Keskustelu:Vuoksi

Autokorjaamon kellari

Tuota Talvisota-osiota saisi joku sotahistorian harrastaja korjallai: nyt siinä on jotain vuokseen liityviä hajadetaljeja autokorjaamnon kellarista ja sotilayksiköistä, kun kai tähän vuoksi-artikkeliin nyt lähinnä kuuluisi parin lauseen ytimekäs määrittely, mikä oli Vuoksen merkitys talvi- ja mahdollisesti jatkosodan tapahtumissa eikä satunnaisia hajadetajeja autokorjaamon kellareista.--Urjanhai 7. joulukuuta 2009 kello 14.26 (EET)

Itse laajentaisin Talvisota artikkelia tällä tai muutamassa lauseessa tosin esille, mutta itsenäisenä artikkelina jos itse joesta ole muuta kirjoitetavaa pois..D100a 7. joulukuuta 2009 kello 14.41 (EET)

Muokkasin rohkeasti. Siltä osin kuin Vuoksi oli merkittävässä osassa talvi- tai jatkosodan vaiheissa, sen voi toki esittää lähteistetysti, mutta ei hajadetaljeja autokorjaamojen kellareista. Kiviniemi (Sakkola) muuten vaikuttaa merkittävältä paikalta, koska sillä on keskeinen merkitys Vuoksen vesistöhistoriassa, ja nykyään siellä harrastetaan koskenlaskua, ja jos se vielä oli merkittävä paikka sotatapahtumissakin (niin kuin näkyy runsaiden linkkien perusteella olevan), niin artikkeli olisi hyvin kiinnostava (on ollut listallakin, mutta jäänyt, ja nyt en ehdi).--Urjanhai 7. joulukuuta 2009 kello 14.58 (EET)

Hyvin korjattu. Gopase+f 7. joulukuuta 2009 kello 16.01 (EET)

Vuoksi ei ole joki

Paikallisten Karjalan Kannaksen asukkaitten mukaan (esim. Äyräpää)Vuoksea ei saanut kutsua joeksi. Se oli aina Vuoksi. Tavallaan Vuoksi oli "enemmän kuin joki". Suomenkielen sanonta "virran vuo".

Oikeastihan se onkin kai enemmän vesireitti kuin pelkästään joki. Kymi on vähän saman tapainen sana, ja itse asiassa Kemikin taitaa olla jotain sukua sanalle kymi. Monella suuren vesistön lasku-uomalla Suomessa siis on tämäntapainen nimi. Ja vielä Neva ja Väinäjoki voivat olla niminä myös jotenkin tämäntapaisia. Voi olla että jossain kirjallisuudessa näitä on käsiteltykin . --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 20.26 (EEST)

Bifurkaation vaiheet

@J Hokkanen: erittäin ansiokas artikkelin laajennus!

Matti Saarnisto on laajemmin käsitellyt Vuoksen, Nevan ja laatokan historiaa laajassa artikkelissaan kirjasarjan Viipurin läänin historia I osassa. Sillä todennäköisesti voisi täydenttää ja tarkentaa kuvausta vielä. En muista enää ihan ulkoa, mitä siinä selostettiin, mutta jäin miettimään, että kuinka pitkään laatokka oli enää bifurkaatiojärvi vai oliko se sitä lainkaan. Eli kun Neva puhkesi, niin ehtikö sen jälkeen enää Laatokalla olla kahta lasku-uomaa?

Vuoksen ja Nevan puhkeamisen välillähän Vuoksen yläosa kyllä laski Laatokan lasku-uomaan tai kai pikemminkin oikeastaan Laatokkaan hyvin lähellä sen silloisen lasku-uoman kynnystä, mutta samalla virtaama valuma-alueelta Laatokkaan lisääntyi, ja yhdessä maankohoamisen kanssa tämä saattoi edistää Nevan puhkeamista. Tämän juuri Saarnisto muistaakseni em. kirjassa selostaa tarkasti.

Koska silloinhan jos Vjuoksi oli bifurkaatiojoki, eli siitä laski vesi sekä Käkisalmen että Viipurin haaraan, niin silloin Laatokka ei enää voinut olla bifurkaatiojärvi, koska jos laatokka olisi ollut bifurkaatiojärviniin käkisalmen haarassa olisi vesi virrannut idästä länteen, mutta jos ja kun Vuoksi oli bifurkaatiojoki, niin silloinhan vesi virtasi Käkisalmen haarassa lännestä itään ja Viipurin haarassa idästä länteen. Tämä vesireitti kyllä mainitaan historiallisella ajalla merkittäväksi, ja Saarnisto muiistaakseni taitaa mainita, että lopullisesti se kuivui vasta kun Kiviniemen kannas puhkaistiin. Silloin siis yksi bifurkaatio vaihtui toiseen.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 17.21 (EEST)

Pettämätöntä logiikkaa, juuri päällekkäisyyden vuoksi se olisikin mahdotonta! Oli harkitsematonta mainita koko asiaa. Käyn poistamassa tuon maininnan, vaikka sille voisi (epätodennäköistä) löytyä vielä selitys.--J Hokkanen (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 17.29 (EEST)

Saarniston em. artikkeli on erittäin hyvä. Käytin sitä jossakin tämän aihepiirin artikkelissa lähteenäkin, ja joku muisti (en muista nyt enää tarkistamatta, että missä keskustelussa), että laatokan järveksi kuroutumisen ajankohta oli siinä yhteydessä unohtunut kirjata selostukseen. Lähteessä se luultavasti olisi ollut. En muista tarkistamartta kaikkia yksityiskohtia, mutta kannattaa tarkistaa siitä.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Artikkelissa Laatokka olen referoinut pääkohdat vuoksen synnystä suhtessa Nevan syntyyn Saarniston mukaan, johon siellä myös viite, mutta erityisesti Vuoksesta Saarnistolla oli paljon lisää selostusta.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 20.49 (EEST)