Keskustelu:Ydinreaktori
|
Filip Tuomisto (professori, Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos) on arvioinut artikkelin aiemman version. |
Reaktorien luokittelun voi tehdä monella tavalla ja mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole. Niinpä voisi olla paikallaan selittää ensin ero terminen-nopea ja mainita eri käyttötarkoitukset (tutkimus, teho (=sähkö, joskus lämpökin), ase-Pu:n tuotanto, tutkimus, jne.). Sitten jako tavalliseen ja hyötöön. Lopulta varmaan paras tapa olisi pistää ne ensisijassa jäähdytteen ja sitten tyypin mukaan seuraavalla tavalla: LWR = PWR & BWR; Raskasvesi & CANDU; RBMK; GCR, AGR ja HTGR; Nestemetalli = Na, Pb ja Pb-Bi; Jotain muuta? Lisäksi sukupolviajattelun voisi ottaa esille: 1.-3. esittelyyn ja 4. paperilla.Jekkumesta 3. heinäkuuta 2006 kello 15.22 (UTC)
Reaktorin toimintaperiaatetta voisi yrittää lähestyä myös viiden tekijän kaavalla (hakusanaksi four tai five factor formula), jossa reaktorin kriittisyys voidaan (vahvasti yksinkertaistetusti) laskea, kun otetaan huomioon 1. tuotetut neutronit / polttoaineeseen absorpoitunut neutroni, 2. nopean fission lisä, 3. resonanssien välttämistodennäköisyys, 4. polttoaineen käyttösuhde ja 5. neutronien vuoto ulos reaktorista. Nämä puolestaan saadaan valitsemalla polttoaine, jäähdyte/hidaste ja geometria (= se miten polttoaine on pakattu sydämeen). Sivun linkissä Chalmersin oppikirjaan on sivulla 14 asiaa tästä ja kaava on 19.12.Jekkumesta 3. heinäkuuta 2006 kello 15.31 (UTC)
Mun mielestä tästä artikkelista puuttuu perusselitys itse reaktorin rakenteesta ja toiminnasta (samaan tapaan kuin auton toiminnasta kertoisin, "bensiinihöyryä lasketaan venttiilin kautta sylinterin tilaan jossa starttimoottorilla käynnistetty kampiakseli nostaa mäntää joka puristaa bensiinin kokoon ja bensiini räjähtää... jne") –Kommentin jätti 62.248.202.81 (keskustelu)
reaktori tuottaa uutta polttoainetta käydessään, jopa enemmän kuin kuluttaa...
[muokkaa wikitekstiä]"Nopean reaktorin suurin etu on polttoainetaloudellinen: reaktori itse asiassa tuottaa uutta polttoainetta käydessään, jopa enemmän kuin kuluttaa. Tämä perustuu transmutaatioon, eli alkuaineen muuttamiseen toiseksi."
Huomasiko joku, jotain epäilyttävää tässä väitteessä? Kuulostaa aika ikiliikkujamaiselta. Mistään aineesta ei voi tehdä enemmän toista ainetta, ellei ainetta sitten luoda energiasta, mikä olisi melko epäenergiatehokasta. Nopeassa hyötöreaktorissa siis voi transmutaation seurauksena yksi U-238 nuklidi muuttua täsmälleen yhdeksi Pu-239 nuklidiksi, mutta ei mitenkään kahdeksi tai useammaksi. --Dmitri 152 (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 13.30 (EET)
Reaktorin säätö
[muokkaa wikitekstiä]Kohtuullisen optimisten väittämä. "Toisaalta reaktori voidaan sammuttaa milloin tahansa työntämällä tarpeeksi säätösauvoja reaktoriin. Sammuttaminen kestää noin sekunnin". kuitenkin jäljelle jää noin 10% jälkiteho. Oikeampi ilmaisu olisi. Voidaan säätää 10 % tyhjäkäynnille, mutta ei sammuttaa.
Seuraavassa mennäänkin jo uskomuksen puolelle, "Kevytvesireaktorin luonteeseen kuuluu,.....Tästä syystä kevytvesireaktorin ketjureaktion on fysikaalisesti mahdotonta ”karata käsistä”. [2]" Kyllä niitä vain on karannut käsistä, Kolmen mailin saarella tapahtui osittainen sulaminen, Forsmarkissa käytiin lähellä, Ja Fukushimassa saatiin täysosuma reaktorin sulamisesta. Kyse on juuri tuosta 10% jälkitehosta joka jää poltoinesauvoihin "sammuttamisen" jälkeen, se riittää sulattamaan ytimen. –Kommentin jätti 88.113.239.78 (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 09.19
Sukupolven IV ydinreaktorit
[muokkaa wikitekstiä]Lisäsin artikkeliin taulukon, jonka suomensin englanninkielisestä artikkelista Generation IV reactor. ⸻Nikolas Ojala (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 23.31 (EEST)
Voisiko lisätä {{Pääartikkeli|[[Sukupolven IV ydinreaktorit]]}} mallinteen ja siihen liittyvän artikkelin Sukupolven IV ydinreaktorit? --0dorkmann (keskustelu) 29. elokuuta 2023 kello 15.04 (EEST)