Keskustelu:Viron talous

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Koetan ainakin parantaa. En vain enää pysty keksimään mitään uutta ja pelkään että artikkelista on tullut sekasotku. Mutta intoa olisi kuitenkin parantaa huomattavasti, ties vaikka saisi hyväksi. --Jepse 17. elokuuta 2009 kello 19.49 (EEST)

Ei tuo sekasotkua ollut vaan ihan hyvä pohja. Viitteistystä pitäisi lisätä ja tarkentaa, nyt näyttää ikään kuin osa tiedoista olisi lähteettömiä. Varsinkin numerotiedoille pitää olla selkeästi merkityt lähteet. Pitäisi tarkentaa ja ajoittaa esim. maatalouden yksityistämistä, muutenkin tuntuu että useista asioista on vasta pintaa raapaistu. Huolsin kieltä. Tässä lauseessa ei muuten ole tolkkua: "Maatalouden osuus Viron bruttokansantuotteesta on laskenut 15 % vain 3,3 % vuosien 1991–2000 aikana." --Hrrkrr31 17. elokuuta 2009 kello 23.19 (EEST)

olisko ... laskenut viidestätoista prosentista 3.3. prosenttiin .. --Tappinen 17. elokuuta 2009 kello 23.21 (EEST)

Niinpä varmaankin, sitten pitää kirjoittaa 15 %:sta vain 3,3 %:iin. --Hrrkrr31 17. elokuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Jeps, nyt on laitettu prosenttihommat kuntoon. Ja kiitos vinkeistä : ) Historia-kohta kaipaisi reilusti enemmän syvyyttä ja pituutta. --Jepse 18. elokuuta 2009 kello 17.51 (EEST)

Artikkelissa ihan valtavasti kaikkea numerotietoa. Luettavuuden kannalta olisi helpompaa, jos saataisiin artikkeliin muunkinlaista asiaa. Melkein kaikkia osioita voisi laajentaa. Millaiset jutut ovat maatalouden ykköstuotteita? Entä millaista tavaraa Viroon tuodaan ulkomailta? Millainen julkinen sektori on, onko esim. terveydenhoito järjestetty julkisena? Valtionyritykset? Teollisuuden ja palveluiden osa-alueet? Työmarkkinoista voisi kirjoittaa ihan oman osionsa, johon sisältyisi työllisyys/työttömyys. BKT:n jakautumisen eri aloille voisi selventää. --Velma 27. elokuuta 2009 kello 13.39 (EEST)

Eikös täällä ole vanhaa tietoa. Kuka päivittäisi?

--Salli66 (keskustelu) 30. tammikuuta 2013 kello 08.16 (EET)

Yhtiölaki

Tuttuni on tehnyt väitöskirjan Viron taloudesta ja hän kertoi, että Viron (osake)yhtiölaki olisi "kuin suora kopio" saksalaisesta vastaavasta. Tämä otettiin siis käyttöön, kun Viro pääsi ikeen alta 1990+. Jos tässä on jotain perää, niin artikkeliin voisi lisätä tällaisen knopin. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 19.44 (EET)

Viron taloutta on varmaan tässä kaunisteltu

Bruttokansantuote ja bruttokansantuote per capita ovat tässä ostovoimakorjattuja (PPP) lukuja. Olisi rehellisempää esittää ne ilman ostovoimakorjausta. Lisäksi artikkelissa pitäisi olla siitä kuinka riippuvainen palvelusektori on turismista. 2018-2019 on tullut ilmeiseksi, että Viron väestö ei itse kykene kannattelemaan palvelusektoria, vaan se on hyvin riippuvainen suomalaisten ja miksei myös ruotsalaisten turismista. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.02 (EEST)

En tiedä, mitä edellinen kirjoittaja tarkoittaa kaunistelulla, mutta... Käsittääkseni bkt ja ostovoimakorjattu bkt ovat molemmat kansantalouden mittareina yleisesti käytettyjä tunnuslukuja. Niillä on eri merkitys ja molemmat ovat tarpeen valtion tai muun alueen taloustilannetta kuvattaessa. PPP-luvut antavat nimellistä bkt-tietoa oikeamman kuvan paikallisten asujien todellisesta taloustilanteesta. Kun sekä hinnat että tulot ovat alhaiset, PPP nousee nimellistä lukua korkeammaksi, esimerkiksi Virossa tai vaikka Etiopiassa. Kun tulot ovat numeroina suuret ja kulut myös, tilanne on toisin päin, esimerkkeinä Norja tai Sveitsi.

Vierastyöläisten olemassaolo perustuu osittain tähän ilmiöön: virolainen rakennusmies tai sairaala-apulainen pystyy elättämään perheensä Virossa suomalaisittain suhteellisen alhaisella palkalla, kun iso osa perheen kuluista on alhaisemman hintatason maassa. Kun Viron oma palkka- ja hintataso nousee pikkuhiljaa, toisessa maassa työssäkäynti ei enää kannatakaan - näinhän on parhaillaan käymässä. Ilmiö on yleismaailmallinen: kun kieliongelmaa ei ole, ruotsalainen lääkäri heittää viikonloppukeikkaa Norjassa, lombardialaisia käy tuhansittain töissä päivittäin Ticinossa, jne. Ilmiö ei ole sidoksissa maan rajoihin.

Itse asiassa valtioloodassa pitäisi olla rivit sekä "normaalille", nimellisiin reaalihintoihin perustuvalle bkt:lle että ostovoimakorjatulle bkt:lle. Molemmat olisivat tarpeen.

Toinen tarina on se, onko bkt hyvä ja sopiva kuvaamaan maan talouden tai asukkaiden taloustilannetta tai hyvinvointia oikeasti. Siksi onkin muita mittareita, vaikkapa se onnellisuusmittari, jossa olemme ansiotta kärjessä. --Huhdanjo (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 06.06 (EEST)

Sanoja "matkailu" ja "turismi" ei tässä artikkelissa ole käytetty kertaakaan. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.03 (EEST)

Lisäksi, kun Virossa palkkataso nousee, suuria määriä valmistusta (teollisuutta) muuttuu kannattamattomaksi. Tämä tarkoittaa sitä että koko teollisuussektorin on uusiuduttava nopeasti, kun matalat palkat eivät enää ole se juttu. Se tarkoittaa kahta asiaa: valmistusta (esim. vaatteet ja kengät) ei enää siirretä lisää Viroon, mutta sitäkin enemmän sitä että valmistusta (esim. vaatteet ja kengät) siirtyy Virosta halvemman palkkatason maihin. Tämä 1990-luvulta asti ollut teollinen pohja siis murenee, kun nousevat palkat tekevät valmistamisen liian kalliiksi. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.08 (EEST)