Keskustelu:Wreden pasaasi

Vastauksena korjattava-mallineessa esitettyyn kysymykseen: Nimitykset ovat vähän sekavia, mutta useimmissa lähteissä ainakin nimitys "Wreden pasaasi" tarkoittaa sekä kujaa että rakennusta. Esim. Arkkitehtuurimuseon sivulla Wreden esittelyssä ([1]) sanotaan, että "Tämä 1888 valmistunut rakennus tunnetaan edelleen "Wreden pasaasina"..."; Kansallisbiografian Wrede-artikkelissa ([2]) taas "Wreden tunnetuimpia töitä on niin sanottu Vanha Kauppakuja eli Wreden pasaasi Helsingissä. Tämä Pohjois-Esplanadilta Aleksanterinkadulle ulottuva liikerakennus, jonka keskiosa muodostaa kauppakujan...". Lähdekirjassa taas kerrotaan, että (s. 66) "Rakennuksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä järjestettiin yleisölle nimikilpailu, jonka tuloksena talo tunnetaan – mikäli ylipäänsä tunnetaan – Vanhana Kauppakujana. Koska käsillä oleva kirja on kujan 100-vuotisjuhaljulkaisu, on perusteltua pitäytyä vanhassa - - - nimessä ja puhua Wreden pasaasista." Kirjassa käytetään lisäksi paikoin nimitystä "Wreden talo" viitattaessa pelkästään Pohjoisesplanadi 35:een. --Risukarhi (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 18.11 (EEST)

Ehkä vähän liikaa rakennuksista kun artikkelin aihe on kuja. Muuten mielenkiintoinen. En ollut kuullut Wreden pasaasia - mutta en olekaan arkkitehti. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 18.22 (EEST)

Artikkelin aiheena ovat sekä rakennukset että kuja (ja oikeastaan ensisijaisesti rakennukset), kuten lähdekirjankin. --Risukarhi (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Artikkelin nimi on kuitenkin pasaasi. Mielestäni rakennukset on käsiteltävä normaalisti omana artikkelinaan, ja kauppakujan yhteydessä vain siihen liittyvät asiat, kuten liiketilat. Tai sitten on muutettava otsikko. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 19.23 (EEST)

Valitsin artikkelin nimen käyttämieni lähteiden mukaan, sillä niissä koko rakennuskokonaisuutta kutsutaan "Wreden pasaasiksi". Myönnän, että nimi on sekaannusta aiheuttava, mutta minkäs minä sille teen. Jos joku löytää sille lähteistä muun nimen, niin otsikon saa kyllä minun puolestani vaihtaa. Pelkästä kujasta ei mielestäni ole tarpeen tehdä erikseen omaa artikkelia, se voidaan käsitellä kokonaisuuden yhteydessä. --Risukarhi (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 19.30 (EEST)

Voihan olla, että koko taloakin sanotaan Wreden pasaasiksi, mutta eiköhän ainakin nimitys Vanha kauppakuja tarkoita yksiselitteisen selvästi ainoastaan sen pihan läpi kulkevaa käytävää? -KLS (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 23.33 (EEST)

Noin kyllä omakin järkeni sanoisi, joskin noista yllä esittämistäni lainauksista ilmenee, ettei sekään nyt ole ihan selvää tai ainakaan yksiselitteistä. Selvyyden vuoksi lienee parempi olla puhumatta rakennuksesta kauppakujana. "Pasaasi"-nimitystä ei enää nykykielessä taideta käyttää yleissanana, joten Wreden pasaasi on ilmeisesti jäänyt elämään lähinnä rakennusten nimenä arkkitehtuuria käsittelevissä asiayhteyksissä. Loogisesti toki molemmat nimitykset tarkoittaisivat periaatteessa pelkästään kujaa, mutta kokonaisuudelle ei taida olla muutakaan käypää nimeä. Ei olisi mielestäni tarkoituksenmukaista pilkkoa tätä artikkelia osiin (Vanha Kauppakuja, Wreden talo, Centralin talo) pelkästään otsikoiden johdonmukaisuuden parantamiseksi. --Risukarhi (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 16.37 (EEST)

Lähteistä

Mitä tämä lähdeluettelo oikein tarkoittaa?

• K. A. Wrede ja 100-vuotias pasaasi, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 1988. ISBN 951-771-816-0.
  • Saara Peltola: Arkkitehti K.A. Wreden (1859–1943) elämä ja tuotanto, emt.
  • Sinikka Vainio: Unelma Eurooppalaisesta suurkaupungista, emt.
  • Sinikka Vainio: Vanhan kauppakujan vaiheita 100 vuoden ajalta, emt.

Miten Saara Peltolan ja Sinikka Vainion teokset suhtautuvat Helsingin kaupunginmuseon teokseen? Mitä "emt." tarkoittaa? Viitteissä esiintyy "Vainio 1988". Kumpaa Vainion teosta se tarkoittaa? Sen enempää Peltolan kuin Vainion teoksissa ei näy mitään vuosilukua. JIP (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 03.31 (EEST)

Lyhenne emt. = edellä mainittu teos (tämä merkitys mainitaan ensimmäisenä myös täsmennyssivulla Emt). Tuo kaupunginmuseon kirja on siis artikkelikokoelma, johon Sinikka Vainio on kirjoittanut kaksi artikkelia ja Saara Peltola yhden. Ehkä ei olisi pitänyt kursivoida artikkelien nimiä lähdeluettelossa, jos se saa ne näyttämään itsenäisiltä teoksilta. En viitsinyt myöskään viitteissä erotella Vainion kahta artikkelia, kun ne sisältyvät samaan teokseen eivätkä niiden sivunumerot mene päällekkäin. Viite "Vainio 1988" tarkoittaa siis tavallaan kaikkia Vainion kirjoittamia osia kirjasta. Ehkä tuo ei ole ihan oikeaoppinen tapa merkitä lähdeviittauksia, mutta se tuntui käytännölliseltä. Periaatteessa artikkelit voisi erotella viitteissä merkitsemällä "Vainio 1988a" ja "Vainio 1988b" tai jotain vastaavaa. --Risukarhi (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 13.47 (EEST)

Itselläni tuli ensimmäisenä mieleen täsmennyssivun toinen merkitys: "en minä tiedä". Mutta eikös tällaisiin ole tapana merkitä sivunumerot? Vai eikö noissa ole? Kuinkahan pitkiä lähteet ovat? Aika vaikea on esimerkiksi 100 sivun mittaisesta aineistosta löytää oikea kohta ilman täsmällistä tietoa... 46.132.67.231 12. lokakuuta 2024 kello 00.28 (EEST)

Jokaisessa tuohon kirjaan kohdistuvassa lähdeviitteessä on jo ilmoitettu sivunumerot. --Risukarhi (keskustelu) 12. lokakuuta 2024 kello 00.52 (EEST)