Keskustelu:ZNKR jōdō

Artikkeli ZNKR jōdō on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.3.–16.4.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
16.–30.4.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
1.5.–12.7.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
5.–12.7.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
10.–27.4.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
25.4.–9.5.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Tervehdys muut muokkaajat ja muut kiinnostuneet. Jodo artikkeli on jo saanut mittaa. Missä vaiheessa tyngän raja ns. ylittyy? 62.142.131.224 10. lokakuuta 2006 kello 20.38 (UTC)

Ei ole tarkkaan määritelty. Pituutta tällä artikkelilla on, mutta asiaan perehtymättömänä en osaa sanoa, kerrotaanko tässä kaikki olennaisimmat asiat. Jos kerrotaan, voit puolestani poistaa merkinnän. --Jetman 10. lokakuuta 2006 kello 20.40 (UTC)

Kiitos, hyvä tietää. Tämä kaikki on Wikipediassa minulle vielä uutta ja ihmeellistä. Toivon kaikilta karsivällisyyttä suhteeni. Jklak 10. lokakuuta 2006 kello 21.36 (UTC)

Yleisimmät osumakohdat

Tarkoittaako kasumi todella myös ohimoa (ohimoon lyövä kata on nro 4, shamen)? Ainakaan kasumi-nimisessä katassa ei ohimoon lyödä (gyakute uchi - taiatari - kuritsuke - tsuki - honte uchi). Ja onko ohimo nyt niin yleinen osumakohta? Siihen ei lyödä yhdessäkään tandoku dosan tekniikassa ja katoissakin vain kahdessa. Osumakohdat katoissa:

• uto: (1),3,7,8,12
• suigetsu: 1,2,3,4,6,7,8,9,10,12
• ohimo: 4, koryu "ukan"

Pään sivuun ylhäältä päin kyllä muksautellaan kirikaeshin tapaan mutta ei kai se ole ohimoa? Lopossumi 29. lokakuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

Kyllä mä otin sen faktan jo:ta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisään hetikohta viitteen ko. kirjaan jos se tarkastuksenkin jälkeen pitää kutinsa. Koetan hommata kehon hermopistekartan myös. Jklak 30. lokakuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Kyllä "kasumi" tarkoittaa myös ohimoa. Onko se sitten sama sana kuin usvaa merkitsevän katan nimi, en tiedä. Pitäähän shijo oikeaa kättään ikään kuin ohimolla kasumi no kamaessa. Minusta sotai dosassa gyakute uchi tähtää ohimolle. Koryussa ohimolle lyödään muissakin katoissa. Joka tapauksessa se on ainakin tärkeä, jos ei niin yleinen osumakohta. Löysitkö Jklak sitä lähdeviitettä tälle tiedolle? Jodo-Mikko 22. huhtikuuta 2007 kello 08.45 (UTC)

Joo mulla on itseasiassa lähdeteos. Se käsittelee enemmänkin aiki-jōta ja siksi jäänyt unohduksiin kunnes ennätän aikido-kepinkäyttö artikkelin pariin. Jklak 22. huhtikuuta 2007 kello 10.22 (UTC)

• Don Zier, Tom Lang: Jo, the Japanese Short Staff. Unique Publications, 1985. ISBN 0-86568-058-2 Jklak 22. huhtikuuta 2007 kello 10.22 (UTC)

No soke in Jodo

Hey all. Sorry for the interference, but I have to point out that Jodo, seitei or Shinto Muso-ryu never had a soke. A Soke is the individual inheriting the Martial Art through a family line. Jodo was never a "family-art" and cannot be passed on like that. There are headmasters or shihan but never Soke. 83.255.66.219 31. joulukuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Thank you for interference. :D You absolut have a point there. I will correct the mistake/misunderstanding. Nowdays SMR-jodo don't have Shihan either. Which is sad thing to swallow. Jklak 31. joulukuuta 2006 kello 13.05 (UTC)

Yeh I guess it is kinda sad. But having a single headmaster isn't always a good thing I guess. A single headmaster can stiffle an art just as much as it can nurture it. I personally like the diversity of the different groups. Kaminoda, Nishioka, Matsui, Nagoya-group and so on. Anyways, I'm off again. :-) Fred26 1. tammikuuta 2007 kello 12.23 (UTC)

Shindo Muso ryu pienellä?

Miksi Shindo Muso ryu kirjoitetaan artikkelissa pienellä? Se on koulukunnan nimi ja minusta kyseessä on silloin erisnimi. Eri asia kuin vaikka lajin nimi jodo, joka tietenkin kirjoitetaan pienellä. Jodo-Mikko 22. helmikuuta 2007 kello 09.33 (UTC)

Tässä tuntuu olevan eri tapoja, kuten japanista läsimaisiin kieliin ja merkistöihin yleensäkin. Koska "ryu" tarkoittaa koulukuntaa (ja vastaavasti "ha" koulukunnnan haaraa) jotkut kirjoittavat sen suomeksi pienellä eivätkä laske sitä osaksi erisnimeä. Välillä näkee käytettävän myös yhdysviivaa, ja luulen itsekin joskus syyllistyneeni käyttämään eri tapoja jopa x-ryu y-ha yhdistelmissä. Kielitoimistollakaan tuskin on tästä suositusta... usein tullut käytettyä sitä tapaa mikä on ollut lähteessä ja nekin vaihtelevat saksan-, englannin- ja suomenkielisten välillä (eikä mikään tietenkään budo-lähteenä alkuperäiskieli). Yhdenmukainen käytäntö olisi ihan hyvä ainakin Wikipedian osalta.Simohell 2. huhtikuuta 2007 kello 20.09 (UTC)

Isoihin kirjaimiin ja yhdyssanojen kirjoittamiseen ei sattuneesta syystä japanissa oikein sääntöjä ole. Niinpä paremman puutteessa yleensä pyrin käyttämään suomen yhdyssana- ja kirjainkokosääntöjä. Tyylisuuntien nimien kirjoittamiseen isolla alkukirjaimella ei automaagisesti ole perustetta – vai kirjoittaisiko joku vaikkapa "luistelutyylin" isolla? Toisinaan kuitenkin tyylisuunta sisältää jonkin erisnimen (kuten Musō tässä), joka luonnollisesti tulee kirjoittaa isolla. Myönnettävä on kuitenkin, ettei sen tulkitseminen, onko iso vai pieni alkukirjain paikallaan, ole aina aivan helppoa, joten jonkin verran subjektiivista tulkintaa mukana on. --Louhikärmes 2. huhtikuuta 2007 kello 20.30 (UTC)

En ymmärrä kuinka "luistelutyyli" olisi verrattavissa bujutsu-koulukuntien nimiin? Ne ovat erisnimiä, kuten yritysten tai ammattikorkeakoulujen nimet. Esim. Alko oy tai Laurea-ammattikorkeakoulu. Jōdō-tyyli vertautuisi luistelutyyliin mutta bujutsu koulukunta on organisaatio, jolla on erisnimi. Mielenkiintoista että Louhikärmes tietää että musō on tässä erisnimi eikä tarkoita vain "näkyä", "unta". Gonnosuke sai koulukuntansa idean näystä. Ehkä hän otti nimensä koulukunnastaan eikä päinvastoin? Mutta Louhikärmeksen arvaus on varmaan ihan yhtä hyvä kuin kenen tahansa muunkin. Se on sitä subjektiivista tulkintaa, mutta koulukunnan nimen kirjoittaminen isolla on ihan säännönmukaista koska se on erisnimi. Väliviiva erottamassa erisnimeä ja määrittävää ryu tai ha-sanaa on myös ihan suomen kielen sääntöjen mukaista. Esim. Mikko-vaari tai Shimizu-sensei. Jodo-Mikko 17. huhtikuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

Japanissa ei ole isoja tai pieniä kirjaimia, siksi oikeasti kaikki pitäisi olla "shindo muso ryu". Jos mennään kuitenkin suomen mukaan, olisi se "Shindo muso ryu". --Ningyou 21. huhtikuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

Me kirjoitamme kuitenkin suomen kielellä vaikka käytämmekin japanilaisia nimiä tai termejä. Japanilaiset erisnimet kirjoitetaan isolla suomeksi. Jodo-Mikko 21. huhtikuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 1

Mielestäni ystävieni kanssa rakentamani artikkeli ZNKR seitei jōdō budolajista on aika mukava kokonaisuus. Koska olemme kuitenkin ko. lajin harrastajia voi näkökulmamme olla vinoutunut. Jotta em. artikkeli avautuisi jōdōa harrastamattomallekin, olemme valmiita tekemään siihen muutoksia. Pyydänkin uusia mielipiteitä artikkelin parntamiseksi suositellun sivun tasoiseksi. Jklak 21. maaliskuuta 2007 kello 11.42 (UTC)

Tokion poliisi

Olimar, kaipaako ZNKR seitei jodo-artikkeli sinusta ihan oikeasti selitystä mikä on Tokion poliisi? Pitäisikö joka kylän ja kauppalan poliisilaitoksesta olla Wikipediassa oma erillinen artikkeli? Jodo-Mikko 21. huhtikuuta 2007 kello 16.05 (UTC)

Tokio ei satu olemaan mikä tahansa kylä tai kauppala vaan yksi maailman suurimmista kaupungeista (tosin Tokion määritelmä on hankala). Punainen linkki ei ole tehty kiusaamaan artikkelin kirjoittajia, siitä vain näkee helposti mistä asiasta ei vielä löydy artikkelia. Tuossa kohtaa artikkelia ei ole hyötyä linkittää sanaa "Poliisi", koska se ei anna aiheeseen liittyvää tietoa. Sen sijaan Tokion poliisi olisi hyvä linkittää, sillä ilmeisesti jodolla on paljonkin tekemistä kyseisen järjestön kanssa, jos kerta vieläkin kanniskelevat keppejä mukanaan ;). --Olimar [□] 21. huhtikuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Ei minustakaan ole hyötyä linkittää sanaa poliisi tai Tokio. Se erikoispiirre joka yhdistää tokiolaisen poliisilaitoksen jodoon ilmenee tästä artikkelista, muuten kyseessä lienee pääpiirteissään ihan samanlainen poliisilaitos kuin Vantaalla tai Lissabonissa. Siksi se ei kaipaa minusta omaa artikkelia tai ainakaan linkkiä tästä artikkelista. Jodo-Mikko 21. huhtikuuta 2007 kello 17.23 (UTC)

Jos Wikin linkitettävät sanat valikoitaisiin tällä perusteella, artikkelit olisivat kovin tyhjiä hyperlinkeistä. Tässä asiayhteydessä Tokion poliisi on riittävän merkittävä linkitettävä. Samassa kontekstissa sateenvarjoa tuskin kannattaisi linkittää, toisin kuin tilanteessa, jossa jodossa taisteltaisiin sateenvarjoilla. Jos kyse on vain siitä, että punaisesta linkistä ei jaksa tehdä sinistä, en tiedä mitä sanoa. --Olimar [□] 21. huhtikuuta 2007 kello 17.30 (UTC)

Ongelma hoidettu. --Olli 21. huhtikuuta 2007 kello 17.51 (UTC)

Hyvä juttu. :-) --Jodo-Mikko 21. huhtikuuta 2007 kello 17.56 (UTC)

Tässä ei varmaankaan ole kyse siitä ettei "punaisesta linkistä jaksa tehdä sinistä" vaan siitä että me jōdōn harjoittelijat näemme artikkelin eri näkökulmasta kuin muut wikipedian työmyyrät. Elikkä oli hyvinkin hyödyllistä tuoda tämä artikkeli ss-äänestykseen koska vertaisarvoioinnissa ei mitään kommentteja tai parannusehdotuksia tullut. Jklak 21. huhtikuuta 2007 kello 18.00 (UTC)

Jklak 1. toukokuuta 2007 kello 19.12 (UTC).

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 2

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 1. toukokuuta 2007 – 12. heinäkuuta 2007. Vertaisarvioinnin aikana artikkeli valitiin hyväksi artikkeliksi. --Mr. Showman 12. heinäkuuta 2007 kello 17.17 (UTC).

Tuli hylätyksi Suositellut sivut äänestyksessä. -> Takaisin vertaisarviointiin. Jklak 1. toukokuuta 2007 kello 19.09 (UTC)

Jklak, hyvä juttu se jo on, mutta parannettavaa toki riittää. Ainakin kilpailun kuvausta voisi laajentaa. Kilpailujen historiaa ja lisää taustaa. Kieliasua ja artikkelin rakennetta voisi vielä skarpata. Asian olisi auettava aukottomasti budoa harrastamattomallekin. Takaisin sorvin ääreen. ;-) --Jodo-Mikko 2. toukokuuta 2007 kello 11.20 (UTC)

Artikkelia kannattaa yrittää parantaa ss-äänestyksessä tulleiden kommenttien perusteella: "Asioita ei ole mielestäni tarpeeksi wikitetty", "lajista pystyisi kirjoittamaan laajemmankin artikkelin (esim. historiasta). Johdantokin on kovin lyhyt", "paikoin aika vaikealukuista". --JannE 13. toukokuuta 2007 kello 09.59 (UTC)

Sama ongelma kuin monessa tiedeartikkelissa. Liikaa oman alan jargonia otsikoiden alussa. Muutama kansanomainen lause ennen pihviin siirtymistä. Ehkäpä asiaa aavistuksen sivusta, vaikkapa Japanin historiallisten henkilöiden suhteesta lajiin? --Peltimikko 21. kesäkuuta 2007 kello 21.36 (UTC)

Artikkelia voisi ehdottaa hyväksi artikkeliksi. Voisi hyvinkin saada kyseisen statuksen. --JannE 3. heinäkuuta 2007 kello 16.12 (UTC)

Naginata=peitsi?

Onko naginatalle olemassa kuvaavampaa termiä kuin tässä artikkelissa käytetty peitsi? Sehän ei ole varsinaisesti ole sama asia. Englanniksi naginatasta käytetään joskus nimeä glaive, mutta en tiedä onko sillekään varsinaista suomenkielistä vastinetta. Naginata on niin omaperäinen ase että sille ei välttämättä tarvita nimeä länsimaisella kielellä, vaan sen linkittäminen aseen omalle sivulle saattaisi riittää tässä yhteydessä. --Jodo-Mikko 18. syyskuuta 2007 kello 09.25 (UTC)

Olet oikeassa peitsi ei kuvaa naginataa, vaan pikemminkin hämää. Myöskään pertuska tai hilpari eivät sovi naginata analogeiksi. Taitaa olla parempi ottaa ko. länsimainen vastine suosiolla pois.Jklak 18. syyskuuta 2007 kello 12.44 (UTC)

Kashima-Shinryū-muokkaus

• Huomautan Kashima-Shinryū kappaleen muokkaajalle että jos poistetaan viitattua tekstiä wikipediasta (toki näin pitää tehdä jos ko teksti on väärää, epäkorrektia tai faktat ovat muuttuneet), niin pitää liittää lähdeviite joka osoittaa ko muutokseen oikeammaksi kuin vanha teksti. Jklak 4. huhtikuuta 2008 kello 07.38 (UTC)

Ja lisään edelliseen, vaikka koulukunta kirjoittaisikin nimensä suomenkielen vastaisesti, ei niin tarvitse tehdä Wikipediassa. -- Jodo-Mikko 6. huhtikuuta 2008 kello 10.13 (UTC)

Muutin mieleni. Kashima-Shinryū näyttää olevan koulukunnan nimen vakiintunut kirjoitusasu esim. koulukunnan omilla japanilaisilla verkkosivuilla ja merkittävimmässä akateemisessa tutkimuksessa aiheesta (Friday & Seki, Honolulu 1997). Olkoon sillä nimellä myös Wikipediassa. Pitäisikö tehdä ohjaukset myös muista erilaisista romanisaatioista: esim. Kashima shin-ryu, Kashima-shin-ryu, makroilla ja ilman??? --Jodo-Mikko 10. huhtikuuta 2008 kello 09.35 (UTC)

Vertaisarviointi

ZNKR seitei jōdō artikkelia olen yhdessä Jodo-Mikon kanssa rakentanut ja muotoillut lisää viime heinäkuussa myönnetyn hyvä artikkeli statuksen jälkeen. Nyt pusken taas artikkelia eteenpäin kohti SS-tasoa. Pyydän siis kehitysehdotuksia ja mielipiteitä. Jklak 10. huhtikuuta 2008 kello 12.43 (UTC)

Edellisessä Ss-äänestyksessä tullutta palautetta: "Ei tarpeeksi wikitetty", "Lajista saisi laajemmankin artikkelin (esim. historiasta)", "Johdanto on lyhyt", "Paikoin vaikealukuista", "Liikaa alan jargonia"... Minusta näyttää että kaikki asianmukaiset kohdat on wikitetty ja artikkelit tai ainakin tyngät tehty punaisista linkeistä. Historia on nykyaikaisen jodon osalta kattava, Shintō Musō-ryūn historia omaan artikkeliin. Johdantoa voi toki kasvattaa mutta onko siihen syytä? Asian ydin tulee siitä hyvin esiin. Johdannon, kuten koko artikkelin, rakennetta ja kieliasua voisi kyllä muokata luettavampaan muotoon ja karsia jargonia. Kokonaan ei tällaisessa vierasta kulttuuria käsittelevästä artikkelista sitä ei saa karsittua. Harjoittelu- ja Kilpailu-osiot ovat vailla lähdeviitteitä ja niiden kieliasua ja rakennetta voisi myös muokata helppolukuisammaksi. Kielenhuoltoa. Japanin mestaruuskilpailuista olisi hyvä saada lisää tietoa. Asiasisällöltään muuten aivan valmis artikkeli. --Jodo-Mikko 11. huhtikuuta 2008 kello 09.59 (UTC)

Minustakin kokonaisuus ZNKR seitei jōdō-artikkelissa on vähintään kohtuullinen. Kaikkia ei voi samanaikaisesti mielyttää. Selventäviä wikityksiä artikkelista lienee riittävästi. Ne myös johtavat myös artikkeleihin tai vähintäänkin informatiivisiin tynkiin. Voisiko budo- ja jodojargonia tasmentää ja selkiyttää ko Luettelo miekkailutermeistä artikkelin viitoittamalla tavalla? Jklak 11. huhtikuuta 2008 kello 10.39 (UTC)

Budo jargonia siivottu ja tekstiä muotoiltu paremmaksi kokonaisuudeksi- Jklak 13. huhtikuuta 2008 kello 07.38 (UTC)

Artikkelia muotoiltu ja hiottu edelleen kömpelöistä sanakäänteistä ja karsittu jargonia. Jklak 14. huhtikuuta 2008 kello 15.03 (UTC)

Muotoiltu ja hiottu vielä lisää. Olisi eri kivaa jos joku vaivautuisi kommentoimaan tätä työtä. --Jodo-Mikko 15. huhtikuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Tiputettu artikkelin nimestä seitei pois koska ZNKR jōdō on Japanin ´kendoliiton virallisesti käyttämä nimi. Jklak 16. huhtikuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Joko se on kaksi viikkoa kulunut? Ei ole arvioita suoneet muut kuin Jklak ja minä. --Jodo-mikko 24. huhtikuuta 2008 kello 12.13 (UTC)

Lajin nimen lausuminen

Kuinka lajin nimi lausutaan? -82.128.207.171 29. huhtikuuta 2008 kello 11.22 (UTC)

Niin kuin nyt japania ylensä lausutaan. Kotimainen approksimaatio ”Zen Nihon kendoo renmee džoodoo”, IPAa en nyt osaa arpoa. --Louhikärmes 29. huhtikuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Eikö lausumisohje olisi hyvä olla, jos artikkeli on "hyvä"? -82.128.207.171 29. huhtikuuta 2008 kello 11.30 (UTC)

Ei moisia muissakaan hyvissä artikkeleissa ole, enkä tiedä olisiko se nyt edes tarkoituksenmukaista moisia laittaa. Wikipedia on tietosanakirja, ei sanakirja. --Louhikärmes 29. huhtikuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Kyllähän lausumisohje voi hyvinkin olla, ainakin enkkuwikissä olen nähnyt sellaisia, fiwikissä niitä on äänitiedostoina. Lisäksi tieto kiinnostaa ainakin yhtä henkilöä, joten ei ole mitään syytä, ettei tätä voisikin laittaa. --Juusomoro 20. syyskuuta 2008 kello 10.50 (EEST)

Hmm, vastaan on usein tullut tilanne jossa jōdō nimeä luullaan väärin kirjoitetuksi judoksi...Jklak 15. syyskuuta 2009 kello 10.10 (EEST)