Keskustelu:Varsinais-Suomen maakunta

Miksi ihmeessä tämä artikkeli on tehty kahteen kertaan? --Vnnen 13. toukokuuta 2008 kello 22.35 (UTC)

Ei sitä ole tehty kahteen kertaan tuo Varsinais-Suomi on uudelleen ohjaus Varsinais-Suomen maakunta artikkeliin. --Teme 13. toukokuuta 2008 kello 22.37 (UTC)

Kappas :) Ehkä pitää mennä nukkumaan kun ei huomaa tollaista. --Vnnen 13. toukokuuta 2008 kello 22.41 (UTC)

Yhdistäminen?

Saako tuon yhdistämismallineen poistaa? Varsinais-Suomen nykymaakunnasta ja historiallisesta maakunnasta on mielestäni ihan hyvä olla eri artikkelit, koska ne poikkeavat rajoiltaan toisistaan Loimaan seudun ja Someron osalta. Eli tilanne on aivan sama kuin Satakunnan, Hämeen, Lapin ym. kohdalla, joissa myös historiallinen ja nykyinen maakunta eroavat rajoiltaan, vaikka erot ovatkin tässä hiukan pienempiä. On siis aivan perusteltua että kummastakin on eri artikkelit.--Urjanhai 19. lokakuuta 2008 kello 17.38 (EEST)

Vastasin sivulla Keskustelu:Varsinais-Suomen historiallinen maakunta. Jatketaan siellä. --M. Porcius Cato 20. lokakuuta 2008 kello 17.28 (EEST)

Kiukainen – entinen Varsinais-Suomen kunta?

En nyt löytänyt reittiä tuonne entisten kuntien muokkauspaikkaan, muta kyseessä on todellakin entinen satakuntalainen kunta. :) Siis: Varsinais-Suomen maakunnan kunnat -> entiset kunnat. Kommentin jätti 84.251.199.219 (keskustelu – muokkaukset)

Näin on. Korjasin virheen. On tainnut lipsahtaa vuodenvaihteen kuntaliitospäivityksissä.--Urjanhai 19. lokakuuta 2009 kello 20.22 (EEST)

Paraisten kaupunki - entinen varsinais-Suomen kunta?

Kahvihuonekkeskustelussa http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29/Arkisto_80#Kuntien_perustamisvuodet_kuntamallineissa esitin ehdotuksen entisten kuntien merkitsemisestä eräisiin luetteloihin. Sen mukaan luettelot noudattaisivat keskustelun mukaista artikkelijaotusta. Tätä ei siellä vastustettu, tai ylipäätään ei lausuttu mitään, vaikka pyysinkin kommentteja joiltain asiasta käytyihin keskusteluihin osallistuneilta. - Ja samoin nytkään listaan ei vastaavasti oltu lisätty esim. "entistä" Saloa. Nähdäkseni eri keskusteluissa oli hyvin perusteltu, miksi tällaisia kuntien "reinkarnaatioita" ei tulisi pääsääntöisesti merkitä entisten kuntien luetteloihin. - Joskin jos hallituksen kuntauudistus joskus toteutuu, niin tätä kaikkea voidaan joudutaan harkitsemaan uudestaan, mutta silloinkin hieman eri näkökulmasta kuin tästä juridisen "entisen" kunnan näkökulmasta. Mutta se on taas sen ajan murhe, koska valmisteilla olevaa kiistanalaista poliittista päätöstä emme voi ruveta ennakoimaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 12.18 (EEST)

En nyt jaksais taas alkaa vääntämään tästä, mutta jos otsikkona on "Entisiä kuntia" niin silloin sinne laitetaan entisiä kuntia mitä Paraisten entinen kunta on. Sai olla monta vuotta rauhassa tuossa listassa, mutta kun yks eri kunta vaihtoi nimeä niin yht äkkiä ei olekkaan enää entinen kunta. Joo, ja listalta puuttu myös Salon entinen kunta. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 16.50 (EEST)

btw, löysin tosi hyvän lähteen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2012 -käsikirjan josta löytyy muun muassa taulukoita: lakkautetut kunnat ja kuntien nimenmuutokset yms. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.36 (EEST)

Salo ei ollut entisissä kunnissa, en tiedä miksi. Kyseinen kohta voidaan kuitenkin todentaa vielä virallisemmalla lähteellä. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.09 (EEST)

Linkki oli lakannut toimimasta. Löytyisikö uudestaan?--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 18.18 (EET)

Löysinkin itse vuoden 2013 vastaavan: http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yksk28_201300_2013_9942_net.pdf --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 18.25 (EET)

Taulukko

Tämä taitaa koskea muitakin maakuntia, mutta taulukko jossa ovat väkiluvut ym. olisi mukava saada lajiteltaviksi. Ja onko muuten pinta-aloissa maa + vesi? maapinta-ala olisi mukava. Nyt esim. Kustavi on suurempi kun Somero kun pienellä rannikkokunnalla on paljon vettä. Vai katsaoinko väärin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Varsinais-Suomen ääripisteet

Nyt on kyllä Turun Sanomissa kirjoitettu huuhaata. Läntisin kohta ei todellakaan ole Nåtö (Houtskari) vaan Jungfruskär ja sen saariryhmästä tarkemmin Stora Tratten. Myös moni muukin saari on lännempänä kuin Nåtö, esimerkiksi Kustavin Isokari. Eteläisin kohta ei ole Utö vaan Grimsörar ja myös Utön tapauksesssa useat muut saaret sijaitsevat sitä etelämpänä kuten Bengtskär ja Örö. Pohjoisin kohta on kyllä oikein, eli Rihtniemessä, mutta tarkempi paikka on vielä pohjoisempana eli Kovankivet. Itäisin paikka on oikein. Maa-alueiden mukaan näin, vesialueiden rajat ulottuvat vielä kauemmas. –Makele-90 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 17.43 (EET)

Turun sanomat on itse asiassa yrittänyt jäljittää asuttuja paikkoja, se mainitaan noissa jutuissa, mutta jäi minulta mainitsemassa juttujen mukaan tekemissäni muokkauksissa, eli lainasin tältä osin epätarkasti. Pystytkö sanomaan, ovatko paikat paremmin kohdallaan, jos ehtona on, että paikka on asuttu? Luotin tuossa TS:n tietoon enkä lähtenyt tarkistamaan, mutta täytyy tarkentaa tuo, ja samalla voi oikeastaan kartoista lisätä äärimäisiä paikkoja ilman asuttuna olemisen vaatimusta, koska se on myös kiinnostava tieto ja kartoista luotettavasti löydettävissä. Sitä en tiedä, onko TS harjoittanut valintaa, jos joku vähän ulompana asuva ei olekaan suostunut haastatteluun.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 18.14 (EET)

Muutin tuon, mutta kun tuo on maantiede-osion alla, niin äärimmäiset asumattomat paikat sopisivat tuohon hyvin. Utön osalta tieto oli artikkelista Utö (siinäkin kai mainittiin asuttu paikka, mutta en tiedä, onko tieto oikea vaan luotin artikkeliin, kun en ehtinyt tarkistaa), koska tuo osa TS:n juttusarjasta on vasta tulossa.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Kartassa on Jungfruskärille merkitty asuinrakennuksia, mutta tämän mukaan se ei ole enää asuttu. Isokarista en löytänyt tietoa mahdolisesta asuttuna olemisesta muuta kuin että matkailukausi alkaa keväällä. Utön kanssa likimain yhtä etelään osuu tosiaan Örö, ja Bengtskär on vielä etelämpänä, mutta pitää kai odottaa TS:n tutkivan journalismin tulosta näiden asuttuna olemisesta (pikaisesti vilkaisten eivät vaikuttaisi olevan asuttuja). Toisaalta olisi kiinnostavaa tutkia myös aiempaa asutusta, ja samoin tuohon tosiaan olisi hyvä kirjata absoluuttisesti uloimmat saaret asutuksesta riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 18.45 (EET)

Jotain tälläistä uumoilinkin, että kyseessä on asutut paikat. Utön ja Bengtskärin asumiseen vastasin vähän aikaa sitten sivulla Keskustelu:Utö. Maastokartan mukaan Jungfruskärissä ja viereisessä Hamnössä sekä Kustavin Isokarissa on useita asuinrakennuksia (kokonaan mustat), mutta kartan perusteella ei voi sanoa asuuko niissä joku. Ainakaan vuonna 2008 ei ollut vakinaisia asukkaita. Kyseinen selvitys ei kuitenkaan kerro koko totutta, sillä tietysti esimerkiksi Isokarissa asutaan ympärivuoden, koska siellä on luotsiasema. Muutin artikkelia siltä osin, että kyse on vakituisista asukkaista. –Makele-90 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 19.21 (EET)

Jos kastsoo omana tutkimuksena jotain paikkaa, mistä tietää asumistilanteen, niin voi päätellä että symboli karttaan tulee ilmeisesti rhr-rekisteriin (tai mikä se nyt nykyään onkaan) ilmoitetusta käyttötarkoituksesta, joka näköjään vaihtelee eikä välttämättä ole lainkaan ajantasainen. Tämän mukaan (marraskuu 2014) Bengtskärissä asutaan nykyään kesäisin.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 19.51 (EET)