Keskustelu:Yhdysvallat

Artikkeli Yhdysvallat on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
7.–14.7.2008	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
15.–22.5.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
26.11.–11.12.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
25.1.2010	Viikon lähteistettävä artikkeli		Lähteiden määrä vähentyi.	(ikilinkki)
27.2.–22.3.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
22.–29.3.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Arkistoitu 5.12.10

---

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Edellisen HA-äänestyksen jälkeen lisätty noin 50 viitettä ja kirjoitettu monia osia uusiksi. Viitteissä ja kielessä vielä viilattavaa, mutta aivan ensimmäiseksi haluaisin kuulla sisällöstä: mitä poistetaan ? Pitäisikö jotain käsitellä laajemmin ? --Tappinen 27. helmikuuta 2012 kello 17.40 (EET)

En ehtinyt vielä täysin paneutua, mutta ainakin väestötiedot voisi päivittää ajantasalle. Julkisten ja yksityisten koulujen eroista voisi kertoa enemmän (meininki on ihan erilainen kuin meillä, monella julkisella koululla on erittäin huono maine). Juhlapäivät-taulukkoa tulisi selittää jotenkin, taulukossa on ilmeisesti listattu vain liittovaltion lomapäivät, joiden lisäksi jokaisella osavaltiolla on nippu omia juhlapyhiä (esim. Kalifornialla César Chávezin päivä). Lisäksi collegeurheilusta voisi kertoa paljonkin enemmän (käytännössä kaikki yhdysvaltalaiset urheilijat nousevat huipulle collegejoukkueidensa kautta). Noilla nyt alkuun, lisäksi lähteistys vaatii tietysti vielä aika paljon paikkaamista.-Henswick 27. helmikuuta 2012 kello 20.09 (EET)

Toivotaan urheiluharrastajien panostusta. Julkisten koulujen huono maine on rivien välissä "..tyytymättömyydellä koulun uskonnolliseen ja moraaliseen arvomaailmaan, ympäristöön tai opetuksen tasoon." Kuitenkin 90% oppilaista on julkisissa kouluissa, mitä ei Suomesta käsin aina uskoisi. --Tappinen 27. helmikuuta 2012 kello 20.14 (EET)

Koulutuksessa voisi muuten lisäksi mainita jotain mustien ja valkoisten eroista (tämän .pdf:n s. 2 pääsee hyvään alkuun ;) koulutuksessa; mustia esim. valmistuu high schoolista puolet vähemmän kuin valkoisia ja likaisissa kouluissa joutuu opiskelemaan huomattavasti enemmän mustia kuin valkoisia.-Henswick 27. helmikuuta 2012 kello 21.01 (EET)

Tuon lähteen laatu ja pysyvyys arveluttaa, käytin toisia ja laajensin koulutusta. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.32 (EET)

Yksi iso puute on kuvataiteen/arkkitehtuurin puuttuminen. --PtG 1. maaliskuuta 2012 kello 00.57 (EET)

Silmäilin nopeasti läpi. Talousosiota voisi ehkä jäsennellä alaotsikoille, kenties kirjoitella lisää sinne? Liikenne-kappalekin on mielestäni myös aika kevyt raapaisu. Lisäksti tuo PtG:n mainitsema kuvataiteen/arkkitehtuurin puuttuminen myös. Nämä nyt ensimmäisenä tuli mieleen. (Toki jos HA-statukseen vain tähtäät, niin tällä hetkellä nämä(kin) kappaleet ovat ihan tyydyttävällä tasolla). --Vici 1. maaliskuuta 2012 kello 08.30 (EET)

Joo HA lienee realistisin. Kiitos kommenteista. Laajensin vastikään liikennettä, olisi hyvä jos erittelisit mitä vielä lisää. --Tappinen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 08.35 (EET)

Joo, hyväksi alkaa laajuus varmaan riittää monilta osin. Täytyy vielä lukea tarkemmin ja katsoa onko muuten osiot kunnossa. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 09.07 (EET)

Liikenteestä tuli nyt lähinnä mieleen se, että rautateistä voisi kenties mainita jotain lukuja tai ylipäänsä missä päin Yhdysvaltoja rautateitä mitenkin on. Linja-autoliikenne todetaan nimeämällä vain suurin yhtiö. Pysytyisikö mainitsemaan esimerkiksi missä (suurimmissa) kaupungeissa toimii lähiliikenne, onhan metroistakin mainittu New Yorkin metro. Siitä puheen olleen kuinka paljon sitä metroa sitten käytetään, senkin voisi mainita. Lentoliikenteestä kerrotaan mielestäni tarpeeksi. Autoilu on esitelty hyvin. Tiedän, että nämä manitsemani asiat ovat ehkä vähän nippelitietomaisia, mutta toivoisin silti pientä lisäystä tuohon kappaleeseen. --Vici 1. maaliskuuta 2012 kello 17.05 (EET)

Yhdysvallat on aiheena niin laaja, että jos jokaisesta osa-alueesta alettaisiin keräämään näin pientä statistiikkaa, niin artikkeli laajenisi aivan hirvittäväksi. Lähiliikenteen luvuista ei välttämättä esimerkiksi tässä kannata hirveästi kertoa. Rautateistä lisäsin jotain. Vielä puuttuu vesiliikenteen tietoja. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 17.45 (EET)

Lisäsin vesiliikennekappaleen. Lähiliikenteestä hyviä ajatuksia mutta säästetään ne Liikenne-pääartikkeliiin, joka on sitten SS-tason asia. --Tappinen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 18.23 (EET)

Lisäsin kuvataiteesta ja arkkitehtuurista tynkäkappaleen joka pohjautuu en-wikiin mutta sisältää lähdeviitteet. --Tappinen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 17.51 (EET)

Tuota kulttuuriosiota voisi muutenkin hieman muokata. Siirtää turhia yksityiskohtia pääartikkeliin. Ei siinä esimerkiksi tarvita kahta pitkää elokuvaluetteloa (ennemkin pitäisi kertoa yhdysvaltalaisen elokuvateollisuuden vaikutuksesta ja suuruudesta). --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 18.07 (EET)

Muokkasin ja lähteistin musiikki-, elokuva- ja teatteriosia. --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 19.51 (EET)

Aihe on laaja ja on vaikea rajata, mitä pitäisi vähintään mainita. Jotain oleellista amerikkalaisesta yhteiskunnasta tästä mielestäni vielä puuttuu, kuten ajatus vapaudesta, individualismi, isänmaallisuus ja usko "amerikkalaiseen unelmaan". Ehkä väestöluvun alkuun? Uskonnon merkitys on suuri ja uskontoon vetoava retoriikka yleistä, ainakin jos vertaa Eurooppaan. Konservatiivien ja liberaalien välillä on vahva ristiveto, mikä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa aborttiin, aseiden yksityisomistukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon, saisiko siitä kappaleen politiikka-osioon? Kieliosiossa voisi olla maininta myös alkuperäisväestön kielistä.--Tanár 2. maaliskuuta 2012 kello 22.01 (EET)

Hyviä näkökohtia taas. Laitoin unelmia ja individualismia kulttuurikappaleen alkuun, politiikan ja intiaanikielet. Uskontoon on vaikea löytää kiihkoilematonta lähdettä. "In God We Trust" (lähde: Dollarin seteli) ? --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 23.16 (EET)

Kiitoksia, onhan noikin jutut nyt ainakin alulla. Uskonto nousi esiin etenkin George W. Bushin aikana, löytyisikö sitä kautta asiallisia lähteitä?--Tanár 2. maaliskuuta 2012 kello 23.52 (EET)

Uskonto nyt politiikassa, muuallekin voisi siirtää. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.32 (EET)

Niin, esimerkiksi radikaalisti alalukuun "uskonto" :) --Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 17.07 (EET)

Aika radikaalia, sillä pääluku "väestö" käsittelee koko väestön olemusta, kun taas tämä pikkuparagrafi enempi kirkon ja valtion suhdetta. Kuten turkkilaiskaverini sanoo: on se vaan kumma että kaksi maailman uskonnollisinta maata on perustuslain mukaan sekulaarisia. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 17.10 (EET)

Tää on kyllä haastava artikkeli. Nuo lisäykset ovat taas hyviä. Luin historiaosuuden ja siitä pari kommenttia: 1) tarviiko historiassa kertoa Puerto Ricon löytämisestä? Se ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen Yhdysvaltoihin, 2) Lincoln voitaisiin mainita sisällissodassa ja orjuuskohdassa 3) hieman tuo historiaosuus heikkenee uuteen aikaan siirtyessä; siitä alkaa puuttua punainen lanka; joitain turhia anekdootteja poistinkin sieltä välistä (vaikea antaa parannusehdotuksia) 4) Watergate- ja Iran-Contra-skandaalit saattaisivat olla maininnan arvoisia ja toisaalta Reaganin kauden lopun lähentyminen Neuvostoliittoon 5) Bushin ja Goren poikkeuksellinen vaalitaistelu 6) Bushin ja Obaman kaudet käsitellään turhan yksityiskohtaisesti (ja turhan useilla negatiivisilla esimerkeillä): Afganistanin sota oli "kosto", Irakin sota perustui tekaistuihin väitteisiin, sotien kuolleet ja hinta (ei aiemmistakaan sodista tällaisia yksityiskohtia), pitkä lista negatiivisia aiehita, ilmastonmuutoksen kieltäminen ja laman aiheuttaminen (alkaako olemaan jo NNPOV) 7) osa historiasta on sanasta sanaan ulkoministeriön sivuilta [1]. --PtG (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 00.15 (EET)

Hyvää tiivistystä, jatka rohkeasti. Supistin Puerto Ricoa ja lisäsin Watergaten mainintana. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Rajaaminen on hieman ongelmallista, myönnettäköön. Uskoisin tuon liikennekappaleen nyt riittävän ehkä tuollaisenaan. Talouskappaleessa on nyt parempi jäsentely. Yksi minkä voisi ehkä mainita vielä tässä artikkelissa on liikalihavuus. Sen voisi ympätä joko ruokailutottumuksiin tai terveyteen. Jos en nyt ihan väärin muista, niin luin jostakin liikalihavuuden olevan Yhdysvalloissa suurempi ongelma kuin nälänhätä on maailmalaajuisesti. Tätä väitettä en kuitenkaan ainakaan tähän hätään pysty lähteistämään, joten ehkä ei kannata lisätä artikkeliin. Joka tapauksessa, esimerkiksi täällä on pientä katsausta tähän aiheeseen + kenties tästä on lähteeksi myös muuallekin. Kaikkein ärhäköimpiä väitteitä ei silti ehkä tästä artikkelista kannata kuitenkaan käyttää, sillä lähde ei ole paras mahdollinen objektiivisuuden kannalta. --Vici 3. maaliskuuta 2012 kello 00.00 (EET)

"Suuremman ongelman" määrittely on aina subjektiivista (raha/kärsimys/ihmishenget). Terveys olisi tuolle varmaan oikea paikka. Lähde vie tosiaan NPOV-rajoille. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Etsin hvvin neutraalin lähteen ja käytin sitä.--Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 18.22 (EET)

Kävisin mielelläni tämän jossain välissä läpi kielen ja jäsentelyn kannalta. Tappinen voisi vaikka vinkata sitten, kun artikkeli alkaa olla muuten suht valmis.--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 17.05 (EET)

Mä en ajatellut enää lisätä tähän tekstiä. Kirjallisuusjuttu on lähteetön; alan nyt varmistaa että siihen linkatuissa artikkeleissa on lähteet. Jos on tarpeen (onko), siirretään sitten niistä tähän. Huollon yhteydessä voisit miettiä lyhennetäänkö siitä luetteloja ja otetaanko vuosiluvut pois. Kuten PtG yllä toteaa, lähihistoriassa voisi olla tiivistyksen varaa. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 18.22 (EET)

Juu, kyllähän tämä alkaa olla ihan järkevän artikkelin pituuden maksimirajoilla. Jos SA-tasolle joskus aiottaisiin, mikä olisi aika siistiä tällaisella artikkelille, niin sitten kyllä pitäisi ehkä tästä jopa karsia hieman liian yksityiskohtaista tietoa pääartikkeleihin. --PtG (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 23.50 (EET)

Viikinkien tiedetään kai käyneen vain Kanadassa eikä Yhdysvalloissa. Vaikka jälkimmäisestäkin on tehty väitteitä. J.K Nakkila (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 18.29 (EET)

Hyvä huomio, näitä tulee kun etsii viitteitä muiden lisäämään tekstiin. Pehmensin. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 18.32 (EET)

Uskonnosta puheen ollen, jos tulee Hesari teille kotiin niin tänään bongasin siitä "Made in America" -sarjan jutun, jossa kerrotaan amerikkalaisten uskonnollisuudesta sekä esitetään myös tilastoja nk. "raamattuvyöhykkeestä", jossa käydään eniten kirkosta. Varsin objektiivinen ja hedelmäinen lähde tuohon uskontokappaleeseen. Suosittelen tutustumaan! + Lisään vielä, että siinä myös sivutaan uskonnon merkitystä amerikkalaisessa elämässä (ja moraalissa). --Vici 7. maaliskuuta 2012 kello 18.36 (EET)

Odottelen Tanarin kielenhuollon ja rakennemuutosten etenemistä ennen kuin laajennan artikkelia tälläkään. Raamattuvyöhyke voisi sopia myös Kulttuuri-osan alkukappaleeseen, tai johonkin pääartikkeliin ? --Tappinen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 10.35 (EET)

Joko sinne tai uskonto-osioon. Käyn artikkelia läpi pikku hiljaa, mutta siihen menee aikansa kun se on aika laaja.--Tanár 10. maaliskuuta 2012 kello 15.51 (EET)

Olen nyt väestöluvussa menossa. Kovasti teettää töitä tämä. Artikkeli on aika hajanainen, mikä on luonnollista, kun kirjoittajia on ollut paljon ja tekstiä on lisätty pätkinä sinne tänne. Nyt yritän tavallaan kaivaa luurangon sieltä esille, ja siksi olen karsinut aika paljon sekä päällekkäisyyksiä että yksityiskohtia, etenkin numerotietoja, jotka sopivat minusta paremmin pääartikkeleihin. Tämä on nähdäkseni paras tapa yrittää saada näin laajaa aihetta käsittelevä artikkeli edes jotenkin haltuun. Toisaalta joissakin kohdissa, kuten tiedeosiossa voisi olla mielestäni enemmänkin tekstiä.--Tanár 15. maaliskuuta 2012 kello 20.40 (EET)

Mahtavaa työtä olet talikkoinesi tehnyt. Nää sedimentoitumalla rakentuneet suurvalta-artikkelit (Kiina, Venäjä, Ranska, Espanja) on kaikki haastavia; niiden joukossa tää on mun mielestä jo huimasti "keskimääräistä parempi". Jos keksit konkreettisia laajennustarpeita niin kerro; yritin välttää luetteloita joita niillä kohdin on muutenkin jo aika paljon. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.58 (EET)

Alkaa näyttää ihan kivalta. Historiaosio on järkyttävässä epätasapainossa. --Vnnen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 20.55 (EET)

Juu. Sitä voisi vieläkin karsia 1900-luvun osalta.--Tanár 15. maaliskuuta 2012 kello 21.04 (EET)

Nyt olen käynyt artikkelin läpi ja merkinnyt lähdepyynnöt viitteettömiin kohtiin. Kielen ja wikitysten pitäisi olla suht kunnossa, ja rakennekin menettelee, vaikka yksittäisten kohtien asemaa kokonaisuudessa voisi vielä miettiä. Esimerkiksi talous-, väestö- ja kulttuurilukujen alussa on irrallisia lauseita tai kappaleita, jotka voisivat muodostaa oman alalukunsa tai kuulua johonkin muualle. "Kirjallisuus ja filosofia" on vähän sekava yhdistelmä. Rakenne ei ole myöskään ihan tasapainossa. Kuten todettu, historia on vieläkin liian pitkä. Toisaalta "teatteri ja elokuva" sekä "tiede" (joka keskittyy pelkästään luonnontieteisiin ja lääketieteeseen) ovat mielestäni vielä liian ylimalkaisia, ehkä myös "talous".--Tanár 18. maaliskuuta 2012 kello 11.44 (EET)

Vois vieläkin tiivistää kauttaaltaan. Erityisesti väestö- ja historia-osioita. Gopase+f (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 12.10 (EET)

Tiivistin vielä vähän historialukua. Enempää en osaa.--Tanár 18. maaliskuuta 2012 kello 15.08 (EET)

Ovatko nuo yllä mainitsemasi puutteet sellaisia joita pitäisi laajentaa ennen HA-tasolle yrittämistä vai vasta SA-tasolle ? Itse näkisin että SA-tasolla pitäisi olla myös kunnon pääartikkelit, ja sellaisten tekeminen ntaa tietysti enemmän liikkumavaraa tämän ja niiden välillä. Tieteessä painaa englanninkielinen "science"-käsite, jospa tuon pitäisikin olla "Luonnontieteet ja teknologia". Ei heti tule mieleen kyllä mallikelpoisia tiedeosioita muualtakaan... --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 16.13 (EET)

Kyllä niitä olisi minun mielestäni hyvä fiksata HA-tasolle jo. Tiedeosiosta olet ihan oikeassa sikäli, ettei sitä taida valtioartikkeleissa yleensä olla, mutta USA on poikkeustapaus. Aika oleellisia juttuja siinä on mainittu, eikä niitä huvittaisi historiaankaan laittaa, kun siellä on asiaa muutenkin niin paljon. Ehkä "luonnontieteet ja teknologia" olisi hyvä kompromissi. "Filosofian" voisi ehkä heivata artikkelista kokonaan pois.--Tanár 18. maaliskuuta 2012 kello 22.18 (EET)

Taloustta ja elokuvaa syvennetty osin Jannexin vihjeiden avulla. Tieteeseen lisäsin tuon rahoituksn näkökulman. Emmää tiedä mitään niiden yhtesikuntatieteilijöistä. --Tappinen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 10.46 (EET)

Selailin artikkelia läpi ja kohtuullisen hyvältä vaikuttaa. Tyylissä kiinnitin huomiota siihen, että artikkeli käyttää aika usein esimerkkejä. Eli tulee mielikuva, että artikkelissa olisi vain yksittäisiä heittoja eikä asioita ole käsitelty järjestelmällisesti. Tähän on toki vaikea löytää lähteitä. Muita puutteita, jotka huomasin

• Erillisalueet eli territoriot mainitaan johdannossa, mutta maantiede-kappaleessa ei ole niistä sanaakaan! Ainakin merkittävimmät pitäisi ehdottomasti mainita.
• Pinta-alasta olisin kaivannut vähän avaamista, eli sisältääkö se nämä erillisalueet vai ei? Entäs Havaijin ja Alaskan?
• Järvistä ja joista vain yhdet virkkeet. Riittääkö?
• Rodut ja etnisyys -kappaleessa on kerrottu eri etniset ryhmät, mutta ei niiden osuuksia väestöstä.
• Talous-kappaleessa esim. karjanhoito, kalastus ja metsätalous on ohitettu kokonaan.
• Hallinto-kappaleessa esitetään nykyinen hallinto hyvin, mutta ei hallinnon historiaa. Tarvitaanko?
• Korkein oikeus mainitaan, mutta alemmista oikeusasteista ei kerrota mitään. -

--Jannex (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 22.32 (EET)

Erillisalueista kerrotaan hallinnon yhteydessä. Ne eivät kuulu varsinaiseen Yhdysvaltoihin eivätkä siis lasketa mukaan pinta-alaankaan (Havaiji ja Alaska tietenkin lasketaan, sillä ne ovat osavaltioita). --PtG (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 22.43 (EET)

Hallinto-kappaleessa mainitaan kaksi erillisaluetta. Mitä loput alueet ovat? Pääartikkelissakaan ei ole tietoa. --18. maaliskuuta 2012 kello 22.45 (EET)

Ne oli luetteloitu siinä aiemmin, mutta joku on tiivistänyt ne pois, sillä luettelossa oli kuitenkin toistakymmentä nimikettä (tällä hetkellä ne löytyy tästä artikkelista kyllä lopun mallineesta) --PtG (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 22.48 (EET)

Lisäsin linkin Yhdysvaltain saarialueet -artikkeliin, josta näkyy kaikki erillisalueet. --PtG (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 22.51 (EET)

Hyviä huomioita. Tyylissä heijastuu artikkelin syntytapa "postilaatikkomenetelmällä", monet ovat lisänneet asioita ajatellen "tämä pitää ehdottomasti mainita". Maantiede menee harkintaan, vastaan myöhemmin. Rotuprosentit on pääartikkelissa, pitääkö tuoda päätasolle ? Otin niihin liittyvän piirakkakuvan pois kun huomautettiin sen olevan vanhentunut ja 2010 tiedoista ei ole samanlaista kuvaa. Hallinnon historia on mielestäni pääartikkeliasiaa. Alemmat oikeusasteet vaihtelevat osavaltioittain, mikä mainitaan Osavaltio- ja paikallishallinto -kappaleessa. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 22.49 (EET)

EDIT laitoin toisen lauseen järvistä, jokia on mielestäni käsitelty niiden ansaitsemassa laajuudessa. Alueita PtG on jo käsitellyt. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 23.01 (EET)

Ehkä tuohon maantiedeosion alkuun voisi laittaa pinta-alan kohdalle, että siihen lasketaan mukaan Yhdysvaltain "manneralue" ja Alaska sekä Havaiji. --PtG (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 23.05 (EET)

Tein noin. Tänne muistiin että karja- ja kalatalous jäi toiseen kertaan karjalinkki kalalinkki --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 23.23 (EET)

Nuo on nyt sisällytetty talouteen. Arkkitehtuurista, taiteesta ja urheilusta on nyt laajat pääartikkelit joita ei ole referoitu tässä, pitäiskö kyseisiä kohtia vielä muokata ? Kävin viitteet läpi; Library of Congressin Country Studies-sarjan Yhdysvallat-osuus löytyi google booksista. Pitäisin mielelläni sen ja CIA Factbookin "Harvard-viitteenä" siis että lähteen tarkat tiedot on tuossa yleislähteissä eikä toistu 13 kertaa viitteissä. Saman tekisin mielelläni Kuusankosken kaupunginkirjastolle. --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 17.56 (EET)

Taide ja urheilu käsitelty ok, arkkitehtuurista voi hyvin vielä tuoda jonkinlaista tiivistelmää pääartikkelista. Harvard-viiteet ovat myös minun mielestäni selkeämmät ja helpommat, kai ne ihan sallittujakin ovat. Muita huomioitani: Artikkelia on paranneltu monin osin, Talouden sektorit -osio on vielä aika hajanainen, mutta muuten jokainen osio muodostaa hyvän kokonaisuuden.

"Keskilännestä länteen levittäytyvät Suuret tasangot. Suuri osa maan maataloustuotteista kasvatetaan tällä alueella, joka on enimmäkseen raskaasti viljeltyä ja erittäin tasaista ruohomaata." Jotenkin epäselvää, Keskilännestä voisi kertoa ja sen sekä Suurien tasankojen sijainnin voisi määritellä vähän tarkemmin. "Toisen maailmansodan jälkeen alkoi kylmä sota, jossa olivat vastakkain Neuvostoliiton johtama kommunismi ja Yhdysvaltojen johtama kapitalismi." Tässä ehkä ideologisoidaan kylmää sotaa liikaa, se ei ollut pelkkää kapitalismin ja kommunismin taistelua vaan myös kahden suurvallan välisiä jännitteitä. "Osavaltioilla on oikeus säätää itse lakinsa, kunhan ne eivät riko peruslakia." Mitä tarkoitetaan "peruslailla", pitäisikö olla liittovaltion perustuslaki? "Vuonna 2011 köyhiä oli koko väestöstä yli 15 %, eli 46 miljoonaa henkilöä." Yksityiskohtiin ei sen kummemmin tarvitse mennä (tiedän, että lähdekään ei mene, mutta voisi muutenkin etsiä vähän paremman lähteen tälle kuin HS), mutta mieleen tulee heti, että mikä on tässä yhteydessä "köyhyyden" raja. Musiikkiosiossa mainitaan nimiltä Mariah Carey, Whitney Houston, Michael Jackson, Eagles ja Janet Jackson. Irrallisia heittoja ei varmastikaan kaivata, mutta pitäisiköhän Elvis Presley mainita. Kirjallisuusosiossa mainitaan Saul Bellowin, J. D. Salingerin ja Truman Capoten edustavan psykosymbolista realismia. Onko tuo jokin yleinen käsite, yhdessäkään ko. artikkeleista ei mainita mitään symbolismista. – Kuohatti 20. maaliskuuta 2012 kello 18.13 (EET)

Historiaosio, 1800-luku: "Lännessä oli ristiriitoja valkoisten uudisasukkaiden ja intiaanien sekä pientilallisten ja suurkarjankasvattajien välillä, ja rajaseudun vähäisen lainvalvonnan takia syntyi käsite ”villi länsi”." Kulttuuriosio, Teatteri ja elokuva -luku: "John Waynestä tuli 1940- ja 1950-luvulla kansallisen itseluottamuksen vertauskuva." Kulttuuriosion alussa kerrotaan amerikkalaisesta unelmasta, samassa yhteydessä voisi (tai ehkä jossain muussa kohtaa tai ehkei sittenkään missään, mutta ehdotanpa nyt kuitenkin) mainita villi länsi -myytin merkityksestä amerikkalaiselle kulttuurille, identiteetille ja ajattelutavalle ja vaikkapa jotain länkkäreistä. :) – Kuohatti 20. maaliskuuta 2012 kello 20.03 (EET)

Todella hyviä kommentteja. Monet noista on sedimentaarisen kirjoitustavan hautaamia kerrostumia ja aukkoja. Tein kaikki ehdottamasi muutokset. --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Tässä vielä yksi kohta: "Yhdysvalloissa oli aluksi kolmetoista osavaltiota, jotka liitettiin yhteen vuonna 1781 konfederaatioartikloilla." Tämä antaa ymmärtää, että Yhdysvaltojen muodostaminen olisi tarkoittanut osavaltioiden lopettamista tai yhdistämistä. Kolmetoista siirtokuntaa pitäisi mainita historiaosiossa, nyt on vain johdannossa. – Kuohatti 21. maaliskuuta 2012 kello 18.07 (EET)

Muutin yhteenliittämisen liittoutumiseksi ja lisäsin wikilinkin. --Tappinen (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 21.48 (EET)

Arkkitehtuuria en osannutkaan laajentaa muualta tiivistämällää; pääartikkelin (käännöstuote) lähteissä on haasteita ja sen johdanto on niin poleeminen että kaipaa hyvät viitteet. --Tappinen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 05.41 (EET)

Onpas karmean laaja aihe. Sinänsä nämä pääartikkelit joista minä käyttäisin nimitystä aliartikkeli ovat avuksi mutta niidenkin pitäisi olla vähintään lupaavia. Itse asiassa jokaisesta osavaltiosta kertovan artikkelin mielestäni myös. Hyvä että joku uskaltaa ottaa haasteita vastaan. Täytyy sanoa että tämän saaminen lupaavaksi olisi jo parhaimpia Wikipedian saavutuksia. --Höyhens (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 17.40 (EET)

Olen yrittämässä tätä kohtapuoliin hyväksi; mielestäni SA-tasolla aletaan katsella niitä alieartikkelien laatuja. Lupaava-konsesnsusta tämä ei voi saada ikinä, kun aina jonkun mielestä jotain pitää lisätä ja sit kun on lisätty niin se on liian laaja... HA ja SA on äänestyksiä jotka kestää negatiivisen vähemmistön. --Tappinen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Sitten ihan semmoisia käytännön asioita.

• Mites tämä liittovaltio eroaa ja mites taas ei eroa muista liittovaltioista? Hallinto-osio vaikuttaa muilta osin aika hyvältä.
• Identiteetti ja kansallistunne eivät jostain syystä näyttäisi tulevan tarpeeksi esiin ja miksi se on niin liittovaltiokohtaista, siis psykologista tekijää haen. Ehkä se on jossain mutta en sitä pikasilmäilyllä hoksinut (koillismaan murretta).

yst. --Höyhens (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 17.48 (EET)

Ne on siellä kulttuurin alussa, unelmia ja cowboyromantiikkaa myöten. Liittovaltiokysymystä en ehkä täysin hiffaa (sörnäisten murretta), ja olisi mielestäni kenties enempi pääartikkelin asiaa. --Tappinen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Kehitysajatuksia

Poimin tähän vertaisarvioinnissa ja hyvä artikkeli -ääänestyksessä esille tulleita ajatuksia odottamaan artikkelin kehittämistä suositellulle tasolle.

• Musiikkiin ja kirjallisuuteen kunnon pääartikkelit
• Muutikin pääartikkelit lajemmiksi, kenties lupaavan tasolle
• Pääartikkelien luomisen jälkeen voi tätä luultavasti tiivistää
• Osavaltioiden luokittelu kulttuurialueiksi (Uusi Englanti, Raamattuvyöhyke...) (Tässä vai Kulttuuri-pääartikkelissa).
• Liikenne-pääartikkeliin asiaa paikallisliikenteestä suurimmissa kaupungeissa
• Muut tieteet luonnontieteiden lisäksi, osion nimeksi takaisin "Tiede"
• Hallinto-pääartikkeliin hallinnon historiaa ja liittovaltion luonteen arviointia (verrattuna muihin liittovaltioihin)

Osavaltioartikkeleista ei yksikään ole enää tynkä. --Tappinen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 19.39 (EEST)

Hyviä ideoita. Osavaltioryhmistä voisi mainita ehkä maantiede-osiossa, kulttuurieroavaisuuksiakin niillä on mutta ne ei taida mennä ihan yksi yhteen. Tuota semmoinen muistikuva olis että telkkarin John Adams -dokkarissa itsenäisyysjulistuksen osalla rikkain osavaltio New York äänesti tyhjää ja suurimman osavaltion Pennsylvanian edustaja huomatessaan jäädessään yksin vastustamaan ei saapunut kokoukseen, jollloin päätöksestä tuli yksimielinen. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 20.29 (EEST)

Voin koittaa ottaa kontolleni Yhdysvaltain maantiede -artikkelin parantamisen. Se on mielestäni aika luettelopainotteinen. --PtG (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 21.40 (EEST)

Artikkelin viitteet on merkitty huonosti. Ei kelpaa hyvälle artikkelille. --Thi (keskustelu) 1. huhtikuuta 2012 kello 15.41 (EEST)

Ongelmallisia kohtia

Tämä muokkaus, joka ei missään tapauksessa ole vandalismia, herätti ajatusta. Lähteessä mainitun Pew-instituutin tiedot poikkeavat hieman CIA:n tiedoista, jotka ovat edellisessä versiossa. Tarkistin vielä pääartikkelissa olevan lähteen (ARIS-tutkimus), joka antaa myös erilaista tulosta. Osittain erot johtunevat kysymysten asettelujen eroista, mutta virallisia jäsenrekistereitä kai pitää arvottaa eri tavalla kuin mielipidetiedusteluja. Ehkä kaiken kaikkiaan lienee syytä pysyä hieman epätarkemmissa luvuissa tämmöisen kysymyksen kuin uskonnon kanssa. --Höyhens (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 12.58 (EET)

Itse asiassa kohta uskonto on kokonaan harhaanjohtava. Pitäisi kaiketi puhua vain uskonnollisten yhteisöjen jäsenyydestä. Tai sitten nämä kaksi asiaa pitäisi erottaa kokonaan toisistaan. --Höyhens (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 13.06 (EET)

Kolmanneksi vai neljänneksi suurin pinta-ala

Nyt artikkelissa toisaalla lukee, että USA on kolmanneksi suurin maa ja toisaalla että neljänneksi suurin. En-wp:ssä on tilanteen kehittymisestä mielenkiintoinen kuvaus: CIA World Fact Book on lisännyt USA:n pinta-alaa (1996 ja 2007) ottamalla mukaan vesialueita, mutta ei ole tehnyt samaa Kiinalle (josta virallisia tietoja vesialueiden pinta-alasta ei ole saatavissa), ja niin CIA:ta lähteenä käytettäessä USA on mennyt Kiinan ohi kolmanneksi, mutta ilmeisesti jos molempia maita kohdeltaisiin samoin, Kiina olisi yhä suurempi. -Uusimies (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 20.58 (EET)