Keskustelu:Vokaalisointu

Ovatko i ja e muka oikeasti neutraaleita? Eivätkö nekin äänny eri tavalla etu- ja takavokaalisissa sanoissa, vaikka kirjoitetaankin samalla tavalla? --SM 19. elokuuta 2008 kello 07.03 (EEST)

On muuten tosi hyvä artikkeli, harmi vain että on näin piilossa, siinä missä etusivulla puhutaan jostain Khadijasta. Esim. keskustelussa pohdittiin joskus termi HD eli hoodee, niin onko se hoodeena (mtv3:n käyttämä muoto) tai hoodeenä (muiden käyttämä). Tosin tämän artikkelin mukaan sana Karamelli äännettäisi karamellissa... tosin jos ajatellaan sanaa kara ja melli erillisenä, niin silloinhan se yleisesti käytetty "karamellissä" on oikein --87.95.40.201 18. marraskuuta 2014 kello 05.54 (EET)

Niin, artikkelissa todetaan vain lyhyesti, että "Yhdys­sanan pääte määräytyy sanan viimeisen osan mukaan". Siitä asiasta voisi kirjoittaa enemmänkin, on nimittäin vaihtelua siinä mikä täsmälleen ottaen koetaan yhdyssanaksi. Helpot tapaukset ovat helppoja (alarivi : alarivissä), mutta pitkät vierasperäiset sanat saattavat hahmottua yhdyssanoiksi tai sitten ei. Tämä on usein enemmän kiinni siitä, miten suomalainen kielenkäyttäjä hahmottaa pitkän sanan äännerakenteen, kuin mahdollisesta alkuperäisestä yhdyssanarakenteesta. Helikopteri hahmottuu suomalaisen mielessä heli-kopteriksi, jolloin hän taivuttaa heli|kopterissa. Etymologisesti se olisi ehkä pikemminkin heliko-pteri (kierresiipi), jolloin se taipuisi heliko|pterissä. Tällaista ei kyllä koskaan näe. Karamelli ja appelsiini – jotkut mieltävät yhdyssanoiksi kara-melli ja appel-siini, jotkut taas pitävät noita yksittäisinä sanoina, taivutus siis vaihtelee. VISKissä lisää esimerkkejä. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 07.50 (EET)

Viskistä napattu tapaus ateisti on mielenkiintoinen. Onhan se etymologisesti a-teisti, jonka mukaan sitä voisi pitää yhdyssanana ja taivuttaa a|teistillä, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista. Äännerakenne on sellainen että suomalainen pitää sitä yhtenä blokkina. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 08.00 (EET)