Keskustelu Wikipediasta:Artikkelit elävistä henkilöistä/Käännös

Oletus yksityisyyden suosimisesta?

Miten olisi "Yksityiselämän suoja on tärkeintä"? Tai "Henkilön etu on tärkeämpi kuin artikkeli"?--Nedergard 19. heinäkuuta 2010 kello 08.21 (EEST)

Laitoin otsikoksi "Yksityisyyden suojan ensisijaisuus" --- saa muuttaa, jos ei käy. --Alcedoatthis 19. heinäkuuta 2010 kello 08.46 (EEST)

Naseva ja ytimekäs ;) --Nedergard 19. heinäkuuta 2010 kello 08.48 (EEST)

Enkkuwiki standardina

Kun kerran ollaan kääntämässä eli ottamassa enkkuwikipedian käytäntöä sellaisenaan niin meitsillä olisi pari kysymystä

• Mitä tehdään niille artikkeleille jotka eivät noudata tätä. Enkkuwikipedian ratkaisu on massapoistaa boteilla lähteettömiä henkilöartikkeleita, niin ajateltiinko että tämä on myös fi.wikipedian tie?
• Tiukka lähteistysvaatimus nostaa artikkeleiden vaatimuksia ja rajaa wikipediaa kohti pelkkää mainstream tietosanakirjaa jättäen marginaalisemmat aiheet ulkopuolelle. Sama pätee henkilöartikkeleihin ja mitä tiukemmin tuota valvotaan niin sen karumpi rajaus on.

Sinänsä Wikimediasäätiön päätös ei sano toteutuksesta mitään joten se on meidän omissa käsissämme miten henkilöartikkeleiden laadunvalvonta ja -varmistus toteutuu ja tiukkalähdevaatimus ei ole missään mielessä ainoa keino laadunvarmistukseen.

Esimerkiksi kuka on kukin kirja kysyy julkaistavat tiedot ja hyväksyttävät julkaistavat tekstit artikkelin kohteella. Muita keinoja on, että artikkeleita arvioivat yhteisön luotettavina pitämät henkilöt jne. Enkä nyt tässä sano että minkään yksittäisen keinon tulisi olla kaikkiin artikkeleihin sopiva, mutta sitä että täällä pitäisi olla muitakin välineitä laadunvalvontaan kuin lähdevaatimuksen ainainen tiukentaminen. --Zache 19. heinäkuuta 2010 kello 12.42 (EEST)

Kukaan ei ole "ottamssa enkkuwikipedian käytäntöä sellaisenaan" käyttöön. Toki se on mahdollista, mutta epäilen suuresti poistoäänestysten tulosten perusteella että menisi läpi. Tämä on hyvä pohja, erityisesti parempi kuin meidän nykyinen "oma" versio, jossa on otettu moni asia huomioon. Jotain on mielestäni kuitenkin tehtävä, jos tämä on väärä tapa niin vaihtoehtoiset tavat asian korjaamiseksi ei ainakaan minua harmita. --Harriv 20. heinäkuuta 2010 kello 00.16 (EEST)

Voisitko Zache sanoa konkreettisesti, mitä kohtaa vastustat käytäntöehdotuksessa? Sen tarkoitus on kuitenkin pohjimmiltaan suojella eläviä henkilöitä, jotta suoraan sanottuna mitä tahansa paskaa ei yksityishenkilöistä kirjoitettaisi. Inklusionistien ei kannata käytäntöehdotuksesta liikaa huolestua, sillä poistoäänestysten tuloksia on joka tapauksessa kunnioitettu. Moni poistoäänestyksessä säilynyt artikkeli on nykyistenkin käytäntöjen vastainen (esim. Wikipedia:Tarkistettavuus). --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Käytä laadukkaita lähteitä ja ole tarkka. Kaikkiin lainauksiin ja mihin tahansa kiistanalaiseen tai todennäköisesti kiistanalaiseen tietoon täytyy liittää viite luotettavaan, julkaistuun lähteeseen. Kiistanalainen tieto elävistä henkilöistä, joka on lähteetöntä tai huonosti lähteistetty – riippumatta siitä onko tieto negatiivista, positiivista, neutraalia tai pelkästään kyseenalaista – tulee poistaa välittömästi odottamatta keskustelua. Käyttäjät, jotka toistuvasti tai räikeästi rikkovat tätä käytäntöä, saatetaan estää..

Ylläoleva käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikki henkilöistä kirjoitettu tieto pitää olla lähteistetty aina, poikkeuksetta. Voidaan tietysti argumentoida, että kaikki tieto ei olisi kiistanalaista mutta kun miettii vaikka suositeltu-, hyvä tai lupaava arviointeja niin niissä lähtökohtana on ainakin osalla käyttäjistä että lähteetön tieto on virheellistä tietoa ja että kaikkeen tarvitaan lähde. Tähän ajatukseen myös perustuu enkkuwikipedian lähteettömien henkilöartikkeleiden Proposed_deletion_of_biographies_of_living_people ja vähemmän raflaava aktiivinen lähteettömän tiedon poistaminen henkilöartikkeleista.

Ja tuo, koska tiukka lähdevaatimus on kategorinen vaatimus kaikkeen henkilöartikkeleiden tietoon estää siinä sivussa muiden tiedonvarmistusmenetelmien käytön sen rinnalla. Tai ainakin ne ovat alisteisia sille siinä mielessä, että lähteetöntä tietoa ei voi lisätä missään tapauksessa. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Itselleni tuli seuraavanlainen viesti en-wikistä; The article Timo Lavikainen has been proposed for deletion because under Wikipedia policy, all biographies of living persons created after March 18, 2010, must have at least one source that directly supports material in the article. Eli ilmeisesti loppujen lopuksi se yksi lähde/artikkeli riittää? Mielestäni tuo systeemi on ihan toimiva.-Henswick- ^Äänestä! 20. heinäkuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

Yhden lähteen olemassa olo on helppoa ja yksiselitteistä tarkistaa botilla, kaikki muu menee käsityöksi. Lisäksi tuo rajannee varmasti vähintään 80% huuhaasta automaattisesti pois, joten näin on vähällä vaivalla saatu luultavasti kohtuullisen toimiva systeemi automaattiseen laadun parannukseen. --Harriv 20. heinäkuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Jos kaikelle tiedolle vaaditaan lähde, mitä pahaa siinä on? Lähteettömän tiedon salliminen tarkoittaa sitä, että käytännössä elävistä henkilöistä kirjoitetaan väärää tietoa. "Zero information is preferred to misleading or false information" [1] --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 12.11 (EEST)

Se on huono asia siksi, että se rajaa äärettömän kapeaksi sen alan mistä voidaan kirjoittaa vähänkään marginaalisemmissa aiheissa koska niistä ei välttämättä ole luotettavia lähteitä. Deletionisteille tämä tietenkään ei ole ongelma kun lähtökohta on että niistä aiheista ei tulisi alkujaankaan kirjoittaa, mutta pidän yhä ajatuksesta että myös esim. marginaalikulttuuri mahtuu wikipediaan. Ja jos joku vakavissaan sanoo, että tiukka lähdevaatimus on ainoa keino tiedon laadunvarmistukseen niin i call the bullshit ja pyydän lähteen siihen. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 12.15 (EEST)

Olet yllä esittänyt vaihtoehtoisena keinona Kuka kukin on -kirjan keinoa, jossa toimitus tarkistaa tiedon paikkaansapitävyyden henkilöltä. Ihan kaunis ajatus, mutta täysin epärealistinen. Wikipediaan kun voi kirjoittaa kuka tahansa. Mitä tulee marginaalikulttuuriin, kannatan itsekin sen säilyttämistä Wikipediassa. Marginaalikulttuurista kertovia luotettavia lähteitä nimittäin on paljon. --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Jaa-a, en jaa optimismiasi tuon suhteen. Kokeile lähteistää vaikka aikasikuluksi Erkki Rautio josta pitäisi mielellään olla paljon laajempikin artikkeli. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 12.34 (EEST)

Tuollehan löytyisi lähteeksi Aamulehden arkisto, mutta en kuulu tilaajiin, enkä pelkästään tätä asiaa demonstroidakseni nyt maksullista lukuaikaa osta. --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Muuten viittaat tuolla, että wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa siihen että artikkeli voi muuttua koska tahansa jolloin se ei enää ole arvioitu versio? Tuo ei oikeastaan eroa mitenkään siitä, että vaikka artikkelissa olisi lähteet niin kuka tahansa voi muuttaa sitä jolloin muutettu teksti ei vastaa enää lähteitä. Lisäksi lähteet voivat olla sellaisia ettei niitä pysty tarkistamaan. Esimerkiksi linkkien hajoaminen on ihan realistinen ongelma verkkoviitteissä.

Joka tapauksessa se ei ole ongelma, että kuka tahansa voi muuttaa artikkeleita kun artikkelit eivät loppujen lopuksi muutu huonompaan suuntaan kovin helposti. Jos siinä on oikea tieto, niin se luultavasti ei muutu mihinkään jollei joku sitä ehdoin tahdoin vandalisoi. Ongelmana tässä on, että miten me saadaan alunperinkään se tieto siihen oikein. Tätä lähteet kyllä varmistavat erinomaisesti.

Mutta ihan yhtä lailla sitä varmistaisi se, että meillä olisi vaikka OTRS:n kautta mahdollisuus henkilöiden lähettää kuittaus siitä että artikkelin versio X on ok, tai täydentää lista varmistetuista tiedoista jotka hän haluaa löytyvän wikipediasta ja johon olisi mahdollisuus myös pistää maininta siitä mitä ei halua julkaistavan. Tuo lista tulisi sitten vaikkapa artikkelin keskustelusivulle josta kaikki voisivat varmistaa artikkelissa olevat tiedot. Vastaavasti tavallisilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus sanoa ettei halua artikkelia itsestään wikipediaan. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Henkilön itse kirjaamat tai kertomat tiedot eivät ole tarkistettavia, eivätkä kuulu Wikipediaan. Henkilöistä, joista ei ole olemassa luotettavia toisen käden tietoja, ei pidä kirjoittaa artikkeleita Wikipediaan. --ML 20. heinäkuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

Zache: Kirjoitat paljon, mutta keskustelu etääntyy koko ajan asiasta. Keskustelu merkityistä versioista käydään muualla. Samoin verkkoviitteiden hajoaminen on ongelma, joka liittyy tähän käytäntöehdotukseen hyvin etäisesti. Ja ei kai se, että lähteitä on mahdollisuus vääristellä, ole syy siihen ettei lähteitä tarvittaisi lainkaan? --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 13.27 (EEST)

Olenko sanonut jossain vaiheessa ettei lähteitä tulisi käyttää laadunvarmistuksessa? Se mitä tuossa sanoin, että käytännön ei pitäisi olla sellainen että se lukitsee meidät ainoastaan sellaisen tiedon toisintajaksi joka löytyy "luotettavista lähteistä" joka kaiketi on käännettävänä olevan enkkuwikipedian käytännön ydin. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Niin, se on myös nykyisen tarkistettavuus-käytännön ydin. Ei tämä käytäntöehdotus ole muuta kuin olemassa olevan käytännön laajennus, jotta elävät henkilöt saisivat ylimääräistä suojaa harhaanjohtavien tai virheellisten tietojen lisäykseltä. --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 13.51 (EEST)

Jep, ja sekin on samalla tavalla tullut tänne kuin tämä nyt. Käännetty enkkuwikipediasta. Sen jälkeen kun sillä on käytäntölätkä niin sillä voikin sitten perustella kaiken ja kiristää linjaa, mutta ihan yhtä lailla me voitaisiin höllentää ja kokeilla jotain muuta. Ei tarkistettavuus ja ei uutta tutkimusta ole mitään pyhiä kirjoituksia joita ei voi muuttaa kuin kireämmäksi. --Zache 20. heinäkuuta 2010 kello 14.11 (EEST)

Voit toki ehdottaa muutoksia nykykäytäntöihin. Ja kun tarkemmin ajattelen, se asia mitä vastustat on myös suomenkielisen Wikipedian Ei uutta tutkimusta -käytännön ydin. Tarkoitus on siis tosiaankin ainoastaan toisintaa tietoa, joka löytyy luotettavista lähteistä. --Jisis 20. heinäkuuta 2010 kello 14.13 (EEST)

Sama kuin ML, lisäksi vielä se että Wikipedian neutraalius heikkenee jos artikkelin kohteena olevat pääsevät päättämään siitä mikä versio on hyvä. Ja mitä tulee marginaali-ilmiöihin, niin jos ainoat jotka ilmiöstä tietävät ovat faneja tms, niin edellinen pätee siihenkin. Ehkä tylyä, mutta mielestäni Wikipedian on pyrittävä olemaan luotettava ja uskottava tiedonlähde, silläkin uhalla että jokaista hiipparia täältä ei löydy. Jos haluaa itse toimia toimittajan roolissa niin joku muu julkaisualusta lienee parempi, tosin Wikipedian näkyvyys on niin hyvä että muualle ei mielellään tässä tilanteessa siirrytä. --Harriv 20. heinäkuuta 2010 kello 23.25 (EEST)

Wikipedian luotettavuus ja uskottavuus kyllä heikkenee meneillään olevan kuihtumisenkin myötä ja kuten muualla olen todennut niin tällä hetkellä meidän tulisi olla lähinnä tyytyväisiä siitä, että tämä on vielä niin houkutteleva paikka edes jollekulle että he haluavat kirjoittaa tänne ja on virhe parhaamme mukaan potkia heitä pihalle IMHO.

Mitä tulee tuohon neutraaliuden heikkenemiseen, niin pointti ei ollut esittää mitään tiettyä mallia vaan ihan se että on muitakin toimivia keinoja laadunvarmistukseen kuin tiukat lähdevaatimukset ja esittää että meidän käytäntöjen tulisi olla sellaisia että ne mahdollistavat myös muiden keinojen käytön tasavertaisesti niiden rinnalla. --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 01.41 (EEST)

Kerrot, että on olemassa keinoja, joilla vältetään lähteistys. Toistaiseksi et vain ole esittänyt mitään muuta toimivaa keinoa tarkistettavuuden saavuttamiseksi. Kuten yllä tuli jo mainittua, menetelmä joka toimii Kuka kukin on -kirjassa, ei toimi täällä. En myöskään kannata ajatusta, jonka mukaan Wikipediaan pitäisi houkutella mahdollisimman paljon kirjoittajia silläkin uhalla, että he lisäisivät lähteetöntä huttua. Lähteiden merkitseminen ei ehkä ole kivaa, mutta tarkoitus on tehdä ensisijaisesti luotettavaa tietosanakirjaa. Jos taas joku etsii vain houkuttelevaa paikkaa kirjoitella, siihen löytyy facebookit ja keskustelufoorumit. --Jisis 21. heinäkuuta 2010 kello 12.09 (EEST)

Minulle ei ole varsinaisesti vieläkään selvinnyt se, että miksi se että kysytään kohteelta ei varmistusmekanismina kelpaa. Jos meidän lähteiksi joka tapauksessa kelpaa kohteen itse julkaisemat tiedot niin mitä hiton eroa sillä on että annetaanko me henkilön X kertoa niitä suoraan vai luntataan esimerkiksi hänen nettisivuiltaan tai CV:stä. Vääntäkääs rautalangasta meitsille miksi se on toimiva Kuka on kukin kirjalla, mutta ei täällä. --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 12.18 (EEST)

Kukaan tuskin haluaa lukea tietosanakirjasta omaan toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä, vaikka kritiikille olisikin annettu luotettavat lähteet ja toimintaa käsitelty muutenkin julkisuudessa. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla vaikka eräiden poliitikkojen viimeaikaiset touhut. Siksi neutraalius kärsii. --MiPe ^(wikinät) 21. heinäkuuta 2010 kello 12.21 (EEST)

Itse julkaistu materiaali on kaikkien tarkistettavissa, mutta jos käyttäjä X väittää tarkistaneensa tiedon suoraan kohteelta, ei muilla käyttäjillä ole mitään keinoa varmistaa että käyttäjä on ymmärtänyt kuulemansa oikein tai edes sitä, että kohde on niin sanonut. --Jisis 21. heinäkuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Yksinkertainen esimerkki. Tehdään lomake jossa on perus henkilötiedot; nimi, syntymäaika, julkaistut teokset jne mitä meillä perus henkilartikkelissa on. Henkilö X voi sitten tallettaa tuon artikkelin keskustelusivun alasivuksi. Ongelma tässä on että me ei voida tietää kuka tekstin on oikeasti kirjoittanut, mutta jos esiintyy tieten tahtoen toisena henkilönä niin kyse on petoksesta ja identiteettikaappauksesta joka on jonkun muun ongelma kuin meidän. Jos kuitenkin halutaan lisää varmistusta kuin se, että se on laitonta niin voidaan pistää, että tallennuksen lisäksi pitää lähettää tallennetun sivun {{REVISIONID}} tekstiviestillä meillä olevaan numeroon X joka voi olla vaikkapa jollain meistä oleva prepaid liittymä. Jos artikkelin sisällöstä tulee ongelmia niin tekstiviestin numerosta viranomaiset voivat selvittää kuka viestin lähetti. --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 13.04 (EEST)

Wikipediaan kirjoitetaan jatkuvasti kunnianloukkauksia, vaikka se on laitonta. En sen kummemmin ota kantaa tuon ideasi toimivuuteen. Tällaisia uusia ideoita kannattaa ehdottaa jossain muualla kuin tämän käännösprojektin keskustelusivulla. Jos ideasi menevät läpi, ne varmasti huomioidaan nykyisissä ja tulevissa wikikäytännöissä. --Jisis 21. heinäkuuta 2010 kello 13.24 (EEST)

Miksi? Tarkistettavuus ja ei uuttatutkimusta muuttaminen vaatisi 70% kannatuksen eikä sitä tule tapahtumaan ainakaan nyt. Se mihin tässä haluan vaikuttaa on se, että vaikka noita ei saisikaan muutettua niin ei ole mielekästä edelleen kiristää lähdevaatimuksia ja toinen seikka on että mitä enemmän meillä on muita käytäntöjä jotka ovat täysin riippuvaisia tiukasta lähteistyksestä niin sen vaikeampaa niitä on myöhemmin mihinkään suuntaan muuttaa. --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

Niin, tämä keskustelu on melko hedelmätöntä, sillä olet tehnyt selväksi että vastustat nykyisiä tarkistettavuus- ja ei uutta tutkimusta -käytäntöjä, ja (sinänsä ihan johdonmukaisesti) myös tätä käytäntöehdotusta, joka on kyseisten käytäntöjen laajennus. Kunhan tämä käännösprojekti on saatu loppuun, sen sisällöstä keskustellaan vielä ja sen mahdollinen kannatus yhteisön keskuudessa mitataan. Haluan vielä korostaa, että tässä on tosiaankin tarkoitus vain suojella eläviä henkilöitä, eikä esimerkiksi rajata marginaalikulttuuria pois Wikipediasta.--Jisis 21. heinäkuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Viidessä pilarissa kielletään moiset henkilöiden omiin kertomuksiin perustuvat tiedot: "All articles must strive for verifiable accuracy: unreferenced material may be removed, so please provide references. Editors' personal experiences, interpretations, or opinions do not belong here. " Jos sen haluaa muuttaa, pitää kai ottaa yhteyttä Wikimedia-säätiön hallitukseen, meidän vallassamme se ei ole. --ML 21. heinäkuuta 2010 kello 15.04 (EEST)

Tuo on enkkuwikipedian tulkinta ja ohjeistus ei wikimedia säätiön. (Lisäys: Viisi pilaria on tullut fi.wikipedian käytännöksi vuonna 2008) Säätiö itsessään ei varmaankaan sano muuta kuin Founding principles sivulla on. Tai jos sanoo niin varmaan pystyt tarjoamaan siihen linkin?

Se, että meillä on käytäntönä wikipedia:tarkistettavuus johtuupi siitä, että Harriv vuonna 2005 käänsi sen ja MikkoM pisti sen käytännöksi päivän harkinta-ajan jälkeen. Sama juttu wikipedia:ei uutta tutkimusta käytännön kanssa, mutta se sentään oli vuoden ilman käytäntölätkää. Mitään sen suurempia keskusteluita aiheesta en ole kyennyt löytämään ja ne eivät varmasti vastanneet tuon ajan defacto-tilannetta artikkelien lähteistyksen suhteen, mutta kaipa niillä jotain muutakin pohjaa on kuin puhdas ajatus deletionismista. (Jep, MikkoM oli tuohon aikaan avoimesti deletionisti ja Harriv:kin ainakin sillä tasolla että tarkistettavuus+ei uutta tutkimusta vaatii toimiakseen aika korkean kynnyksen artikkeleille) --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 15.44 (EEST)

Viisi pilaria ovat perustavat säännöt, jotka eivät ole ohitettavissa ("Wikipedia does not have firm rules besides the five general principles presented here. ") Tarkistettavuus ei ole MikkoM:n keksintö, vaan tärkeimpiä Wikipedian periaatteita. Siitä luopuminen olisi suunnilleen sama kuin luopua neutraaliusperiaatteesta tai sisällön vapaasta lisenssistä - kyse ei enää olisi Wikipediasta.--ML 21. heinäkuuta 2010 kello 16.24 (EEST)

{{lähde}} kiitos. --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 17.59 (EEST)

Tarkistettavuuskäytäntö perustuu konsensuspäätöksentekoon, eikä käytäntöä ole tietääkseni vakavasti kyseenalaistettu. Tiedon julkisuus ja tarkistettavuus kuuluu tieteen etiikkaan. Wikipedian ei tarvitse olla sen suhteen ainakaan huonompi. Muuhun kirjoittamiseen on toisia alustoja, myös wikipohjaisia. Siis kohti sadan prosentin lähteistystä. --Thi 21. heinäkuuta 2010 kello 18.16 (EEST)

" Tarkistettavuuskäytäntö perustuu konsensuspäätöksentekoon" tarkoitatko tuolla, että meillä on ollut joskus joku päätös noiden käytäntöjen käyttöönotosta? (Jälleen kerran linkkiä kehiin.)--Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Ks. Wikipedia:Konsensus. Wikipedian sisältö perustuu sekä muokkausten hiljaiseen hyväksyntään että keskustelun perusteella tehtyihin muokkauksiin. Tarkistettavuus-käytäntö on hyväksytty hiljaisesti, onhan se saanut olla viisi vuotta rauhassa ilman että kukaan on sitä tosissaan kyseenalaistanut. --Jisis 21. heinäkuuta 2010 kello 18.29 (EEST)

Onhan sitä kyseenalaistettu (esim 1, 2), mutta niille ketkä ovat kyseenalaistaneet on sanottu, että asia on näin koska se on käytäntö. Ja jos joku on erehtynyt kysymään miksi niin vastaus on että koska nuo ovat sisällön perusperiaatteita, jotka pätevät kaikissa kieliversioissa. NOR:in ohittaminen on sama ellei jopa radikaalimpi kuin vaikkapa NPOV:in ohittaminen tai vaikkapa GFDL-lisenssistä luopuminen.". --Zache 21. heinäkuuta 2010 kello 19.13 (EEST)

Henkiötietolaki ja Wikipedia

Tietääkö kukaan, noudataako tai joutuuko Wikipedia noudattamaan henkilötietolakia? Siellä todetaan nimittäin:

"henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;"

Tuo näyttäisi minusta sopivan Wikipediaan... Lain alussa todetaan tosin myös: "Tätä lakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan." Tämä tukisi yllä esitettyä tiukkaa lähdevaatimusta, muutoin jouduttaisiin noudattamaan määräyksiä esim. arkaluontoisista tiedosta.--Nedergard 21. heinäkuuta 2010 kello 15.07 (EEST)

Mietiskelin joskus vähän samaa, ja nyt uudelleen tietoa hakiessa törmäsin tällaiseen: tietosuojavaltuutettu on ottanut asiaan kantaa vuonna 2006: Wikipedia:Wikipedia_ja_henkilötietolaki. Sen mukaan henkilötietolaki ei koskisi Wikipediaa. --Ryhanen 30. heinäkuuta 2010 kello 17.04 (EEST)