Keskustelu:Vuorovesi

Vuorovesi

Useimmissa tietosanakirjoissa ja vastaavissa selitetään vuorovedet väärin. Meritieteen oppikirjoista löytyy yleensä oikea selitys, jonka yritin artikkeliin muotoilla.

Jostain syystä muutokset eivät kirjautuneet minun tekemikseni, vaan jäivät pelkälle IP-numerolle. --NMS 26. toukokuuta 2005 kello 11:24:44 (UTC)

Hieman korjausta vuoroveden syntyyn:

Käsittääkseni vuoroveden vuoksen ilmeneminen yhtä aikaa vastakkaisilla puolilla maapalloa ei johdu maapallon pyörimisliikkeestä, minkä käsityksen tästä selvityksestä saa. Totta on, että kuun vetovoima vaikuttaa voimakkaimmin maapallon niihin vesimassoihin, jotka ovat kuuta lähinnä. Miksi sitten kauimpana kuusta olevat vesimassa "loittonevat" kuusta? Eikö kuun vetovoiman vaikuta niihin ollenkaan?...Kyllä vaikuttaa, mutta huomattavasti heikompana kuin kuun puoleiselle maapallolle. (Painovoiman suuruus kasvaa kääntäen verrannollisesti suhteessa etäisyyden neliöön.) Mutta edelleen...miksi kuusta poispäin olevalla maapallon puolella koetaan nousuvesi? Tässä pitää nyt ottaa huomioon, että kuun vetovoima vaikuttaa myös maapalloon. Maa "putoaa" kuuhun yhtenä kiinteänä kappaleena, jolloin siihen kokonaisuutena vaikuttava kuun vetovoima on samansuuruinen kuin maan keskipisteeseen vaikuttava kuun vetovoima. Vesi taas on elastista, jolloin kauimpana kuusta olevat vesimassat jäävät ikään kuin jälkeen "putoamisesta" kuuta kohti. Tästä syntyy vuoksi myös maan kauimpana kuusta olevalle puolelle.

Todellisuudessahan maan putoaminen suuntautuu maan nopeudesta johtuen "kuun ohi". Tällä periaatteellahan planetaariset kiertoliikkeet syntyvät. Ihan sama pätee myös kuun putoamiseen maata kohti. Artikkelissa puhuttiin ihan oikein maan ja kuun pyörimisestä yhteisen painopisteensä ympärillä. Sen yhteys vuoroveden syntyyn oli kuitenkin epätäsmällisesti kerrottu.Kommentin jätti 130.234.192.147 (keskustelu – muokkaukset)

Varsinaisesti asia johtuu siitä, että sillä puolella Maata, joka on kääntyneenä kohti Kuuta, Kuun vetovoima on hieman suurempi kuin Maan keskipisteessä, kun taas sillä puolella Maata, joka on kääntyneenä Kuusta poispäin, Kuun vetovoima on hieman pienempi kuin Maan keskipisteessä. Tämä erotus aiheuttaa eräänlaisen Maata venyttävän nettovoiman, johon kallioperäkin reagoi jonkin verran, mutta herkästi liikkuva merivesi paljon enemmän. Jos Maa olisi kokonaan nestemäinen, Kuun vetovoiman vaikutuksesta se ei olisi aivan pallomainen vaan ellipsoidi, jonka isoakseli osoittaisi Kuuhun; sen eksentrisyys tosin olisi varsin pieni, ja lisäksi ellipsoidi on kuitenkin symmetrinen, niin että se "venyy" keskipisteestä lukien kumpaankin suuntaan yhtä paljon. Todellisuudessa meren pohjassakin on tietysti kiinteä maankuori ja meriveden liikkeen tiellä on mantereitakin, mutta suunnilleen tuon ellipsoidin muotoiseksi meren pinta pyrkii Kuun vetovoiman vuoksi asettumaan.

Kuun radan keskipiste ei sitä paitsi ole Maan keskipisteessä, vaan Maa ja Kuu kiertävät niiden muodostaman systeemin painopisteen ympäri. Maan ja Kuun suuren kokoeron vuoksi tämä piste on kuitenkin Maan sisällä, mutta ei keskipisteessä. Tämän vuoksi joskus sanotaankin, että se toinen nousuvesi johtuu tämän kiertoliikkeen aiheuttamasta keskipakovoimasta. Keskipakovoima ei kuitenkaan ole todellinen voima, vaan pyörivässä koordinaatistossa ilmenevä, massan inertiasta johtuva näennäisvoima, kuten Newton jo selitti. -KLS 22. kesäkuuta 2010 kello 00.46 (EEST)

Oikeastaan keskipakovoima on todellinen voima eikä riipu koordinaatistosta. Selitys, että Kuu "putoaa" kohti Maata on virheellinen. Keskinäinen vetovoima Maan ja Kuun välillä aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden, mikä suuntautuu täsmälleen toistensa painopisteisiin. Jotta Kuu-Maa-systeemin pyöriessä Kuu ja Maa pysyvät radallaan tarvitaan siihen vetovoimaa koska inertian johdosta kumpikin pyrkii jatkamaan etenmistään suoraviivaisesti ja radan kaareutumista vastustaa keskipakovoima. Vetovoima ja keskipakovoima kumoutuvat Maan massakeskipisteessä. Kuun gravitaation kiihtyvyys muuttuu Kuun puoleiselta pinnalta vastakkaiselle pinnalle vain noin 1 µm/s² kun taas Kuu-Maa-systeemin pyörimisestä johtuva keskeiskiihtyvyys on 33 µm/s² maan keskipisteessä. Kuun painovoiman kiihtyvyys on siinä luonnollisesti sama mutta vastakkaissuuntainen. Keskeiskiihtyvyyden kasvaessa suoraan verrannollisena etäisyyteen yhteisestä painopisteestä johtuen painovoiman kiihtyvyys pienenee siis yksin Kuun vaikutuksesta noin 46 µm/s². Vaikutus johtuu siis pääosin juuri keskeiskiihtyvyyden erosta, ei Kuun painovoiman erosta Maan vastakkaisilla puolilla.

hmm?

Kun te näytätte asiasta jotain ymmärtävän voisitteko vähän yksinkertaistaa tuota artikkelia liittyen vastakkaisen puolen vuoroveden nousemiseen. Puolisen tusinaa teoriaa tuosta keksin mutten tiedä vielä miksi se toimii eikä toi yhteisen massakeskipisteen suhteen tapahtuva pyöriminen auta yhtään asiaa. Onko kyseessä Maan pyöriminen, kuun pyöriminen tai kuun pyöriminen maan ympäri? Kiskooko kuu maata hieman pois radalta ja vedet "jäävät jälkeen" ? Joku utopistinen maan venyminen? Sikäli kun asiaa luin ymmärsin myös että vuorovedet ovat korkealla aina noin 12 tunnin välein ja 12 tuntia aiemmin tapahtunut nouseminen saattaa myös liittyä myöhemmin tapahtuvaan nousemiseen. (Anttir717 (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 09.14 (EEST))

Vuorovesi Suomessa

Voisiko tuohon vielä lisätä, että ilmeisesti ainoa paikka jossa vuoroveden voi Suomessa havaita on Strömman kanava Kemiön saarella. Johtuuko tuo sitten Itämeren pienuudesta vai mistä, että Suomessa vuorovesi-ilmiö on niin vaatimaton? Carnivor 12. elokuuta 2006 kello 16.37 (UTC) Itämeren muodostamaan altaaseen joutuu vuoroveden virtaus kulkemaan Tanskan salmien kautta ja näin virtaus jää hyvin pieneksi.

Tähtiakatemia

Linkkiä Tähtiakatemiaan on poistettu siksi, että se sisältää poistajan mukaan väärää tietoa. Olisikohan mahdollista saada selville, mitä väärää tietoa sivulla oikein on. Tähtiakatemia on kuitenkin kattava ja hyvämaineinen lähde. --albval(keskustelu) 5. kesäkuuta 2010 kello 10.59 (EEST)

Eri lähteissä on paljon ristiriitaista tietoa toisen vuorovesipullistuman syistä. Olen kuitenkin kallistunut siihen näkemykseen tämän lähteen nojalla, että keskipaikoisvoimaa ei tarvita selittämään tuota pullistumaa, joten minulle ei enää ole mitään tähtiakatemian lähdettä vastaan. Markuskala 22. kesäkuuta 2010 kello 01.56 (EEST)

Mites toi auringon vaikuttava voima nousuvesiin? Eikö sen pitäisi olla 1/3 kuun voimasta. Katoin ton lähteen ja jos oikein ymmärsin niin siinähän oli hypoteettinen tilanne jossa esitettiin nuo planeettojen vetovoimat, josta tuo auringon 1/2 on myös napattu.

vuorovesi

Kyllä vuoroveden huomaa Yyterissäkin. Harvemmin talvella,mutta kesäisin menin usein uimaan keskiyön paikkeilla ja silloin käy kova tuuli ja aallot ovat jo rannalla huikeita Aamuyön tunteina tuuli alkaa tyyntyä ja aaltojen käynti hidastuu.Mitä se siis on ?? Nousuvettä ja laskuvettä??? Koko Porihan on vanhaa merenpohjaa?? Ruosniemen kallioissa vanhoja metallirenkaita,joihin aikoinaan veneet kiinnitettiin.Ne on siellä vieläkin!!?? Ottakaas selvää!! Tämä perustuu edesmenneen isoäitini kertomiin asioihin (synt. 1914)  –Kommentin jätti 109.240.3.225 (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 05.04

Vanhentunut linkki

"Tidal misconceptions" -linkki vanhentunut  –Kommentin jätti 37.219.254.210 (keskustelu)

Korjattu. --Linkkerpar™ 27. lokakuuta 2019 kello 05.36 (EET)