Keskustelu:Yleisradio

Yleisradio toimii lyhenteessään hyvän kieliopin vastaisesti, sillä yhtiön nimestä pitäisi tulla sanana luettava katkaisulyhenne Yle. Ei siis YLE, koskapa ei ole YLEISRADIO OY:tä, vaan Yleisradio Oy. Vastaavastihan esim. Svenska Dagbladet lyhennetään SvD, koska nimessä ei ole sanaa SVENSKA, vaan Svenska.
Eurovision laulukilpailu siis on vuonna 2007 Ylen järjestämä
--PKo 5. kesäkuuta 2006 kello 19.25 (UTC)

Kritiikki

Ilmestyi seuraava teksti: "Yleä on kritisoitu sen käyttävän liian suuren osan budjetistaan ruotsinkieliseen ohjelmistoon. Ylen budjetista noin viidesosa kuluu ruotsinkieliseen ohjelmistoon, vaikka suomenruotsalaisten osuus väestöstä on 5%. Ylimääräinen ruotsinkielinen osa budjetissa kallistaa televisiolupamaksua 20€. YLE FST5 ei ole onnistunut tavoittamaan kuin noin 10 000 katsojaa päivässä. [2]"

Teksti viittaa Iltalehden kolumniin. Wikipediatekstissä kritiikki on ilmaistu siten että sen ymmärtää suoraan faktana vaikka lähde on kolumni jonka omat lähteet ovat aika epäselvät. Muutan tekstiä siten että sen ymmärtää olevan kirjoittajan oma kuva tilanteesta.

Christian B 6. syyskuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Laitoin sitten muita lähteitä. Kumma, että vain "tiettyihin" kohtiin pitää olla lähteet joka kohtaan, joka lauseen perään, vaikka artikkelissa ei ole lähteitä muutenkaan muualla. --Pudeo 6. syyskuuta 2007 kello 17.28 (UTC)

Jos sellaisia näet niin niihin tulee puuttua, jos näet siihen syytä. Tarkoitushan on että kaikella on jonkinlainen uskottava lähde myös täällä. En näe että mielipidekirjoitus kelpaisi lähteeksi faktalle. Se kelpaa vain näytöksi kritiikin olemassaoloon. Christian B 10. syyskuuta 2007 kello 21.39 (UTC)

Viidesosa Ylen budjetista ruotsinkielisiin ohjelmiin ei pidä paikkaansa ainakaan vuoden 2006 Ylen toimintakertomuksen lukujen valossa. FST5 syö 9 % telkkaribudjetista. Radiopuolella osuus on lähellä 20 % mutta radion osuus kokonaisbudjetista on telkkaria pienempi. Wikipediassa pyritään faktoihin toivoisin. --Patriqee 26. marraskuuta 2007 kello 12.47 (UTC)

saisitko lähteen tuolle, niin kohdan voi käydä muuttamassa.--kalamies 26. marraskuuta 2007 kello 18.11 (UTC)

Ainakaan lähteeksi annetusta dokumentista on vaikea keksiä, miten viidesosaan päädyttiin. Kaikki TV- ja radiokanavat yhteenlaskemalla saa noin 300 miljoonaa, ruotsinkieliset tv- ja radiokanavat yhteenlaskemalla n. 40 miljoonaa. Ruotsinkielisten osuus olisi siis vain 7-8 - osa. --ML 26. marraskuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Unohdit kai, että vuonna 2005 suurin osa ruotsinkielisestä budjetista taisi kuitenkin mennä YLE 1 ja YLE 2 -kanaville. Mutta en kyllä itsekään ainakaan tähän hätään huomaa tuosta dokumentistä kyseisiä tietoja, vaikka voisin vannoa laskujen tehneen vähän alle 20 prosenttia aikoinaan (~1/5). Mutta ei siitä sitten, vaikka voisihan sen pistää Isokallion sanomaksi.. --Pudeo 27. marraskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Dokumentissa mainitaan erikseen FST (Yle1 ja Yle2). En laskenut sitä kokonaissummaan (ajatellen, että kys. budjetti sisältyy mahdollisesti Yle1:n ja 2:n budjetteihin), mutta ruotsinkielisten kanavien osuuteen laskin. Kuten mainittu, faktoja ei voi lähteellistää jonkun mielipidekirjoituksella, vain sen itse mielipiteen voi. --ML 27. marraskuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

Mitähän pelleilyä tämä nyt on? Kritiikki pusketaan muka joksikin "btw -triviaksi". Kaikkialla on kritiikkiosoita, vilkaiskaa edes en-wikiä, niin joka artikkelissa on Criticism. On todella säälittävää ja aika läpinäkyvää, kun aina jotkut tietyt tahot poistavat näitä kritiikkiosioita. --Pudeo 27. marraskuuta 2007 kello 16.33 (UTC)

Ei siinä ollut kritiikkiä, vaan irrallisia juttuja. Esimerkiksi sen mainitseminen, että Ylellä oli pitkään monopoli radiopuolella, ei sinänsä ole mitään kritiikkiä, vaan pelkkä asia, johon voi suhtautua miten suhtautuu. --ML 27. marraskuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Muut sanan säilät

Uuu, miten tämän laittaisi ymmärrettävään muotoon... Patria-artikkelista(kin) tänne, eli MOT-ohjelma esitti ohjelman Patrian asekaupoista ja niihin liittyneistä lahjusepäilyistä/-sotkuista. Jutun/väitteiden johdosta Slovenialla on aikomuksia haastaa Yle oikeuteen (tulevaisuus näyttäkööt onko pelkkää sanansäilää). Kenties maininnan arvoinen? Jos ei Kritiikki-osiossa, niin otsikoikoot joku asian paremmin... --Usm 3. syyskuuta 2008 kello 22.23 (EEST)

Sensuuri

Resentistisesti artikkelissa pohdittiin Ylen sensuroineen Niinistön kannat maahanmuutosta. Mutta uutissivu alkaa ainakin tällä hetkellä seuraavilla uutisilla:

• Presidentti Niinistö valotti puheensa taustoja – "Nyt pitää ottaa opiksi, ettei enää yllätetä"
• Niinistö suorasanaisessa puheessaan: Kansainväliset pakolaissäännökset jääneet ajasta jälkeen
• "Hämmentävää, yllättävää – tuki kiristyvälle maahanmuuttopolitiikalle, valtiomiesteko,” kommentoivat kansanedustajat Niinistöä

Näistä keskimmäinen Annette Blencowen kirjoittama artikkeli käsittelee korostetusti Niinistön kantoja liittyen turvapaikanhakuun. Se tästä hupaisasta "sensuurista" tällä tunnilla tänä päivänä. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. helmikuuta 2016 kello 03.41 (EET)

Kritiikki-osion poistaminen kokonaan

Käyttäjä:Thi oli omatoiminen ja poisti täysin kyseisen osion. Toivoisin silti, että se kuuluisa joku kävisi mielummin karsimassa tuosta osiosta tarpeettomat oksat pois, sillä poistettu kappale, rusnaudestaan ja polveilevasta ilmaisustaan huolimatta, sisälsi artikkelin osalta oleellista tiedon osasia. --Osmo Lundell juttusille? 3. lokakuuta 2023 kello 00.10 (EEST)

Mustavalkoisuus

Onpa poukkoilevasti kirjoitettua tekstiä. Yksi havainto: "Vuodesta 1969 alkaen kaikki YLEn ohjelmat lähetettiin kokonaan värillisinä." ei kyllä pidä paikkaansa. Ainakin 70-luvun loppupuolella oli vielä mustavalkolähetyksiä. Itse muistan (n. 1974) esim. Neil Hardwickin et al. "Hello, Hello, Hello" -sarjan näkyneen mustavalkoisena väritelkkarissamme. Kommentin jätti 194.252.5.66 (keskustelu – muokkaukset).

TV-Nytt

Milloin lähetettiin ensimmäinen ruotsinkieliset uutiset? 88.193.131.170 7. maaliskuuta 2009 kello 8.59 (EEST)

Ensimmäinen TV-nytt lähetettiin artikkelin mukaan vuonna 1965. --Anr 10. maaliskuuta 2009 kello 11.27 (EET)

Okei. 88.193.131.170 4. huhtikuuta 2009 kello 21.28 (UTC)

Erikoinen teksti

Tämä teksti joka lukee yleisradio aiheen tunnukset osiossa on aika erikoinen

1990-luvulla Yleisradiolla oli satunnaisesti käytössä myös sellainen tunnus, jossa näytetään samoja renkaita, mutta eri taustassa. Tunnuksessa on lampi, iso lumpeenlehti ja iso joutsen lumpeenlehden päällä, ja renkaat näkyvät veteen tulleena heijastuksena. Lopulta kuvassa lukee YLE.

teksti kuvaa kyllä YLE TV2:n vanhaa tunnusta jota käytetiin 1997-2001 :D

Tai sitten se olikin vain jokin Ylen tunnus, taisin olla tuolloin väärässä --Pyscowicz (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 06.42 (EET)

Kokoomuslaisen tutkimuslaitoksen vaaliennusteet

Ortfan mielestäni lisäykseni [1] "Kokoomuslaisen tutkimuslaitoksen vaaliennusteet" ansaitsee artikkelissa paikkansa, koska mielipidetiedusteluilla voidaan vaikuttaa vaalitulokseen. Lähteestä ilmenee asia. Tiedot ovat todennettavia. Ylen tapa suosia kokoomuslaisen Kokoomuksen kansanedustajan Eero Lehden omistamaa tutkimuslaitosta ansaitsee mielestäni maininnan Wikissä. Yle ei mainitse sidonnaisuutta. Räikeintä oli mielestäni taloustutkimuksen käyttö vaalirahoituksen arviointiin, koska Eero Lehden vaalibudjetti oli ehdokkaista suurimpia. Helsingin Sanomat vähensi taloustutkimuksen tutkimustuloksia ja aloitti omat neutraaliuden vuoksi, sen jälkeen kun Eero Lehti ryhtyi kansanedustajaksi. (Watti 15. joulukuuta 2011 kello 20.50 (EET)

WP:Ei uutta tutkimusta. -Ochs 16. joulukuuta 2011 kello 20.30 (EET)

Ylen uusi ilme

Kaikki ylen kanavien ja palveluiden wikipedian artikkeleiden nimissä olevan YLE sanan voisi muuttaa marraskuussa muotoon Yle sillä Ylestä ei käytetä marraskuussa enään lyhennettä YLE vaan Yle --V-M Osterman 25. tammikuuta 2012 kello 19.06 (EET)V-M Osterman

Lisäsin Ykkösen Yle Femin ja Kakkosen paremmat logot Wikimedia Commonssiin ja laitoin ne näkyviin kanavien suomenkielisiin artikkeleihin Kommentin jätti V-M Osterman (keskustelu – muokkaukset) 22. maaliskuuta 2012 kello 15.44‎ (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan tätä Lupaavaksi artikkeliksi. --85.77.59.141 2. huhtikuuta 2012 kello 18.44 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. turhaa triviaa johdannossa (esim. muita osakkeenomistajia) myös hallinon vois siirtää muualle artikkeliin.
2. lähde merkitty.
3. malline ok.
4. viitteistyksessä isoja aukkoja.
5. suppea.
6. monta lähdettä.
7. lähteet sivuavat aihetta, päälähde tuntuis puuttuvan. (+linkkejä rikki)
8. kuvituksesta extra plussaa.
9. kieli kohtalaista, vielä parannettavaa.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme sekava, luettelot artikkelin keskeltä loppuun. historia osio ehkä hieman liian laaja ja artikkeli tämän vuoksi epätasapainossa. Kritiikki osion laajuutta vois kanssa miettiä.
12. artikkelin historia: artikkelilla pitkä historia, mukana kulkee paljon epäilyttäviä muokkauksia jotka pitäis tarkastaa. (esim. [2])

6/12 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 14.26 (EEST)

Vastustan. Viitteistys nyt ensiksi kuntoon. --Sblöbö (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 13.10 (EEST)

Vastustan samoin perustein kuin yllä.--Tanár 5. huhtikuuta 2012 kello 21.34 (EEST)

Päätän arvioinnin. Palataan asiaan jos artikkelia aletaan kehittää. Gopase+f (keskustelu) 6. huhtikuuta 2012 kello 11.24 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan tätä uudelleen Lupaavaksi artikkeliksi. --212.226.43.47 28. huhtikuuta 2012 kello 08.46 (EEST)

Aika vähän tullut muutoksia edellisen ehdotuksen jälkeen: [3]. --Harriv (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 08.56 (EEST)

Mielestäni artikkeli ei ole vielä lupaava. Tarkemmat perustelut yllä. Gopase+f (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 11.51 (EEST)

--212.226.74.59 29. huhtikuuta 2012 kello 11.05 (EEST)

Liikaa epämääräisyyksiä. Sitäpaitsi eikö YLE:n rahoitus kohta tule veroina, siitä voisi mainita johdannossa. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 30. huhtikuuta 2012 kello 13.58 (EEST)

Päätän arvioinnin. Palataan asiaan, jos joku innostuu parantamaan artikkelia. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 16.36 (EEST)

"1960-luvun alussa radion ULA-verkko peitti maan Lappia lukuun ottamatta. Koko maa oli ULA-verkon piirissä vuonna 1956..." –Pitäisikö olla 1950-luvun? Minulla ei ole mitään käsitystä joten jätän korjaamatta. Argus (keskustelu) 13. syyskuuta 2013 kello 14.59 (EEST)

Taisi olla typo. Oikea vuosiluku on löytämäni lähteen mukaan 1965. --Otrfan (keskustelu) 13. syyskuuta 2013 kello 15.08 (EEST)

TV5 lakkautus : Yhteistyö Ruotsin TV:n kanssa

Artikkelista puuttuu kokonaan TV5 kanavan lakkautus. Pyydän täydentämään. Siihen liittyviä seikkoja voisi mielestäni olla:

TV5-kanava perustui 1960-luvulla Olof Palme:n ja suomalaisministerien toiveeseen edistää pohjoismaista TV-yhteistyötä. Yle lakkautti vuosikymmeniä palvelleen ruotsinkielisen TV5:n vuonna 2017. Lopetukseen vaikutti Sipilän hallituksen hyökkäykset ruotsinkielen asemaan Suomessa ja ruotsalaismedian riippumattomuuden uhka 2016-2017 (YLEgate). Lopetus perusteltiin yleisölle YLE:n haluna saada kanavapaikka toiseen käyttöön. SVT World lopetti toimintansa perustuen YLE yhteistyön loppumiseen ja siten heikentyneeseen markkinaan. Ref: Sändningarna på SVT World har upphört. 30 Mar 2017

Menestyksiin sisältyy:

• Kanavaa voi verrata YLE:n ohjelmien näkyvyyteen Virossa Tallinnassa. Vuosien ajan virolaiset oppivat YLE:n lähetyksien kautta suomea ja saivat eri näkökulmia kuin valtiollisesta TV:stä
• TV5 kautta yksi sukupolvi Suomessa oppi ruotsinkieltä halutessaan. Kaikki ohjelmat oli tekstitetty ruotsiksi. Ruotsin eri murteiden seuraaminen oli tekstityksen avulla helppoa ja edisti kielitaitoa.
• TV5 uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa esiintyi ruotsalaisia asiantuntijoita analysoimassa poliittisia tai muita tilanteita. Se antoi uusia näkökulmia verrattuna suomalaispoliitikkojen analyyseihin.
• YLE lopetti kokonaan Svenska TV:n ruotsinkielisen uutislähetykset ja rajoitti SVT:n dokumentteja. YLE:n ohjelmat painottuvat keskusteluihin syvempien dokumenttien sijaan.
• TV5:n ohjelmatekstitys vähensi melua, silloin kun muut nukkuvat tai työskentelevät.
• Suomenkielisiin ohjelmiin on vaikeaa vaihtaa lyhytaikaisesti ruotsitekstitystä (jos edes olemassa)
• Suuri osa YLE:n ohjelmista on ilman tekstitystä toisin kuin lopetettu TV5 (vain ruotsiksi). --Watti (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 19.48 (EEST)

Kotipaikka

Osakeyhtiön kotipaikalla tarkoitetaan yhtiöjärjestyksessä määritettyä Suomen kuntaa, eli esim. kaupunginosalla jossa yrityksen pääkonttori sijaitsee ei ole tältä kannalta merkitystä. Yleisradio Oy:n kotipaikka on Helsinki eikä Pasila, joten kumosin muutoksen jossa kotipaikaksi oli vaihdettu Pasila. --Nurtsio (keskustelu) 13. elokuuta 2022 kello 17.17 (EEST)

Onko tästä lisäyksestä haittaa? Se kertoo yhtiön pääkonttorin sijaitsevan tietyssä osassa suurkaupunkia (jos Helsinkiä voi täksi kutsua). --Osmo Lundell juttusille? 13. elokuuta 2022 kello 17.57 (EEST)

Toisaalta väliäkö tälläkään, kun asiasta on mainita artikkelin alkupuolella. Pelkän kaupungin merkitseminen taitaa olla myös epävirallisen virallinen omission kautta käytännöksi muodostunut tapa käsittää yrityksen kotipaikka yrityksen tietolaatikossa. Olkoon siis näin, kuten Käyttäjä:Nurtsio muokkasi. --Osmo Lundell juttusille? 15. elokuuta 2022 kello 16.51 (EEST)