Keskustelu:Ydinonnettomuus

Se, että tästä asiasta ei ole jäänyt jälkeen keskusteluja, kertoo tietojen luotettavuudesta riittävästi.

--212.16.102.127 16. marraskuuta 2008 kello 13.59 (EET)

Sitten jonkun pitää aloittaa keskustelu. Etsi kummalliselta tuntuvia kohtia ja keskustele. —ilaiho (kitinää) 16. marraskuuta 2008 kello 14.03 (EET)

Jaahas, Ydinenergianuoret ry ilmeisesti taas asialla, kun artikkeli on täynnä tällaisia naurettavia yrityksiä vähätellä ydinonnettomuuksien vakavuutta: "Ydinlaitoksessa sattuvan poikkeuksellisen vakavankaan onnettomuuden tapauksessa ei akuutteja terveysvaikutuksia, saati sitten hengenvaaraa, pidetä realistisena uhkana, koska päästö laimenisi ympäristöön päästessään nopeasti niin, ettei sen aiheuttama annosnopeus riitä vähänkään kauempana onnettomuuspaikasta akuutisti uhkaamaan terveyttä. Näin oli myös Tšernobylissä." 88.193.104.63 15. tammikuuta 2009 kello 22.26 (EET) Kalevi

Hei! Kiitos kommentistasi. Jotta artikkelia olisi helpompi parantaa, voitko kertoa mitä kohtaa pidät epätäsmällisenä esittämästäsi lainauksesta? --Tungsten 28. tammikuuta 2009 kello 17.40 (EET)

Hei Tungsten, nyt tämän Fukushiman onnettomuuden jälkeen tämä artikkeli pitäisi monilta osin kirjoittaa kokonaan uusiksi, esimerkiksi tämä kohta: "Länsimaiset ydinvoimalaitokset suunnitellaan siten, että mikäli onnettomuus sattuisi, sen vaikutukset jäävät laitoksen sisälle. Kokemuksesta tiedetään, että näin on, sillä kaikki länsimaisissa ydinvoimalaitoksissa sattuneet onnettomuudet ovat vaikuttaneet vain laitokseen itseensä. Voidaan siis sanoa, että tyypillisen ydinonnettomuuden vaikutukset ovat laitoksen sisäisiä."Kommentin jätti Luka23 (keskustelu – muokkaukset)

Tungstenin puolustukseksi voi sana että Japani on itämaa... --Ulrika 12. maaliskuuta 2011 kello 14.01 (EET)

Fukushiman Daiichi 1 reaktorin on valmistanut Yhdysvaltalainen General Electric. Tosin, tarkemmin, ei ole vielä selvää mikä siellä räjähti, ja onko reaktori(astia) yhä ehjä.

Peruusteettomat jaot länsimaisten ja muiden voimaloiden välillä kuulostavat varsin kuvitteellisilta. --(λ (?) (!)) 12. maaliskuuta 2011 kello 14.04 (EET)

Totta. Suunnittelen artikkelin päivittämistä Fukushiman tiedoilla. Käytännön tietämyksemme ydinonnettomuuksista kevytvesireaktoreista kasvoi yhdellä kertaa nelinkertaiseksi (aikaisemmin 1, nykyään 4 reaktoria on saanut onnettomuus-luokituksen INES-asteikolla). Ennen päivittämistä katson kuitenkin viisaaksi odottaa että onnettomuus katsotaan loppuun asti. Lisäksi toivomme tietysti kaikki, että Japani toipuu tsunamivahingoista mahdollisimman hyvin ja haluan ilmaista oman suruni Japanin kansaa kohdanneesta valtavasta tsunamikatastrofista. --Tungsten 29. maaliskuuta 2011 kello 11.08 (EEST)

Onnettomuuden vaikutukset

Mitä mieltä olette, voisiko Max Planck -instituutin teoreettiset laskelmat onnettomuuden vaikutuksista poistaa artikkelista ja sen sijaan keskittyä Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien vaikutuksiin? Olen lisännyt artikkeliin tarkempaa tietoa noista Max Planck -insituutin laskelmien puutteista. Mutta en uskaltanut poistaa sitä kokonaan, koska sitten joku syyttäisi puolueellisuudesta ja onnettomuuden vaikutusten vähättelystä. Samoihin Max Planck -insituutin laskelmiin viitataan myös artikkelissa Ydinvoima. Laskelmia kritisoidaan myös täällä: https://www.atmos-chem-phys-discuss.net/11/C14351/2012/acpd-11-C14351-2012.pdf TuomoS (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 16.20 (EEST)

Koska kukaan ei vastustanut, niin poistin Max Planck -instituutin teoreettiset ja kritisoidut laskelmat ja kirjoitin tilalle Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien vaikutuksista. --TuomoS (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 22.20 (EET)