Keskustelu:Vesistö

Suomen vesilaki

Tästä puuttuu kokonaan artikkelissa vesimuodostuma mainittu määrittely: "Vuoden 1961 vesilain mukaan vesistö on avopintainen sisävesialue, jossa on luonnon muovaamia tai ihmisen tekemiä osia. Laissa on toisaalta pitkä luettelo niistä veteen liittyvistä kohteista, joita ei pidetä vesistönä tai sen osana. Sellaisia ovat oja, noro (pieni puro tai kostea notko), lähde, vesisäiliö, tekolammikko, kaivo tai muu vedenottamo. Vesistön osana ei myöskään pidetä vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä tulvankaan aikana ole riittävästi vettä veneilyä tai uittoa varten. Tällaisessa vesiuomassa eivät kalatkaan juuri pysty liikkumaan.[3] Vesilaissa vesistönä ei siten pidetä merta tai pohjavesimuodostumaa." Tämä pitäisi kai ainakin joiltakin osin sisällyttää? Iivarius (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 15.31 (EEST)

Lisäsin. Tuossa näyttää olevan kaksi toisistaan poikkeavaa sanan merkitystä: hydrologinen ja juridinen, jotka kumpikin näyttäisivät perustuvan luotettaviin lähteisiin ja olevan yleisesti käytössä, mutta näyttäisivät samalla olevan kaksi aivan eri asiaa. Sanakirjassa tällaiset merkittäisiin tyyliin 1. Jotain. 2. Jotain muuta. Ping Käyttäjä:Makele-90, joka tuntee tuon laissa olevan määrittelyn ja osaa ehkä arvioida, miten nämä tulisi esittää tässä. --Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2016 kello 06.32 (EEST)

(otsikko lisätty)--J Hokkanen (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 23.35 (EET)

Määritelmä

Alussa lukee: ”Vesistö on hydrologian termi, jolla tarkoitetaan valuma-aluetta, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.” Vesistö on siis valuma-alue...? Irroitin tämän artikkelin wikidatassa sekavasti kootusta tietueesta, jossa on mukana esimerkiksi enwikissä en:Drainage system (geomorphology). Tilalle laitoin Uomaverkoston. Vesistö-artikkeli on nyt vielä ilman wikidata-tietuetta, mutta ensin se pitäisi kirjoittaa oikein ja lähteistää. Keskeinen termi vaatisi arvoisensa käsittelyn.--J Hokkanen (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 23.40 (EET)

Kun ollaan Wikipediassa, niin vastuu on lukijalla. Kuuluisiko sen olla "Vesistöalue on valuma-alue..."? Tästä oli kai jossain puhetta, mutta missä? Vesistö olisi silloin vesistöalueen uomaverkosto. Mutta kun muutoksen tähän muotoon on tehnyt Käyttäjä:Hydrologi, niin pitää kysyä häneltä (tai kysyä häneltä lisää linkkejä perusoppimateriaaleihin). Edeltävä muoto oli: "Vesistö on hydrologian termi, joka tarkoittaa niiden sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, jolla on yhteinen laskujoki mereen" ja lähteenä: [1]. Siinä lähteessä en-vastine = "River system". Lisäksi samassa lähteessä on ilmeisesti kakkosmerkitys: fi vesireitti (myös vesistö)(vesitiede) = en watercourse = sv vattendrag (hydrologi). Tämä määritelmä on nykyisessä versiossa siirretty edemmäs: "Yleiskielessä vesistöllä voidaan tarkoittaa suppeammin niiden sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, jolla on yhteinen laskujoki mereen." ja alkuun otettu tuo yllä lainaamasi. Jotenkin ajattelisin, että se valuma-alue tässä olisi vesistöalue. Vaikka tietystihän se vesi virtaa siellä valuma-alueen joka neliösentillä myös uomien ulkopuolella sekä maan påintaa pitkin että pohjavetenä. Sekö se oli se ajatus? --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 00.06 (EET)

Se toinen merkitys "vesireitti (myös vesistö)(vesitiede) = en watercourse = sv vattendrag (hydrologi)" taas määrittelee meille vesilain vesistön, joka siis osoittautuu olevan tämä vesireitti, josta puhuit aiemmin. Se eroaa virtavedestä siinä, että vesireitti sisältää myös vakavedet, mutta (vesilaissa, vaikkei ehkä akvaattisissa tieteissä) sulkee pois ne pienvedet, joita vesilaki ei katso vesistöiksi. Mutta tämä taas on lopulta (lain rajoituksen huomioonottaen) kai on lopulta juuri tuo "niiden sisävesien muodostama kokonaisuus, jolla on yhteinen laskujoki mereen" yhden valuma-alueen sisällä, eli isommat uomat ilman pintavaluntaa ja pikkunoroja, eli niin kuin (laissa uomaltaan riittävän suurten) vesireittien (vattendrag, watercourse) muodostama kokonaisuus. Maallikkona vaikuttaa, että sekoan kuin kana rohtimiin (varsinkaan kun ehdi itse kaivella tätä paljoa enempää). --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 00.21 (EET)

Mutta joka tapauksessa vaikuttasi että se ihme "watercourse" / "Vattendrag" olisi suomalaisessa ymmmärryksessä reaalimaailman ilmiönä juuri tuo vesireitti, jota tarkastellaan ikään kuin paikallisesti esim. vesilaissa, ja jota laissa ja epämääräisessä puhekielessä kutsutaan "vesistöksi" vaikka oikeasti tarkoitetaan vain paikallista vesistön tai vesireitin osaa, jota laissa eri yhteyksissä tarkastellaan, eikä koko vesistöä eli jonkun vesistöalueen koko uomaverkostoa, minkä koko ajan olen ymmärtänyt sanan päämerkitykseksi normaalissa, täsmällisessä suomen yleiskielessä. Mutta onko tämä nyt siis vain puhekielinen ymmärrys?--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 00.40 (EET)

Vesistö on useimmissa teksteissä "itsestäänselvä käsite" eikä siitä useinkaan näen määritelmiä. Nyt löysin yhden, joka vaikuttaisi olevan huolella mietitty. Sitaattina (s.56-57 [2]): "3.3.2 Veden kiertokulku: Vesi muodostaa varastoja: meri, ilmakehä, järvet, pohjavesi, maavesi, lumi ja jäätiköt. Varaston koko ilmoitetaan yleensä tilavuutena. Tässä yhteydessä veden tiheydeksi voidaan olettaa 1000 kg m–3, joten tilavuus voidaan helposti muuntaa massaksi. Veden kiertokulussa vesi kiertää varastosta toiseen sen kokonaismäärän pysyessä vakiona (kuva 3-12). Mannerten vedet muodostavat valuma-alueita ja vesistöjä. Valuma-alue on vesistön perusyksikkö. Se on maa- ja vesialue, jolle satanut vesi poistuu alueelta samaa uomaa pitkin ulosvirtauksena. Valuma-alue rajoittuu vedenjakajaan ja voi sisältää pohjavesivarastoja, jokia ja järviä. Vesistö on laajempi kokonaisuus ja muodostuu yhdestä tai useammasta valuma-alueesta. Esimerkiksi Vanajaveden valuma-alue sisältää suuren osan Kanta-Hämeen vesistä ja on osa Kokemäenjoen vesistöä.". Eli ymmärsinkö oikein, että vesistöalue on yhdistelmä valuma-alueita, vesistö ja valuma-alueen vaka- ja virtavedet. Vesistöön ei kuulu jäätiköt, pohjavesi eikä muutkaan maaperän vedet. Ehdotan siis, että eri artikkeli sanoille vesistö ja vesistöalue.--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 13.08 (EET)

Lisäys: Pitäisikö jäätikkö lisätä vesistöön, koska tekstissä alempana puhutaan jäätikkövesistöstä ja jäätikkö rinnastetaan järveen vesivarastona. Sillä on myös jäätikköjakaja, joka vastaa vedenjakaja...--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 13.29 (EET)

Korjailin määritelmään kahden eri lähteen hengessä. Siinä olen erottanut käsitteet ”vesistö” ja ”vesistöalue” toisistaan. Mielestäni sanaa ”vesistö” käytetään monissa yhteyksissä kahdessa eri merkityksessä: vesialueena ja valuma-alueena.--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.28 (EET)

(Päällekkäinen muokkaus:) Tämä on niin vaikeaa, että en nyt ehdi maallikkona perehtymään. Taitaa olla että tuo peruskurssin moniste ei vielä anna lopullista vastausta tähän. Kuitenkin suomenkielisiä oppikirjojakin (tai ainakin monisteita / edistyneempiä opetusmateriaaleja) varmaan on. Tuollaisilla hauilla, millä esim. löysit tuon esityksen artikkeliin Puro näitä voisi löytyä lisääkin, samoin kuin yliopistojen kurrssikirjasToista, mutta juuri nyt en taida ehtiä hakea. Esim. kun tämän artikkelin tekstistä ei nyt käynyt lähteistetysti ilmi, kuuluvatko vesistöön valuma-alueen pohja- tai pintavedet varsinaisten uomoien ulkopuolella (vai mikä on se, mikä tekee että "vesistö on valuma-alue"), niin en siis saa enää tästä käsitemassasta mitään tolkkua, vaikka olen joskus jopa tenttinyt hydrologian perusteet 2 ov, ja on cumlaude yhdestä lähitieteestä missä esim. käsite valuma-alue on ollut jokapäiväistä peruskauraa, jonka olen luullut hallitsevani normaalina oman alani peruskäsitteenä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.37 (EET)

Tuota "kulttuurimaantieteellistä" vesistöaluetta en ymmärrä senkään vertaa. Olen aina luullut vesistöalue on täysin luonnonmaantietteelinen käsite.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.45 (EET)

Samoin. Nyt löytyi kansantajuinen teksti, jossa ne ovat introssa synonyymejä (linkki [3]).--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 18.52 (EET)

Käsitteissä vesistöalue ja valuma-alue en näe epäselvyyttä. Tuossa kansantajuisuuden nimissä on vähän kai oikaistu, koska siinäkään en näe mitään epäselvyyttä että vesistöalue on aina mereen laskeva valuma-alue, eibätkä käsitteet sen takia ole synonyymejä vaan vesistöalue on eräs erikoistapaus valuma-alueesta, s. o. sellainen, joka laskee mereen. Tämän itse asiassa sanoi jo Ekholmin (1993) julkaisu. Vain tu "vesistön" käsite on hämärä. Epäilemättä se on jotain mikä on vesistöalueen sisällä. Tarjottiinko juuri tähän sitä uomaverkostoa? --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 19.02 (EET)

Kiitokset tuosta artikkelista uomaverkosto. Peruskäsiteartikkelit ovat se mitä tarvitaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 19.10 (EET)

Ja silloin, jos mennään vesistöalueittain, niin päävesistö tai pieni rannikkovesistö on päävesistöaluetta tai pientä rannikkovesistöaluetta vastaava uomaverkosto. Ja Vesilain vesistö taas on joku määrittelemätön, kulloinkin kiinnostuksen kohteena pleva, satunnainen, irrallinen pätkä uomaverkostoa, josta on norot ja muut pienvedet pätkitty pois. Mutta nämähän pitäisi tutkia lähteistä eikä runoilla itse.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 19.08 (EET)

Kiinnostava keskustelu! Itse hyödyntäisin myös tuota Hydrologian professorien tekemää "Hydrologian perusteet" -lähdettä, johon ylläkin viitattiin (s.56-57 [4]). Toki muitakin asiallisia lähteitä varmaan löytyy, linkitän, jos törmään sopiviin.

Sanoisin, että valuma-alue rajautuu siis vedenjakajiin eli näiden vedenjakajien rajaamalla alueella esiintyvä vesi kuuluu samaan valuma-alueeseen (pohjavedet, pintavedet, jäätiköt, lumi). Pohjaveden tapauksessa on selvää, että se kuuluu valuma-alueeseen. Jäätiköistä puhuttaessa puhutaan "jäätikkövesistöistä", joissa jäänjakajat jakavat alueet vedenjakajien tapaan -tästäkin kerrotaan Hydrologian perusteet-luentomonisteessa sivulla 63. Valuma-alueesta puhuttaessa on tarpeen aina määritellä, minkä vesialueen valuma-alueesta on kyse: Vanajaveden valuma-alue kuuluu myös Itämeren valuma-alueeseen. Vesistöllä viitataan useiden valuma-alueiden muodostamaan hydrologiseen järjestelmään. "Vesistö" lienee vastaava termi, jonka käytön yhteydessä sitä on tarpeen määritellä tarkemmin, esim. "Kokemäenjoen vesistö" viittaa kaikkiin Kokemäenjokeen virtaaviin valuma-alueisiin. Suomessa suurten jokien vesistöt on nimetty ja määritelty niiden kunnossapidon ja vaikkapa kalastuksen hallinnoimiseksi. Syväkuura (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Alempana jo Käyttäjä:Hydrologi ehtikin avata nuo epäselviksi jääneet kohdat. Ehkä ne olisivat tuosta monisteesta löytyneetkin jostain muusta kuin tässä keskustelussa siteeratusta kohdasta, jos olisi ehtinyt lukea, vaikka jo ehdinkin johtaa päättelemällä tuon valuma-alueen kaikkien vesien (esim. maa-, pinta- ja pohjavedet) kuulumiseen hydrologisesti määriteltyyn vesistöön Hydrologin artikkeliin kirjoittamasta määrittelystä, se vain ei lukenut suoraan itse artikkelitekstissä eikä tuossa yhdessä sitaatissa, ja sen takia se olisi hyvä lisätä artikkeliin (ja lisäksi niin että kaikkeen on lähdeviite). Tällä välin ehdin jo kantaa kunnallisesta kirjastosta pari pohjavesihydrologian ym. oppikirjaa , mutta en vielä käydä yliopiston kirjastossa. Toisen fiban tein vesistöalueen käsitteen ymmärtämisessä, kun en älynnyt tuota sanan kaksimerkityksisyyttä vaikka tunsin hyvin ennestään tuon rannikkovesitöalueen käsitteen (ks. alla). Tukholmassa Wikimania-konferensissa elokuussa 2019 Uumajan yliopiston mikrobiologian professori Olle Terenius piti esitelmän, jossa totesi, että asiantuntija pystyy kirjoittamaan artikkelin alaltaan Wikipediaan joko uutena artikkelina tai vanhan artikkelin uudelleenkirjoittamalla noin parissa tunnissa (en nyt enää muista oliko se juuri pari tuntia vai joku muu aikamäärä, mutta sitä luokkaa kuitenkin). Meillä ei-asiantuntijoilla se on hitaampaa. Yhden muokkaajan kanssa, joka on oman alansa tohtori, tästä on myös täällä tullut rupateltua, että jos kirjoittaa lähialalta, niin hahmottaa kyllä yleisen tieteellisen kritiikin ja lähdekäytännöt, mutta tuntee substanssia huonommin. Tuolla Ympäristötiede Wikipediaan -tapahtumassa sen huomasi vielä paremmin, kun oli juuri sen alan asiantuntijoita paikalla. --Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 22.42 (EET)

Kulttuurimaantieteellinen vesistöalue liittyy Topeliuksen Suomeen tuomaan ajattelutapaan, jossa joen valuma-alue määrittäisi luonnontieteellisiä alueita, joiden sisällä on omalaatuinen kulttuurinsa. Kymenlaakso 1900-luvun alussa selitettiin tällä, ja sitä voisi käyttää esimerkkinä - mutta aikalaisetkin (1910-luvulla) ihmettelivät Kymenlaakson epämääräistä rajautumista. Etelä-Pohjanmaan vesistö kulttuurimaantieteellisenä alueena ei avaudu näin ammattimaantieteilijälle millään tasolla. Ongelma koko kommentissa on se, että kulttuurimaantieteilijät eivät tälläistä käsitettä käytä missään. Tämä on historiallinnen kuriositeetti ajalta, jolloin luonnonrajojen ajateltiin selittävän ihmisen luonnetta.BlueDiam (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 13.21 (EEST)

Allan Tiitta on tehnyt väitöskirjansa Topeliuksesta maantieteilijänä. Sieltä tuo ilmeisesti olisi löytynyt. Mutta vaikuttaa tosiaan kuriositeetilta.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 17.30 (EEST)

Työssäni hydrologina olen pitänyt vesistön määritelmää selkeänä. Se tarkoittaa lähes samaa kuin vesistöalue. Vesistön määritelmä on siis valuma-alue, joka purkaa vetensä yhden pisteen kautta mereen. Tähän määritelmään viitataan myös tuossa siteeraamassasi hydrologian oppikirjassa [5]: "Vesistö on (valuma-aluetta) laajempi kokonaisuus ja muodostuu yhdestä tai useammasta valuma-alueesta. Esimerkiksi Vanajaveden valuma-alue sisältää suuren osan Kanta-Hämeen vesistä ja on osa Kokemäenjoen vesistöä." Ero vesistöalueeseen tulee siinä, että vesistöalue voi sisältää useita vesistöjä, kuten Suomenlahden rannikkovesistöalue, joka sisältää kaikki Suomenlahteen laskevat pienet vesistöt. Suuremmat vesistöt ovat omia vesistöalueitaan. Tätä vesistön määritelmää käytetään myös, kun puhutaan vesistöennusteista ja vesistömalleista. Niissä kuvataan hydrologista kiertoa vesistöissä. Vesistö siis sisältää tämän määritelmän mukaan kaikki kyseisen valuma-alueen vesivarastot: lumen, maankosteuden, pohjavedet, joet ja järvet. Voidaan siis puhua esimerkiksi jonkin vesistön, esimerkiksi Kymijoen vesistön lumen vesiarvosta tai maankosteudesta Aurajoen vesistössä.--Hydrologi (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Kiitos. Tuo ero joka tulee esim. Suomenlahden rannikkovesistöalueesta vs. kustakin päävesiöalueesta minun olisi pitänyt tässä heti suoraan älytä, kun olin siitä kyllä hyvin tietoinen, mutten silti älynnyt. Samoin tuo kaikki vesivarastot olisi pitänyt älytä suoraan, vaikka sitten osasinkin sen päättelyllä johtaa. Syy taisi olla, etten ehtinyt lukea tuota monistetta vielä läpi. Toisaalta nuo molemmat varmaan pitää lisätä artikkeliin, että ne selviät myös enemmän maallikkolukijoille (itse olen näköjään vain unohtanut aiemmin tenttimäni Hydrologian perusteet 2 ov). --Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 21.40 (EET)

Vanhassa vesilaissa käytetyssä suppeammassa määritelmässä valuma-aluetta ei katsota kuuluvan vesistöön vaan ainoastaan pintavesimuodostumat. Tämä aiheuttaa toki hämmennystä, kun vesistöistä puhuttaessa on joskus vaikea sanoa, kummasta määritelmästä on kyse. Tässäkin määritelmässä vesistö nähdään kuitenkin kokonaisuutena, joka purkautuu yhden pisteen kautta mereen.--Hydrologi (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Tässä meitä näköjään hämäsi se asiantila, jonka vasta panimme merkille: nyt yleisartikkelit esim. hydrologian peruskäsitteistä ovat sattumanvaraisesti hajallaan eri luokissa kuten Luokka:Joet, Luokka:Järvet jne ja tieteenalaluokissa kuten Luokka:Hydrologia, Luokka:Limnologia, Luokka:Potamologia jne ja näköjään jotain vielä suoraan luokissa Luokka:Vesi ja Luokka:Vesistöt. Eli ei huomaattu esim. tuota arytikkelia Pintavesimuodostuma. Mutta samalla olin näköjään tästäkin onnistunut pääteelyllä johtamaan (kun en ehtinyt kaivaa lähteitä) tuon vanhan vesilain määritelmän. Jos/kun(?) se on uudessa erilainen, niin sekin pitää johonkin lisätä. Samalla pitää miettiä, mihin nuo yleislkäsiytteet luokitellaan: tieteenalaluokkien alleko, koska ainakin joki- ja järviluokat ovat huonoja, koska esim. täyskierto ei ole järvi. Vesistöt varmaan ovat myös huono luokka, koska esim. vesistöjen kunnostus ei ole vesistö. Luokassa luokka:Vesi taas sisältö ehkä onmkin likimain kohdallaan, paitsi esim. Pintavesimuodostuma tulikin luokkaan Luokka:Vesimuodostumat. Luokkaa Luokka:Vesimuodostumat vähän järjestelin koettamalla arpoa, mitkä kaikki asiat olisivat vesimuodostumia (siitäkään en ehtinyt kaivaa vielä lähteitä). Arvaukseksi jäi, ovatko vesistöt vesimuodostumia, lähinnä siksi kun yksi vesistö käsittää suuren joukon vesimuodostumia, esim. jokia ja järviä. Noita saa siis korjata tai huomauttaa korjaustarpeista.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 21.55 (EET)

Kirjoittamasi Käyttäjä:J Hokkanen määrittely vesistölle on minulle aivan uusi: "Vesistö on hydrologian termi, jolla tarkoitetaan mantereella samalla yhdellä tai usealla valuma-alueella sijaitsevia vakavesiä ja virtavesiä, ja joiden vedet purkautuvat samasta kohdasta ulosvirtauksena toiseen vesistöön tai mereen." Tämä on siis vielä suppeampi määritelmä vesistölle, jolloin minkä tahansa valuma-alueen järvien ja jokien muodostamaa kokonaisuutta voitaisiin kutsua vesistöksi. Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuon yllä olevan hydrologian oppikirjan sitaatin kanssa. Minusta vesistön määritelmänä olisi parempi pitää tuota aiemmin kirjoittamaani määritelmää, jossa vesistönä pidetään mereen laskevaa valuma-aluetta. Silloin ihmiset hahmottaisivat paremmin vesistön hydrologisena kokonaisuutena. Joskus puhekielessä tulee vastaan, että jotain yksittäistä järveä tai jokea tai jopa niiden osaa pidettäisiin vesistönä, mikä hämärtää vesistön käsitettä entisestään. Toivoisinkin, että palauttaisit edellisen vesistön määrittelyn takaisin wikipedia-sivustolle!--Hydrologi (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Tuossa se, mitä valuma-alueella tarkoitettiin, tuli avattua aivan eksplisittisesti vasta näissä kommenteissa vaikka onnistuinkin joskus ammoin hydrologiaa ja lähitieteitä opiskelleena jo omalla päättelyllä johtamaan sen arvauksena jo sitä ennen. Siksi kannatan toivomustasi, mutta samalla pitää lisätä joko tuosta monisteesta tai muualta tuo tarkempi määrittely, jonka esitit vasta näissä kommenteissa. Kun J Hokkanen asian harrastajana johti määritelmää useista lähteistä, tuli näköjään fiba, jonka asiaa paremmin tunteva heti huomasi. Samoin tuota vesistön käsitettä esim. vanhassa ja uudessa (? - mikä se on siinä?) vesilaissa tuli paremmin avattua vasta näissä kommenteissa. Tämä osoittaa nähdäkseni hyvin sen että mitään ei voi oppia wikipediaa lukemalla, mutta jotain mahdollisesti voi oppia sinne kirjoittaessaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 22.12 (EET)

Ymmärrän kyllä, että vesistö sanan määritelmä aiheuttaa hämmennystä, kun jopa vesialan asiantuntijat käyttävät sanaa toisinaan hieman eri merkityksissä. Esimerkiksi vesistön kunnostuksesta puhuttaessa vesistö sanaa on käytetty usein sen suppeammassa vesilain mukaisessa määritelmässä. Kuitenkin esimerkiksi järvien kunnostuksessa täytyy huomioida myös valuma-alueelta tulevan kuormituksen rehevöittävä vaikutus. Tämän vuoksi nykyisin yhä enenevissä määrin vesistömalleja käytetään ulkoisen ja sisäisen kuormituksen arvioimiseen, jotta löydetään oikeat toimenpiteet järven kunnostamiseen. Suomessa viime vuosina eniten käytetty malli taitaa olla VEMALA, jolla lasketaan ravinnekuormitusta kaikissa Suomen vesistöissä. –Kommentin jätti Hydrologi (keskustelu – muokkaukset)

Sisällön puolesta tuo on aihepiiriä jo ennestään jonkin verran tuntevalle heti selvä asia juuri tuolta ekologiselta ja hydrologisellta kannalta ja uusi vain käsitteen käytön mielessä. Mutta juuri näiden erilaistwn käyttöjen takia sitä lienee hyvä vääntää rautalangasta ja avata artikkeleissakin, koska eri yhteyksissä hiukan erilaista käyttöä esiintyy, ja jos koko aihepiiri on vielä enemmän outo niin hämmennys on vielä suurempaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 22.30 (EET)