinyt persettään käytännöllä, jonka muka pitäisi sitoa kaikkia muokkaajia. Koko merkittävyysajatus on rikki ja ketju merkittävyyskeskustelu=>poistoäänestys=>merkittävyyssuuntaviivat ei vain enää toimi. Ehdotan merkittävyyskäytännön poistamista ja merkittävyyssuuntaviivojen tyhjentämistä. Gopase+f (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 10.01 (EEST)

Niin no, merkittävyyskäytäntö nykymuodossaan luotiin siten, että joku tyyppi käänsi tekstin enwikistä, lätkäisi sen alkuun käytäntöluonnos-lätkän jonka jälkeen se oli täällä kaikessa hiljaisuudessa puolivuotta ja toinen sattumalta sivulle osunut käyttäjä vaihto käytäntöluonnoksen käytäntölätkään. En tajuu miten on voinutkin päästä käymään siten, että merkittävyyskäytäntö on ristiriidassa muiden käytäntöjen kanssa....

Joka tapauksessa täällä on muitakin juttuja jotka ei toimi kuin merkittävyys ja käytännössä itse tekisin seuraavat muutokset. Tämä seuraava on ajateltu aika pitkälti fiktion ja viihteen kannalta sekä sen kannalta, että miten saadaan kirjoittajat toimimaan siten, että ne eivät välittömästi kokisi pettymyksiä kun he yrittävät kirjoittaa Wikipediaan sekä sen kannalta, että miten saadaan heidät oppimaan viitteistys ja lähteiden käyttö sekä kolmanneksi miten saataisiin ajan kanssa integroitua viihde muuhun sisältöön siten, että olisi muitakin vaihtoehtoja kuin poistaa iso osa nykyisestä sisällöstä.

1. Uudessa artikkelissa pitäisi olla vähintään yksi viite. (mahdollista tarkistaa ohjelmallisesti)
2. Uuden artikkelin leipätekstin pituus pitäisi olla vähintään noin 30 sanaa. (mahdollista tarkistaa ohjelmallisesti)
3. Uudessa artikkelissa pitäisi olla vähintään yksi riippumaton lähde. (vaatii ihmistyötä, mutta on suht helppo tarkistaa)
4. Primäärilähteet ovat kelvollisia lähteitä lähteistämään teoksen sisäisestä maailmasta kertovia asioita, mutta tiedot pitäisi viitteistää. (Eli. juonikuvaukset, hahmojen henkilöhistorioita voisi lähteistää teoksella itsellään, mutta tietojen pitäisi olla viitteistettyjä)

# Ohjataan artikkelin kehitystä parempiin lähteisiin ja aiheen moniulotteiseen käsittelyyn artikkeliarviointien, kirjoittajapalautteen yms avulla. (vrt. enwikin en:Wikipedia:WikiProject Video games/Assessment)

Käytännössä voitaisiin esimerkiksi tehdä siten, että kun luodaan uusi artikkeli vaikka Patty Bouvierista ja artikkelista puuttuu 1-4 kohtien mukaisia asioita tai siinä on jotain muita puutteita, niin siihen lätkäistäisiin luonnoslätkä. Artikkelin luoja saisi rauhassa kirjoittaa artikkeliaan ja tarvittaessa häntä voitaisiin neuvoa. Kun kriteerit täyttyvät, niin luonnoslätkä otetaan pois. Jos näyttää siltä, ettei artikkelille tapahdu mitään (esimerkiksi viikossa), niin luonnos poistetaan. --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 11.04 (EEST)

Ykkönen on täyttä utopiaa ja epäreilu. Palataan asiaan kun edes vakimuokkaajat alkavat ilmoittaa käyttämänsä lähteet edes jotenkin säännönmukaisesti. Nelosen kohdalla sama asia. Lisäksi en usko, että wikipedian laatu paranis siitä yhtään, että fiktiivisiä aiheita käsitteleviin artikkeleisiin alettaisiin vaatia viitteistystä (eihän sitä muuallakaan vaadita). Kakkonen ja kolmonen vastaavat aika hyvin asioiden nykytilaa. Vitosta toteutetaan jo nyt niillä resusseilla mitkä yhteisöllä on käytössä. Luonnoslätkästä: mun nähdäkseni kaikki wikipedian artikkelit ovat vain luonnoksia ja ehdotelmia siitä mikä artikkelin tila voisi nykyisyydessä ja tulevaisuudessa olla. Tätä tuskin tarvii erikseen alleviivata: "hei tää artikkeli ei oo muuten vielä valmis!" No shit. Gopase+f (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 12.16 (EEST)

Kannatan lämpimästi käyttäjän Zache ehdotusta. Tämä nostaisi Wikipedian laatua ja pakottaisi miettimään sitä, tarvitseeko kaikesta hömpänpömpästä luoda omaa artikkeliaan vai riittäisikö joku luettelo tai uudelleenohjaus. Jos lähteitä ei löydy, voidaan siitä päätellä, että aihe ei ole merkittävä. Merkittävästä aiheesta on kirjoitettu muuallakin kuin Wikipediassa, blogeissa ja keskustelupalstoilla. --LCHawk (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 19.51 (EEST)

Itse asiassa kannatan tätä ehdotusta. Uudet käytännöt voidaan tehdä jonkun tulevan keskustelun pohjalta. J.K Nakkila (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 11.54 (EEST)

Voisin kannattaa tota uutta lausetta, koska sitten päästään siitä, että jotkut perustelee epämerkittävyyttä lähteiden puutteilla, vaikka merkittävyyttä pitäisi miettiä aiheesta eikä artikkelin nykytilasta. Se pakottaa artikkelin puolustajia etsimään yhtäkkiä niitä lähteitä, eikä sitä oikein jaksa jo siitäkin syystä, että artikkeli voidaan poistaa vaikka niitä hakisikin. (Iso kiitos Zachelle, että on parantanut kyseenalaistettuja hahmoartikkeleita.) Minä mieluummin vain intän vastaan ja toivon että kukaan ei laita artikkelia poistoäänestykseen. Uutena käyttäjänä olen aika lailla tottunut, että homma menee niin kuin Gopase+f kuvailee. Merkittävyyskeskustelu on "esiäänestys", jossa harvoin päästään yhteisymmärrykseen, ja sitten joku laittaa artikkelin äänestykseen, jossa voi ääntään perustella miten huvittaa, tai ei huvita. Kiinnostaisi sinänsä kuulla, että onko systeemi aikaisemmin toiminut jotenkin paremmin? --Whitetabor (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 01.34 (EEST)

Systeemin lyhyt historia on suurin piirtein seuraava

• 2004-> Artikkeleita poistettiin poistoäänestyksien kautta tai suoraan roskana.
  • Poistoäänestyksiä pidettiin tuhansia vuodessa ja systeemi oli ihan älyttömän raskas. Äänestyksiin joutuneiden artikkeleiden osalta säilytysprosentti oli 70% poistokannatusvaatimuksen takia huomattavasti korkeampi kuin mitä nykyisessä merkittävyyskeskustelussa.
  • "Epämerkittäviä" artikkeleita poistettiin myös suoraan roskana kunkin ylläpitäjän oman harkinnan mukaan. Sosiaalisesti artikkelien aloittajat kokivat sen hyvin negatiivisena, että heidän aloittamansa artikkelit merkittiin roskaksi tai ne vain yksinkertaisesti katosivat. Tämä tapahtui mahdollisesti kesken artikkelin muokkaamisen.
  • Käsitys siitä mikä kuuluu tietosanakirjaan vaihteli ylläpitäjien välillä suuresti joten se mitä säilytettiin, poistettiin suoraan ja mikä päätyi äänestykseen oli aika sattumankauppaa.
• 2007 luotiin merkittävyysmalline jossa oli 3 päivän viive ratkomaan sosiaalista paskamyrskyä joka roskana poistosta tuli. Periaate merkittävyyskeskusteluissa oli, että mikäli suuntaviivoissa tai poistoäänestyksissä on ennakkotapauksia siitä pitäisikö artikkeli poistaa vai säilyttää niin keskustelussa pyritään noudattamaan sitä. Epäselvät tapaukset menivät poistoäänestykseen.
• 2008 Dilaudid kääntää enwikistä nykyisen merkittävyyskäytäntötekstin ja myöhemmin samana vuonna se merkitään kaikessa hiljaisuudessa käytännöksi.
• 2009-> Merkittävyysarviointien määrä kasvaa nopeasti ja se käytännössä korvaa poistoäänestykset. Osin siksi, että se on prosessina paljon kevyempi kuin poistoäänestykset, mutta myös siksi että sillä on helpompi poistaa asioita. Periaate pysyy aika pitkään kuitenkin sellaisena, että pyritään noudattamaan suuntaviivoja.
• 201X Lähteiden painoarvoa merkittävyysarvioinnissa pyritään jatkuvasti nostamaan osin siksi, että se on hyvä keino saada poistetuksi niitä juttuja joita poistoa kannattavat haluavat poistaa.
• 2015 Lähteissä ei riitä enää se, että säilytyksen argumentteina käytetyt tiedot saadaan tarkistettua oikeiksi vaan on ruvettu vaatimaan laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä.

--Zache (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)

Turhaa toistoa

Tähän käytäntöön on sisällytetty turhaa toistoa toisesta käytännöstä. Turha toisto tulisi poistaa, ja näin käytäntö selkiytyisi. Lähteistyksen vaatimus on jo toisaalla määritelty, joten sitä ei tarvitse sisällyttää tähän käytäntöön. Viittaan erityisesti tekemääni muutokseen. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.42 (EET)

Kuten jo eräs toinenkin käyttäjä antoi muokkauksen kumouksellaan ymmärtää, ei ainakaan tuossa kohtaa ole sellaista päällekkäisyyttä, että se pitäisi poistaa. --Lax (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 15.26 (EET)

Kaikki selitys luotettavien lähteiden tarpeellisuudesta kuuluu toiseen käytäntöön, ja on siten turhaa toistoa. Kaikki selitys uudesta tutkimuksesta kuuluu myös erilliseen käytäntöön, joten turhaa toistoa taaskin. Selitys tarkistettavuudesta kuuluu myös erilliseen käytäntöön. Ei mitään järkevää käytäntöä luoda poimimalla näytteitä muista olemassaolevista käytännöistä, joiden päälle sitten vielä kerätään kuorrutukseksi höttöä. Tiesittekö, että Wikipediassa vaaditaan tiedoille luotettavat lähteet? Kyllä, sehän selitetään käytännössä Merkitse lähteet. Pitääkö sama asia siis toistaa jossain toisessa käytännössä? Ei, koska turha toisto on turhaa toistoa. Lyhyesti ja tiivistettynä: Kirjoitetaan käytännöt järkevästi eikä rääpimällä sisältöä muista käytännöistä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 19.12 (EET)

Lähteillä on kaksi funktiota: sisällön luotettavuuden varmistaminen ja merkittävyyden osoittaminen. Wikipedia:Merkitse lähteet -käytäntö käsittelee niistä funktioista ensimmäistä ja tämä käytäntö jälkimmäistä. --Otrfan (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 19.19 (EET)