Keskustelu:Viitajärvi (Hämeenlinna)

Merkittävyys

Artikkelin merkittävyys on kyseenalaistettu perusteella "Kyseessä on hyvin pieni järvi, eikä artikkelissa ole esitetty muitakaan perusteluita merkittävyydelle" (muokkausyhteenvedossa).

Mielestäni perusteita poistolle ei ole. Artikkeli on hyvin laadukkasti tuotettu tasalaatuisesta ja luotettavasta suomalaisesta viranomaistiedosta. Ympäristöhallinon Järviwiki sisältää saman viranomaistiedon hiukan toisessa muodossa. Näin luotu artikkeli luo Wikipedian ja muiden wikimediahankkeiden kuten sisällä käyttöliittymän tähän vireranomaistietoon.

Tämän laadukkaan ja korkeatasoisen aineiston esittämistä wikipediassa ei ole mitään perustetta lähteä pilkkomaan Wikipediassa käyttämällä suurta määrää energiaa aineiston karsimiseen tai rajaamisen kriteereillä, joista pakostakin muodostuisi sattumanvaraisia ja epäyhtenäisiäa.

Tällaisina luodut artikkelit ovat hyödyllisiä niin ja niiden hyödyllisyys tulee korostumaan kun muistakin aihepiireistä artikkeleita tulee lisää.

Ja kun lisäksi artikkelit on luotu samalla tieto Wikidataan lisäten, hyöty niistä on monikertainen vielä myös tätä kautta.

Energian käyttö systemaattisesti tuotettujen laadukkaidemn artikkelien karsimiseen on Wikipedian kannalta hukkaan heitettyä.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 10.35 (EEST)

Järvi on tuotettu osana Suomen järvet-projektia käyttämällä AWB-bottia ja SYKE-tietokantaa sekä Karttapaikka-palvelun kartta-aineistoa. Artikkelin numeeriset tiedot ovat viranomaistietoina oikeita ja semanttiset tiedot ovat muusta yhteydestä tänne koottu. Siinä mielessä botti-merkinnän voisi poistaa. Jos kyseenalaistaminen liittyy peitellysti botti-vastaisuuteen, olisi siitä syytä keskustella yleisesti Wikipedia:Botit/hakemukset-osastolla. Tällä projektilla on kuitenkin lupa ja sitä on mahdollista valvoa mallineen aniosta. Lisäksi kaipaan kyseenalaistajalta yksityiskohtaisempaa kritiikkiä, jotta asiaa voisi käsitellä keskustellen.--J Hokkanen (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 11.31 (EEST)

@J Hokkanen: Wikipedia on tietosanakirja, ei tietokanta. Kuvaamasi tiedot on paljon järkevämpää esittää jossain tietokannassa (esim. Wikidata tai SYKE-tietokanta) tai aiheelle omistetussa Wikissä (esim. Järviwiki).

On myös huomattava, että merkittävyyskäytäntö edellyttää, että merkittävyyden edellytyksenä on, että "aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Vaikka Järviwiki (ainakin numerotietojensa osalta) ja SYKE-tietokanta varmasti ovat luotettavia lähteitä, aiheesta riippumattomia ne eivät ole.

Tässä keskustelussa ei ole kyse mistään bottivastaisuudesta. (Lähtökohtaisesti pidän toisen käyttäjien motiivien arvailua asiattomana.) Botit ovat oikein käytettynä hyödyllinen työkalu merkittävien artikkelien editoimiseen. Ei-merkittävä artikkeli taas ei tule merkittäväksi sillä, että on botti sen tehnyt.

Sen sijaan kaipaisin laajempaa merkittävyyskeskustelua hyvin pienten järvien osalta. En sellaista löytänyt, vaikka yritin etsiä. Jos tällainen keskustelu on kuitenkin joskus käyty (tai juuri käynnissä), kävisin mielelläni tutustumassa siihen. ––Apalsola ^{k • m} 23. lokakuuta 2020 kello 20.33 (EEST)

Esitin argumentteja tästä yllä: Jos jotain merkittävyysrajaa yritettäisiin luoda, niin se olisi väistämättä mielivaltainen ja sattumavarainen ja sen määrittelyyn pantu työ olisi käytänössä hukkaan heitettyä ja lisäksi omaa tutkimusta ja sellaisena vastoin W,kipedian periaatteita. Niin kuin yllä jo totesin, järviwikissä raja on asetettu yhteen hehtaariin. Muuta rajaa tuskin on syytä lähteä keksimään. Pohjois-Suomen näkökulmasta tilanne voi olla ehkä olla toinen, mutta nyt ei olla vielä siellä asti. Myöskään luoduissa artikkeleissa ei ole laatuonngrelmia tai muitakaan ongelmia, niin kuin on esimerkiksi sellaisissa aihepiirwissä kuin Salatut elämät, Pokemon tai eduskuntavaaliehdokkaina olevat kunnallispoliitikot. Itse olen luonut paljon artikkeleita samanlaisista järvistä yksi kerrallaan käsin ilman bottia. Niistä näkee hyvin, että ajatus "lähteitä ei ole" on useimiten todellisuudessa tietämättömyyteen perustuvaa kuvitelmaa. Samoin J Hokkanenkin on toisiin järviartikkeleihin koonnut runsaasti myös tietokantojewn ulkopuolista tietoa.

Jos vertaa hyötysduhdetta niiden vaihtoehtojen välillä, että järviartikkeleita ruvettaisiin vahtimaan ja luomaan niille omana uutena tutkimuksena jotain keinotekoista, itse keksittyä, wikipedian ulkopuolisessa todellisuudessa lainkaan esiintymätöntä merkittävyysrajaa, ja pistetään tähän olemattoman rajan keksimiseen ja vahtimiseen suuri työmäärä, tai toisena vaihtoehtona, että noudatetaan järviwikin ulkoisena lähteenä jo miettimää merkitävyysrajaa, niin pitäisin jälkimmäistä perustellumpana. Jatkuva vääntö yksiitäisitä järvistä joka tästä seuraisi, ei juuri vie wikipediaa eteenpäin.

Tieartikkeleissa, jotka kai ovat aihepiiri, jota olet muokannut, on juuri tällaisen turhan ja kuluttavan väännön välttämiseksi päädytty merkittävyysrajaan, että viisinumeroiset yhdystiet eivät pääsääntöisesti ole merkittäviä, ja se on eri intressien kompromissina toiminut hyvin. Samoin on poistettu kaupunkien ja taajamien pienempiä katuja mutta saatettu jättää pääkatuja. Nämä ovat suhteellisen selkeitä kriteerejä. Järville luonnonilmiön jatkumona tällaisia ei saisi kuin mielivaltaisesti uutena tutkimuksena keksimällä, ja se olisi vastoin wikipedian periaatteita.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 21.28 (EEST)

Tässä itse käsin luomiani artikkeleita: Kertomuksenjärvi, Mustalammi (Someron Mäyrämäki), Kolmperänen, Suolammi (Salo), Laukkonlammi, Mustajärvi (Loimaa), Åvikinjärvi, Karkonlammi, Kailaanlammi, Kuulampi, Kurkelanjärvi (Parikkala), Čoahpejávri, Láddojávrrit. Ja tässä vielä yksi pikkujärvi, josta artikkeli on laajennettu lupaavaksi: Levo-Patamo. Näiden perusteella uskaltaisin väittää, että ajatus siitä, että "lähteitä ei ole", on aiepiiriin perehtymättömyyden tuottamaa kuvittelua. Keskimääräisestä järvestä tietoja löytyy yhtä hyvin kuin keskimääräisestä tiestä, isommasta tai pienemmästä. Rajanveto olisi siis täysin mielivaltaista. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 21.41 (EEST)

Luonnolisesti erilaisista toimintatavoista ja menettelyistä on jatkuvasti keskusteltu Wikiprojektin Wikiprojekti:Suomen järvet keskustelusivuilla. Jos tästä halutaan keskustella, niin se on ainakin eräs mahdollinen paikka. Projektin osallistujat, jotka ovat muokanneet järviaihepiiriä laajaststi usean vuoden ajan ja tuoneet järviartikkeleita myös laatuarviointeihin varmasti mielellään keskustelevat aiheesta. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Mihin muuten perustuu erikoinen väite ja ajatus, että järviwiki ei olisi "aiheesta riippumaton" lähde? Aiheesta ei-riippumatonhan tarkoittaa tahoa, joka jotenkin puolueellisesti hyötyy aiheen käsittelystä tai saa siitä ansaitsematonta etua. Suomen ympäristöksekus on kuitenkin nimenomaan riippumaton tieteellinen tutkimuslaitos eikä pyri saamaan mitään puolueellista etua tuottaessaan järviä ja muita Suomen vesimuodostumia koskevia tietoja. En nyt oikein hahmota, tuota koko ajatusta ja epäilen kovasti, että tässä on nyt ymmärrettö koko "riippumattoman lähteen" ajatus jotenkin väärin.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 22.19 (EEST)

Wikipedia on itsenäinen projekti, joka asettaa itse omat merkittävyyskriteerinsä. Se, että jossain Wikipedian ulkopuolisessa projektissa, kuten Järviwikissä, on jokin tietty raja, ei tarkoita, että rajan pitäisi olla sama Wikipediassa. On myös luonnollista, että kyseiseen aihepiiriin keskittyneessä wikissä merkittävyysraja on huomattavasti alempi. Lisäksi rajanvetoa merkittävyysrajasta käydään Wikipediassa jatkuvasti kaikissa aihepiireissä. En ymmärrä, miksi yhden aihepiirin pitäisi olla tässä suhteessa eri asemassa.

En ole missään sanonut, että pinta-ala olisi ainoa kriteeri merkittävyydelle. Pienikin järvi voi toki olla merkittävä, jos merkittävyydelle on joitain muita perusteita. Sivuhuomiona mainittakoon kuitenkin, että mainitsemasi Levo-Patamo on pinta-alaltaan noin 20-kertainen Hämeenlinnan Viitajärveen verrattuna.

Järviwiki on tietysti siinä mielessä aiheesta riippumaton lähde siinä mielessä kuin kirjoitit. On kuitenkin huomattava, että pääasiallisina lähteinä pitäisi käyttää toissijaisia lähteitä. Esimerkiksi tämän järven tapauksessa Järviwiki sisältää lähinnä numeerista dataa järvestä, jolloin se on minusta katsottava ensisijaiseksi lähteeksi. Jos jostain (pienestäkin) järvestä on olemassa laadukkaita toissijaisia lähteitä, se tietysti muuttaa tilannetta kyseisen järven tapauksessa.

Mitä taas artikkeleiden laatuun tulee, niin minusta se on selkeä laatuongelma, jos artikkeli sisältää järvestä vain (sinänsä oikeat ja lähteistetytkin) perustiedot (joiden paikka olisi siis jossain tietokannassa), eikä edellytyksiä artikkelin parantamiseen edes ole silloin, jos laadukkaita toissijaisia lähteitä ei ole. Ja jos joidenkin muiden artikkeleiden laadussa on ongelmia, ne ongelmat pitää tietysti korjata mutta niillä ei voi perustella laatuongelmia joissain muissa artikkeleissa.

Artikkeleiden merkittävyys on syytä arvioida ns. puolueettomalla maaperällä, jotta eri aihepiirien artikkeleiden kriteerit olisivat mahdollisimman yhtenevät ja jotta myös muut kuin kyseisestä aihepiiristä kiinnostuneet käyttäjät löytävät keskustelun. Siksi järviprojekti ei ole oikea paikka järvien merkittävyyden arvioimiseen ihan samalla tavalla kuin tieliikenneprojekti ei ole oikea paikka mainitsemiesi tieartikkeleiden merkittävyyden arvioimiseen. Yksi tapa on poistoäänestysten kautta hakea suuntaviivoja merkittävyyteen. Tämä myös auttaa pelkoosi jatkuvasta väännöstä: kun muutamankin äänestyksen kautta saadaan merkittävyyskriteerit asetettua ja kaikki osapuolet niihin tyytyvät, voidaan lopettaa vääntö ja keskittyä merkittäviksi arvioitujen artikkeleiden parantamiseen.

Sinänsä tämän merkittävyyskeskustelun tarkoitus oli selvittää, onko artikkeli ilmiselvästi poistettava. Koska kaksi käyttäjää on kuitenkin selvästi on kannattanut artikkelin säilyttämistä, en usko, että tässä keskustelussa asiaan löydetään ratkaisua. Tämä tarkoittanee artikkelin säilyttämistä, ellei joku sitten vie sitä poistoäänestykseen. ––Apalsola ^{k • m} 23. lokakuuta 2020 kello 23.55 (EEST)

Käsitykseni on, että jos näistä lähdetään äänestämään, niin muutamalla äänestyksellä saadaan vain sattumanvarainen mielivaltainrn sotku, kun tuloksena on saatumanvaraisia ja väistämättä joka suhteessa keskenääb ristiriitaisia poistoja ja säilytyksiä vailla mitään yhtenäistä järjellistä perustetta. Seurauksena tuosta sotkusta sitten olisi, että käytännöstä jokaisesta järviartikkelista pitäisi äänestää. Monissa aihepiireissä, kuten tiet, musiikkia levyttäneet artistit tai urheilijat eri sarja- tai mestaruustasoilla tällainen sattumanvarainen sotku on vanhastaan vältetty sopimalla jokin kriteeri ("nelinumeroinen yhdystie", "julkaistu albumi", joku sarjataso jne.). Jos tätä aihepiiriä nyt päädyttäisiin karsimaan, niin parempi menettely olisi mielestäni silloin tuo sama järjellisten kritterien muodostaminen kuin satunnainen ja mielivaltainen arpapeli. Vaikka samalla epäilen vakavasti, kyettäösiinkö sellaisiakriteerejä tässä tapauksessa edes mitenkään muodostamaan, koska kyseessä on jatkummon muodostava luonnonilmiö. Esimerkiksi muutamat viisinumeroisrten yhdysteiden säilytykset osoittavat, että toteutunut tulos silloin on silkkaa arpapeliä ilman mitään punaista lankaa (poislukien tietysti museo- ja matkailutiet jne.).

Kuitenkin ennen kuin tähän mennään, pitäisi kysyä, olisiko tällaiselle rajoitukselle tarvetta. Mitä haittaa on siitä, että järvistä tulee artikkeleita? Niihin kohdistuu sekä kiinnostusta että tiedon tarvetta ja lähteitä käyttäen niistä on mahdollista kirjoittaa järkevästi, monipuolisesti ja kiinnostavasti ja artikkelit muodostavat resurssin, josta on wikipediaa käyttävälle yleisölle hyötyä. Koko ajan toistetaan, että "laadukkaita toissijaisia lähteitä ei ole" vaikka monipuolisesti lähteitä käyttäen luoduista artikkeleista heti nähdään, että niitä nimenomaisesti on. Toivon kuitenkin että merkittävyyskeskustelu riittää. Laatua artikkeleihin saadaan juuri lähteiden asiantuntevalla ja systemaattisella käytöllä siten kuin tässä on tehty, ja tälle tiedolle, jota tuotetaan, on jatkuvaa käyttöä ja siihen kohdistuu jatkuvaa kiinnostusta. Tätä kautta mielivaltainen ja sattumanvarainen rajoitus olisi ennen muuta karhunpalvelus wikipedian käyttäjille. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 00.45 (EEST)

Jos poistoäänestykset eivät ole hyvä ratkaisu (kyllä minäkin tiedostan niiden ongelmat), pitäisikö rajanvetoa käydä sitten esim. käytäntökahvihuoneessa? Olen siis samaa mieltä J Hokkasen kanssa siitä, että pitäisi nimenomaan löytää yhtenevät merkittävyyskriteerit järville(kin), jotta yksittäisistä järvien merkittävyydestä ei tarvitsisi vääntää. Merkittävyyskriteerit pitää kuitenkin minusta arvioida jossain muualla kuin ko. aihepiirin wikiprojektissa.

Niin kuin jo aiemmin sanoin, jos laadukkaita toissijaisia lähteitä on, ei artikkelia pidä poistaa, eikä merkittävyyskeskustelua edes ole tarpeen ulottaa niihin artikkeleihin. Tässä nimenomaisessa artikkelissa niitä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole, vaikka artikkeli on luotu lähes kolme vuotta sitten. Epäilen myös, että tämä artikkeli ei ole ainoa laatuaan.

Mitä haittaa -perustelun osalta voisi taas kysyä, mitä haittaa on ollut niistä lukuisista artikkeleista, joita on poistettu. Edelleenkään en ymmärrä, miksi yhden aihealueen pitäisi olla tässä suhteessa eri asemassa. Ainakin suuri määrä artikkeleita voi vaikeuttaa oikeasti merkittävien artikkeleiden löytämistä. Lisäksi on toki mahdollista, että Wikimedian tekniset reunaehdot, joihin J Hokkanen ja Zache viittaavat, asettavat joitain rajoituksia, mutta toisaalta ajattelen, että tämän kaltaiset ongelmat pitäisi ratkaista jossain muualla kuin yksittäisiä artikkeleita poistamalla. Datan määrä tuppaa joka tapauksessa – noin yleisesti, Wikimedia-projektien osalta minulla ei ole tarkkoja tilastoja – kasvamaan eksponentiaalisesti, joten sivujen karsinta pelkästään teknisten rajoitusten takia olisi aika tuskallista tekohengitystä. ––Apalsola ^{k • m} 25. lokakuuta 2020 kello 19.27 (EET)

Järviprojetin sivulla ehdin ennen yllä olevaa kommenttiasia tehdä vähän yleistä pohdintaa, ja esitin mm. että olemassa olevien erillaisten valtakunnallisten systemaattisten aineistojen laatu on Suomessa niin korkea ja sekä alueellinen että tiedollinen kattavuus niin hyvä, että ajatus siitä että että "lähteitä ei ole" vaikuttaisi olevan pikemminkin huonosti informoitu virheellinen kuvitelma. Yksistään näillä valtakunnallisilla systemaattisilla aineistoilla asiantunteva muokkaaja pystyy hyvin kirjoittamaan varsin sreikkapreräisuä, hyödyllisiä ja järkeviä artikkeleita esim. juuri yli 1 ha järvistä Suomessa. Niin kuin tuossa pohdinnassani päättelin, tämä lähteistö on niin kattava, että mielestäni tuo ajastus "toissijaisista" lähteistä on tässä nykytilanteessa nyt ainakin järvien osalta jäänyt ajastaan jälkeen ja muodostunut käytännössä anakronismiksi. Lähinnä oikeastaan kysymys silloin voisi olla, mikä on paras tapa tuotaa näitä artikkeleita: a) muokata tieto wikidataan ja pullauttaa artikkelit botilla niistä tiedoista tai b) tuottaa artikkelit alusta loppuun ihmisaivoilla käsin vaikka tietoaineisto olisikin valtakunnallista.

Nuo sv-wikin järviartikkelit mielestäni osoittavat, että botillakin tuo onnistuu. Nissä käytettiin kai vähän useampuia tietokantoja kuin mitä tässä nyt on käytetty (esim. suojelualueista, hallinnollisista yksiköistä ym.). Mutta enemmänkin voi käyttää. Silloinhan kun noita sv-wikin artikkeleita tehtiin dataa ei ollut vielä avattu siinä määrin kuin nyt, vaan tietokannat oli saatu luvalla käyttöön. Nykyään moninkertainen määrä dataa on avoimena netissä. Näin artikkelien tietosisältöä on hyvin mahdollista laajentaa esim. tässä olevasta.

Jos katsot aiemmin botilla luotuja järvi- ja elliölajiartikkeleita sv-wikistä, niin ne ovat varsin laadukkaita ja täysin luettavia. Täysi kaaos sv-wikissä saatiin aikaan vasta kun ruvettiin luomaan kaikista maailman maantieteellisistä paikoista artikkeleita käyttäen apuna laadultaan lähes joka suhteessa täysin kelvotonta ja ala-arvoista Geonames-tietokantaa. Ennen noin laajaa projektia olisi ehdottomasti pitänyt tutkia käytetyn aineiston laatu paremmin. Ja samoin itse artikkelikonsepti ei ollut yhtä onnistunut kuin eri tekijän toteuttamissa Ruotsin järvien ja eliölajien artikkeleissa, vaikka muut tietokaannat olivat kelvollisia ja tekniikka hyvin hallussa.

Kuitenkin, jos on erilaisia näkemyksiä järvien merkittävyydestä, niin vaihtoehtona olisi silloin keskittyä bottiartikkeleissa hiukan isompiin järviin, mikä olisi hyvin luonteva priorisointi. Sillain varmaan jouduttaisiin haarukoimaan, olisiko sopiva raja (bottiartikkeleille) esim. 2 ha, 5 ha, 10 ha vai mikä. Ja olisiko esim. eri alueilla eri kokoraja. - Juuri tuossa olin taannoin pari viikkoa metsä-lapissa, ja huomassin että siellä varsin suuria lampia ja järviä saattaa olla vailla nimeä (joskin luulen, että syynä on pikemminkin ekstensiivisempi nimistönkeruu kuin ettei nimiä olisi, mutta kumminkin).

"Käsin" kirjoitetuissa artikkeleissa, joita yksi ihminen ei pysty tuottamaan suuria määriä, riitäisi mielestäni normaali Hauki-on kala poisto tai merkittävyyskeskustelu tarvittaessa perustteella, että lähteitä ei ole esitetty (huom. ei ole esitetty koska tyuo "lähteitä ei ole" on lähes kaikissa tapauksissa pelkkä kuvitelma) tai että artikkelin laatu muuten on huono. - Koska tosiasia mielestäni tosiaankin on, että jo systemaattisilla valtakunnallisilla aineistoilla asiantunteva kirjoittaja pystyy kirjoittamaan järkevän ja hyödyllisen artikkelin luotettavasti ja toistettavasti lähes mistä tahansa järvestä (niin kuin itse olen käsin tehnyt). Ja kun näin on, niin tuo "toissijaislähteiden" vaatimus on tosiaan mielestäni ajastaan jälkeen jäänyt kuollut kirjain. Lähinnähän hyvin nuoret tai ei vakavissaan olevat käyttäjät saattavat joskus innostua tuottamaan artikkeleita maantieteellisistä kohteista joko heikosti valitulla lähteistyksellä tai konaan ilman lähteitä ja/tai heikosti mietityöllä artikkelikonseptilla, olivatpa aiheet sitten merkittäviksi katsottuja tai ei. Kuitenkin näihin laatuongelmiin on omat vakiintuneet menettelynsä.

Mutta samalla voidaan tietysti kysyä esim. tämän artikkelin osalta, että onko siinä tosiaankin "liian vähän" tietoa. - No itse asiassa kyllä on, koska jos itse kirjoittaisin, niin kertoisin ainakin entisen kunnan ja kylän, ja kertoisin onko järvi mahdollisesti luonnonsuojelu- tai Natura-alueella, ja mitkä ovat sen tarkemmat vesistösuhteet. Nämä kaikki on helpo kertoa yleisistä valtakunnallisista lähteistä, ja lisäksi monet lähteistä ovat tietokantoina. Se kai ei tee lähdettä kelvottomaksi, jos lähde on julkaistu tietokantana. Tämäntapaisia lisätietoja J Hokkanen on joidenkin alueiden järvistä koonnutkin, mutta eri bottiajoissa tietosisällön laajuus ehkä on vaihdellut. Kuitenkin itse artikkelipohja on mielestäni niin hyvä jas selkeä ja tietoja jo tässä muodossakin sen verran runsaasti, että näen poistosta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, koska kuitenkin hyäödylliset ja tarpeelliset perustiedot on huolellisesti ja tarkasti esitetty ja itse aihe on tarpeellinen ja hyödyllinen. - Vaikka noita mainittuja lisäyksiä kyllä voisi tehdä. - Samaa ei voi sanoa esim. sen tyyppisistä aiheista kuin Luokka:Katoliset piispat, jossa artikkelien pituus on samaa luokkaa kuin tässä. - Ja voikin siis kysyä, mikä juuri Suomen järvistä tekisi suomenkielisessä Wikipediassa vähemmän tärkeitä kuin roomalaiskatolisista piispoista. Piispoistahan on jo artikkelit en-wikissä, eikä tiedolla suomeksi ole käytännössä lisäarvoa, aivan toisin kuin laadukkailla suomenkielisessä Wikipeddiassa suoraan olevilla perustiedoilla Suomen järvistä. - Mutta kuten sanottu, bottiartikkeleihin voidaan hyvin kohdistaa vaatimuksia tiuhemmalla seulalla niiden suuren määrän takia. - Vaikka samalla tietysti niitä on helppo (kai?) botilla myös laajentaa.

Ja vielä, jos ajatellaan järviä ja muita maantieteellisä kohteita, niin sellaiset rajoitukset kuin esim. viisinumeroiset yhdystiet (ei pääsääntöisesti merkittävä) ja kylien kantatalot (ei merkittävä), tai kunnallispoliitikkojen, urheilijoiden tai albumin levyttäneiden artistien nykyiset merkittävyyskriteerit ovat mielestäni perusteltuja. Kun taas sellaist kohteet kuin (pienetkin) saaret tai (pienetkin) järvet voidaan mielestäni katsoa merkittäviksi paljon painavammin perustein, kunhan vain artikkelit ovat toteutukseltaan, lähteiltään ja konseptiltaan perusteltuja ja hyvin tehtyjä. Itse näen, että järviartikkeleista on Wikipediassa hyötyä. Kuitenkin erityisesti botilla luotujen artikkeleiden osalta voi olla syytä keskustella esim. tietosisällön laajuudesta ja valinnasta ym., artikkelin ominaisuuksista. --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 01.09 (EET)

Järvistä ei ole ilmeisesti päätetty suuntaviivoja koskaan, mutta pitäisin kaikkia näistä hehtaarin kokoisista merkittävinä. En näkisi tätä vähempää merkittävänä kuin parin asukkaan kyliä, jotka lähteistetään virallisilla väestötilastoilla. Näistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, useimmat järviartikkelit on hyviä sekä alueiden kannalta ne on merkittäviä maantieteellisiä kohteita. --Suomalta (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 22.40 (EEST)

Merkittävä. --Vyörykkä (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 22.41 (EEST)

Huomasin keskusteluita lukiessani, että eri ihmisten tulkinta lähteiden laadusta ja merkittävyyksien osalta voi vaihdella. Ohjetekstien tulkinnassa voi olla "huojuntaa" ja painotuseroja. Yksittäisen artikkelin pikatuomioistuimessa ne jäävät kertajutustelun varaan ja vaille suurempaa huomiota. Tuntuuko minusta vain, että kaipaan yksinäni "laajempaa parlamenttia" suurien suuntalinjojen sopimiseksi, vai olisiko sillä tilausta? Oma tietotekninen näkemykseni Wikipedia-ympäristön reunaehdoista on varsin erilaiset kuin keskustelun käynnistäjällä. Tulisiko meidän tietää paremmin, mitkä ovat sähköisen wikipedian toiminnan reunaehdot ja rajoitukset? Eli mitä tulisi vastata: montako gagtavua saa ollaa, milloin hakutoiminnot ovat vaarassa sakata, haittaako tietokannassa oleva "turha tieto" oleelisen tiedon löytämistä, paljonko tilaa tievät tekstimuotoinen tieto, onko ei-merkittäviä valokvia, jne.--J Hokkanen (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 13.26 (EET)

Ei ole tällä hetkellä ongelmana se, että paljonko käyttäjät tuottavat tekstimuotoista sisältöä tai paljonko kuvia Commonsiin tallennetaan. Artikkelien sisällössä oleelliset rajat menee tällä hetkellä siinä, että miten Lua-moduuleita tai Wikidatasta tulevaa tietoa käytetään, koska näissä sisältö tulostetaan dynaamisesti jolloin sitä ei voi cachettaa. Perinteisesti mallinneissa olisi sama, mutta nykyään mallineet tehdään Lua-moduuliksi kauan ennen kuin ollaan lähelläkään mallineiden rajoja. Yksittäisen sivun koko ei vieläkään saisi mieluusti mennä yli 150 kilotavun (joka näkyy isoissa luetteloissa). Wikipedian ulkopuolella, niin Wikidata on sillä rajalla että kasvaako se nopeammin kuin mitä ylläpito pystyy vastaamaan kasvutarpeisiin. Tämä osin johtuu siitä, että Amazon osti Wikidatan käyttämän Blazegraphin taustalla olevan firman ja työntekijät siityivät kehittämään pääosin Amazonin Neptunea joka on tuottanut hiukan erikoisia ongelmia Wikidatalle. Commonsissa puolestaan on esimerkiksi 4 gigatavun tiedostorajoitus. Pääosin kuitenkin rajoitukset tulevat ihmillisessä kapasiteetista eikä siitä, että tekninen kapasiteetti loppuisi. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 13.47 (EET)

Lähteiden osalta tuossa on ollut jotakin ilmaisujen väärinkäsitystä: Primäärilähteitä on ihan suotavaa käyttää kiistattomien faktatietojen kohdalla, kuten tässä numerotiedot. Riippumattomia lähteitä tarvitaan mahdollisesti kiistanalaisiin arviointeihin artikkelissa käsiteltävistä asioista. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. marraskuuta 2020 kello 20.42 (EET)

Primäärilähteethän kyllä tämäntyyppisessä tietokantatiedossa vaativat myös lähdekritiikkiä. Kun aineistot ova useiden vuosikymmenten aikana siirtyneet manuaalisista kortistoista ja painetuista tietokannoista digitaaliseen muotoon, niin tarkistuksia ja varauksia tulee. Esimerkiksi jossain itärajalla on muutamien vesistöalueiden nimissä yksinkertaisesti virheitä. Ja samoin vuoden 1993 valuma-aluejaossa on digitointivirheitä, joista suurimpia on korjattu, ja joskus nytkin Järviwikissä linkki vasluma-alueeseen näyttää punaista ilmeisesti korjauksen takia jne. Tällaisia ja muita voi joutua joskus täydentämään muista lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2020 kello 21.03 (EET)