Keskustelu:Venezuelan kansalliskirjasto

@Paju: Miten lukutaitoisuus liittyy kansalliskirjastoon? Poistin tuon jo kertaalleen. --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 15.09 (EET)

1) Kirjastot ovat instituutio, jonka tehtävä on nimenomaan ylläpitää ja kehittää lukutaitoa. Kansalliskirjastojen yhtenä tehtävänä on yleisellä tasolla puhuttaessa edistää kirjastoalan ylimpänä kansallisena toimijana muiden kirjastojen toimintaa ja kansan lukutaitoa. Usein nämä on kuvataan myös kansalliskirjaston perustamisen yhteydessä ja/tai kansalliskirjaston tehtävää koskevissa säädöksissä. Venezuelan tarkastelussa en ole ainakaan vielä lähteistänyt näin pitkälle (espanjan kielitaitoni on rajoitettua). 2) Olen pyrkinyt kansalliskirjastoartikkeleita kasatessani (fiwiki nyt globaalisti näissä 2. suurin; joitain kansalliskirjastoartikkeleitamme uupuu enwikistäkin!) tarkastelemaan lyhyesti myös valtion lukutaitoa. Usein siirrän (ainakin kattavamman) kuvauksen lukutaidosta sen valmistuttua fiwikissä kyseisen valtion pääartikkeliin väestö- tai kulttuuriosioon; mutten erikseen lähde valtioartikkeleissa tätä työstämään. 3) On hyvä huomata, että diktatuurisissa tai sen kaltaisissa maissa (kuten Venäjä suomensukuisten kansojen kohdalla nykyään) väestön alkuperäiskansojen kielikirjoa ei useinkaan koulutuksessa ja yhteiskunnallisten palvelujen kuten kirjastolaitoksen kautta paljoakaan tueta. Sen sijaan keskusjohto pyrkii yhden kielen kulttuuriin, alueellisella tasolla usein virallisiakin kieliä syrjäyttäen. Tällä viikolla esimerkiksi Bolivian kohdalta ihmetytti, kun maassa noin 40% väestöstä puhuu muuta kieltä kuin espanjaa, miksei kansalliskirjastolla ole verkkosivustoa edes muilla suurimmilla virallisilla kielillä (edes yli 10% västönosuutta vastaavilla virallisilla kielillä). Mitä olisivat Suomen julkiset kieliset verkkopalvelut ilman ruotsinkielistä valikkoa? Venezuelassa Hugo Chavezin diktatuurin aikana koulutustasoa edistettiin merkittävästi, mutta samalla myös yhtenäiskulttuuria suosittiin esimerkiksi alkuperäiskansojen kielen ja kulttuurin kustannuksella. Pitemmässä juoksussa tämän voi nähdä espanjalaisen siirtomaaherruuden jatkona. 4) Joka tapauksessa lienee selvää, ettei lähteistetyn melko relavantin sisällön poisto fiwikistä kokonaan ole paras toimintatapa, jos sama teema uupuu esimerkiksi valtioartikkelin mainituista kohdista; siirto voisi olla perustellumpi lähestyminen. Olin siirtämässä ainakin osia Venezuela-artikkeliin, ja harkitsemassa sitten mitä jää (vai kaivanko lisää alkuperäiskielistä; koska alkuperäiskielten osuus on nykyään pientä, pohdiskelu sopisi Venezuelan kohdalla paremmin muualle kuin kansalliskirjaston artikkeliin). Taidan kuumentaa vettä ja kaivaa jotain parempaa vihreää teetä kylmäsäilöstä, ja tuumia / kehitellä tätä asiaa vielä hetken päästä. Suodatan ainakin yhden (piilo)rasistisen kirjauksen pois Venezuelan pääartikkelista samalla kun teen lukutaitoa ja ehkä kansalliskirjastoakin koskevan lisäyksen sinne...--Paju (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 16.04 (EET)

Kuitenkin Viron kansalliskirjaston alkuperäinen tarkoitus oli kerätä lainsäädäntöön liittyvät asiakirjat ja muu parlamentaarinen materiaali, ns. "parlamentin kirjasto". Viron kansalliskirjaston tarkoitus on "vaalia kansallista perintöä" ja se sisältää kansallisbibliografian. Ainakaan Viron kansalliskirjaston tapauksessa ei ole mitään tekemistä lukutaitoisuuden kanssa. Jos Viron kansalliskirjastoa ei ole perustettu lukutaitoisuuden edistämiseksi, kuinka moni muista kansalliskirjastoista on? Kuinka usein kansalliskirjastot edes antavat lainata materiaalia? Lisäksi näissä kansalliskirjoissa on ymmärtääkseni pääsyä rajoitettu, on osastoja joille ei yksikseen pääse pläräilemään. --Hartz (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 16.20 (EET)

Tuo Viron kansalliskirjasto -artikkelikin syntyi näppäilyni seurauksena. Parlamenttien kirjastot ovat alkujaan eri tarkoitusta varten. Esimerkiksi tuolla Tallinnassa olen istuskellut ja joitain kirjojakin lueskellut tovin (rauhallisempi paikka kuin Tallinnan kaupunginkirjasto, ja alakerrassa hyvä cafe/ravintola anniskeluoikeuksin...), vaikkei minulla ollut kirjastokorttia; vierailija pystyi ottamaan lukusaliin läppärin, muistiinpanovälineitä ja kameran yms., mutta salkku tai reppu piti jättää säilöön ettei aineistoa pääsisi kuskaamaan pois. Arkistoaineistoja en siellä ole tutkinut, mutta aulojen/salien taide- tai aineistonäyttelyjäkin katsellut. Monilla kansalliskirjastoilla on suljetumpi tutkimus-/arkisto-osionsa ainakin harvinaisemmalle ja hauraammalle aineistolle, mutta hyvin monella on yleinen osasto tai useita sellaisia. Useat vaativat käyttäjäksi rekisteröitymisen (mahd. pieni maksu) ennen kuin sisään pääsee. Kaikki eivät vaadi. Kansallisbibliografian keräämien on yleinen kansalliskirjaston tehtävä; useimmilla kansalliskirjastoilla on nykyään vapaakappaleoikeus. Useat noitavat kirjojen ja sarjajulkaisujen ISBN/ISSN-numerointia vastuuorganisaationa maassaan sekä vastaavat tai ovat osallisena digitaalisen kirjastoaineiston luomisessa maastaan. Useat kansalliskirjastot ovat vastuussa koko maansa kansallisesta kirjastopalvelusta maakuntakirjastoineen. Jotkin ovat yhdistyneenä kansallisarkistoon tai yliopistokirjastoon. Muistaakseni ainakin Nepalin kansalliskirjasto oli lehdistölähteen mukaan niin rapistuneessa kunnossa, ettei sieltä lainoja tuolloin jaeltu ja aineisto oli osin pilaantumassa. Aivan kaikkialla ei vielä ole kansalliskirjastoa. Afganistanin kansalliskirjasto -artikkeli kuvaa vasta suunnitelmaa kansalliskirjastoksi. Omanissa ei ymmärtääkseni ole vielä kansalliskirjastoa, vaikka kansallista aineistoa on kerätty sikäläiselle yliopistolle. Naapurimaa Arabiemiraatissa pari vaurainta ja väestörikkainta emiraattia (Abu Dhabi ja Dubai) taistelee suurimman ja kauneimman kirjaston kunniasta keskenään; pääkaupunki ja hallituksesta vastaava emiraatti on nimennyt omansa (emiraattinsa) kansalliskirjastoksi, mutta jäi mielestäni ainakin osin epäselväksi onko se koko Arabiemiraattien kansalliskirjasto. jne... Ilmeisesti kansalliskirjasto uupuu joistain köyhimmistä maista ja pienistä saarivaltioista tai vastaavista; läheskään kaikkia maita en ole vielä käynyt läpi. Kansalliskirjasto -artikkelia voisi kehittää yleisiä piirteitä ja tilastoja esilletuovalla katsausosiolla. Muistelen nähneeni ainakin IFLA:lla (?) tilastotietoja kirjastojen määristä eri kirjastoluokkiin jaettuna, mutta havaitsin jo kansalliskirjastoja koskevissa tiedoissa nopealla silmäykellä selvennystarpeita ja hieman puutteitakin; jonkun fiwikin työstörupeaman uuvuttavana jäi lisätietopyyntö silloin lähettämättä. Nyt lopetan keskustelun osaltani tähän. --Paju (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 17.54 (EET)

Venezuelan kansalliskirjaston neljästä missiosta (ainakin noin vuonna 2005) ensimmäinen on otsikoitu Misión Robinson, ja käsittelee lukutaidon kehittämistä. Ohjelmassa kansalliskirjasto toimii yhteistyössä 11 julkisen kirjaston kanssa. Ote mission kuvauksesta (espanjaksi): a) Misión Robinson “yo, sí puedo” y “yo, sí puedo seguir”, que consiste en un plan masivo de alfabetización. Se han incorporado once (11) Bibliotecas Públicas de la Gran Caracas y en el Foro Libertador se alfabetizaron tres (3) grupos, los cuales pasan a la Segunda Fase del Plan. Se cuenta con la colaboración de cuarenta y cinco (45) facilitadores (funcionarios de las Bibliotecas Públicas, administrativos de la Biblioteca Nacional y vecinos de las comunidades cercanas a las bibliotecas). ... Tämä oli tilanne ainakin IFLA:n tms. sivulla kyseiden kirjastoalan järjestön vuosikokousten taannoisena esityksenä pdf-muodossa espanjaksi julkaistun "BIBLIOTECA NACIONAL 1833 - 2004" katsauksen mukaan. venez.pdf-nimellä tallentunut katsaus mulla on vielä pdf-lukijassa esillä, mutta verkkosivu miltä sen kaivoin ei, koska ajattelin jättää menemättä yksityiskohtiin tuon artikkelin lähtöaineistoa kerätessäni ja ja olin jo sulkenut sen. --Paju (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 21.48 (EET)