Eiköhän tässäkin olisi parasta lisätä koko mitalitaulukko ihan vain samaan artikkeliin? -tKahkonen 10. elokuuta 2006 kello 11.47 (UTC)
Kyllä. Näin on kaikissa muissakin toimittu. Lisäksi tuo sivulla oleva taulukko ainakin minulla litistää tuota miesten mitalitaulukkoa. --SM 10. elokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)
Tehty. Laitoin kolme (kuten muuallakin artikkelissa). Viisikään ei haittaa litistämisessä. -tKahkonen 11. elokuuta 2006 kello 20.51 (UTC)
Kyllä minulla ainakin litistyy jos piilottaa sisällysluettelon. --SM 13. elokuuta 2006 kello 18.54 (UTC)
Sama minullakin. Eiköhän tähänkin voisi laittaa kolme parasta, jos sitä nyt edes tarvitaan tuohon alkuun. -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 19.02 (UTC)
Onko jossakin sovittu, että nollan asemesta käytetään viivaa mitalitaulukossa? -tKahkonen 11. elokuuta 2006 kello 20.51 (UTC)
Viiva on parempi, sen hahmottaa nopeammin ja paremmin kuin nollan kun muutenkin on paljon numeroita lähellä toisiaan. --Anr 11. elokuuta 2006 kello 23.38 (UTC)
(ilmeisesti ei keskustelua aiemmin) Ei minusta. Taulukosta tulee vain epäselvän näköinen. Jos haluttaisiin nopeampaa hahmottamista, niin taulukkoon voi jättää tyhjän solun. Miksi nolla ei käy siinä missä muutkin numerot? Pitäisikö ykkönenkin korvata jollakin muulla, vaikka i-kirjaimella ja vitonen S:llä? :-P -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 09.25 (UTC)
Toki voi jättää tyhjäksikin, viiva vain on selkein merkki siitä, ettei mitaleita ole. Nollan hahmottaminen on tosiaan vaikeampaa, ja nolla mitalia on käsitteenäkin hieman typerä. Eli siis, henkilökohtaisesti kannatan joko viivaa tai tyhjää. -Les 12. elokuuta 2006 kello 09.40 (UTC)
Ei nolla mitalia mitenkään kummallinen asia ole. Nolla merkitsee olemattomuutta, sitä, ettei yhtäkään ole. Jos muut määrät ilmoitetaan numerolla, miksi tätä yhtä ei? -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 09.48 (UTC)
Olet kyllä oikeassa nollan merkityksen suhteen. Nähdäkseni kuitenkaan mitalitaulukoissa ei ole ollut tapana käyttää nollaa. Vai voitko antaa esimerkin, missä näin on toimittu? --SM 12. elokuuta 2006 kello 10.15 (UTC)
Ekaa kertaa näen viivan. [1], [2]. -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 10.55 (UTC)
Pikaisesti vilkaisin kolmea urheilukirjaa ja jokaisessa oli mitalitaulukossa käytetty viivaa. --Anr 12. elokuuta 2006 kello 11.20 (UTC)
Ilmaisin itseäni huonosti, mielestäni siis olemattomuutta ei ole järkevää ilmoittaa luvuilla tässä yhteydessä, sen ylimääräisen alleviivaavan luonteen johdosta. Taulukko on siis mielestäni selkeämpi, jos se ilmaisee puhtaasti olemista, ja jättää olemattomuudet mahdollisuuksien rajoissa väliin. -Les 12. elokuuta 2006 kello 10.23 (UTC)
Nolla on merkitsevä tässä enkä näe syytä erottautua muista urheilutaulukoista ([tulokset vaikkapa]). -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 10.59 (UTC)
Pisteet ja mitalit ovat kaksi täysin eri asiaa, mitalilla tarkoitetaan jotakin konkreettista saavutusta (vrt. maailmanmestaruus), eikä olemattomuutta ole tarpeen sellaisen tapauksessa ilmoittaa numeroin, jo ihan mainitun helppolukuisuudenkaan tähden. Ainakin itselleni on tavattoman paljon helpompi prosessoida informaatio 3 kultaa ja 2 pronssia, kuin 3 kultaa, 0 hopeaa ja 2 pronssia. 0 hopeaa on täysin epäolennainen informaatio prosessoitavaksi tässä yhteydessä, eikä sitä tarvitse erikseen alleviivata. -Les 12. elokuuta 2006 kello 11.54 (UTC)
Viiva on muuten ihan saman asia. Jos epäolennaiden halutaan piilottaa, parempi olisi sitten tyhjä. -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 13.26 (UTC)
Ei se etenkään visuaalisesti ole omalla kohdallani sama asia, esimerkiksi mitalitaulukon päivittäminen oli viivaa käyttäen huomattavasti helpompaa, kuin nollan kera. Tyhjää vastaan minulla ei ole mitään, olkoonkin että viiva auttaa paremmin mahdollisten virheiden erottamisessa eikä toisaalta ole ainakaan itselleni tyhjää vaikeampi hahmottaa. Ehdoton edellytys kuitenkin, että mitalit siinä tapauksessa erotetaan taustaväreillä toisistaan. -Les 12. elokuuta 2006 kello 13.29 (UTC)
Eikös ne olekin eri väreillä? Toi oikeanpuolinen ehdotus siis. -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 13.41 (UTC)
On toki, ja tuossa toimii, mutta siis ettei samaa mielellään tule soveltaa sellaiseen taulukkoon, jossa värejä ei ole käytetty. -Les 13. elokuuta 2006 kello 19.07 (UTC)
Sittenhän pitää värjätä :-) Harmi, ettei mitalitaulukkoa varmaan voi mallineeksi tehdä, koska rivien määrä vaihtelee. -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 19.13 (UTC)
Jäänyt näköjään sanomatta, että: en jaa näkökantaa siitä, että viivan erottaa jotenkin helpommin kuin nollan. -tKahkonen 12. elokuuta 2006 kello 16.57 (UTC)
Tuo on helppo testata, lyödään eteen pitkä mitalitaulukko ja kysytään esim. että moniko maa jäi ilman hopeamitalia.. viivalla (tai tyhjällä) huomattavasti helpompi/nopeampi. --Anr 13. elokuuta 2006 kello 18.23 (UTC)
Minulla erilainen tulos. Onkohan tällaisista testeistä tutkimustuloksia julkaistu? Siihenhän toki vaikuttaa sekin, mitä odottaa näkevänsä (viivan, nollan vai tyhjän). Itse odotan tuloslistoissa nollaa määrää merkitseväksi merkiksi nollaa. Tähän voi ehkä vaikuttaa se, että olen matemaattisesti suuntautunut. -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 18.33 (UTC)
.svg){kind=small}
