Keskustelu:Vantaan Pyhän Laurin kirkko

Artikkeli Vantaan Pyhän Laurin kirkko on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
24.8.–7.9.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.–14.9.2010	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Artikkeli on olemassa nimellä Helsingin pitäjän kirkko. --ML 28. joulukuuta 2005 kello 11:49:26 (UTC) Vanhentunut kommentti, redirect, yliviivaus --Wipu 10. maaliskuuta 2007 kello 10.42 (UTC)

Onko kellään tietoa tuosta kuviosta? Samanlainen kuvio on artikkelissa mainituissa Porvoon tuomiokirkossa ja Sipoon vanhassa kirkossa. 85.217.38.115 20. heinäkuuta 2010 kello 05.26 (EEST)

• Päätykoristelu? Museoviraston Rakennusperintörekisterissä (linkki Porvoon kirkon Wiki-sivulla) sanotaan, että päätykoristelu kaikissa kolmessa kirkossa kuuluu itäuusmaalaiseen ryhmään.Htm 18. elokuuta 2010 kello 20.49 (EEST)

Poistettu tekstistä paheksuvia sävyjä, lisätty lähteitä ja muuta. Mallineet ovat tulossa pikapuoliin. --Ulrika 20. elokuuta 2010 kello 17.54 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi

Vantaan Pyhän Laurin kirkko

Tässä artikkelissa on pahin ongelma se, ettei lähteitä ole merkitty viitteiksi artikkelia tehtäessä. Tarkan lähteen löytäminen on tuottanut tuskaan, mutta toivottavasti ne nyt ovat jotakuinkin asiallisesti. Itse olen tehnyt artikkelin eteen erityisesti juuri lähdepuolta, viitteitä sekä jonkin verran lisätietoa Knapaksen toimittamasta kirjasta. Mitähän vielä pitäsi tehdä, jos HH:hon eikun HA:han pyrkii? --Ulrika 24. elokuuta 2010 kello 17.54 (EEST)

Mukavaa luettavaa. Jäsentelyä voisi tarkistaa, lähinnä siis sitä mikä on ylä- mikä alatason otsikko (ei kai kirkkosali voi olla tapulin alaotsikko). Jotkut sananvalinnat kalskahtavat oudoilta, ovatko suoraan lähteen käyttämiä ilmaisuja (tuuliviirikukko, luovutettavat uurnat) - voisiko asiaan perehtymättömille vähän avata uurnanluovutushuoneen käyttötarkoitusta ? Johdantoon haluaisin summittaisen arvion alkuperäisen rakennuksen iästä (esim. "yli 500-vuotias"). Samalla haluaisin muuttaa jotenkin "kirkko sijaitsee vantaalla" muotoon "kirkko ympäristöineen kuuluu nykyisin ...". Hautausmaa-luvun viimeisessä kappaleessa olla-verbi toistuu aika paljon. --Tappinen 24. elokuuta 2010 kello 18.42 (EEST)

Pitääpä lukea kielipuoli. Teksti on pääosin muiden kirjoittamaa, enkä siten aina tiedä mitä on tarkoitettu. Tuuliviirikukko on minusta tuuliviirikukko, enkä osaa sitä sen selvemmin sanoa, mutta katsotaan noita muita. Kiitos korjausvihjeistä. --Ulrika 24. elokuuta 2010 kello 19.09 (EEST)

Alkuun voisi lisätä kirkkomallineen. --JannE 24. elokuuta 2010 kello 19.40 (EEST)

Lisäsin tuon mallineen. --Lakritsa 25. elokuuta 2010 kello 17.50 (EEST)

Pitäisikö johdantoa laajentaa? Olisiko yksi väliotsikko historiaan pahitteeksi? Tälläisiä pieniä aiheita, joita voisi miettiä. --Lakritsa 28. elokuuta 2010 kello 23.33 (EEST)

Tehty nyt kaikenlaista ehdotusten mukaisesti. Lisätty myös kuvia. Sisäkuvia voisi kyllä mielestäni olla enemmänkin, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä. Vieläkö löytyisi vinkkejä? --Ulrika 4. syyskuuta 2010 kello 14.01 (EEST)

Punaista voisi karsia tekemällä jonkinmoiset artikkelit esimerkiksi siunauskappelin arkkitehdeistä. Lähdepyyntö tulisi korjata. Muuten näyttää hyvältä niin tekstin kuin kuvituksenkin kannalta. --JannE 4. syyskuuta 2010 kello 16.44 (EEST)

Arkkitehdit ovat kovin nuoria, Puustinen vasta valmistui kappelin suunnittelutöiden aikana. Harasta ehkä saa muutaman rivin, sillä hänestä on artikkeli en.Wikiepdiassa. Mutta katsotaan, mitä saan kaivetuksi. Lähdepyyntöä olen parhaillaan täyttämässä, vähän hankalaa vain kun päälähteessä ei ole keskitetysti käsitelty ikkunoita, tai sitten pitää jättää vähän lukijan tulkinnan varaan, jos hän innostuu lukemaan lähteitä. --Ulrika 4. syyskuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

Hautausmaan ja kirkon kartta, johon on merkitty rakennukset jne voisi olla ihan kiva. Open street mapissa näyttäisi olevan ihan kelpo kartta alueesta pohjaksi. --Zache 4. syyskuuta 2010 kello 17.38 (EEST)

Kartan tekijäksi toivon jotakuta tekniikkaan perehtynyttä. --Ulrika 4. syyskuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

HA-tasolle tässä on ihan hyvin materiaalia, johdantoa toivoisin kuitenkin hieman laajemmaksi. Jatkokehitysideoita (SS-tasolle) löytyy kuitenkin. Onko kirkolle/kirkossa tapahtunut mitään 1900- ja 2000-luvuilla. Historia loppuu tulipaloon ja jälleenrakentamiseen. Käsittääkseni kirkossa on kuitenkin pidetty esimerkiksi 500-vuotisjuhlanäyttely ja muutaman vuoden päästä siitä 550-vuotisjuhlanäyttely, entä korjaustyöt. Onko niitä tehty tässä hiljattain. Tässä noin kuukausi sitten julkaistussa Vantaan Laurin artikkelissa on aika hyvin lisämateriaalia. Kirkon rakennustöistä ainakin on paljon tekstiä sekä tästä kirkon vanhenemisesta 50 vuodella kymmenessä vuodessa. --PtG 4. syyskuuta 2010 kello 21.05 (EEST)

Lisäkommentti, meinasin unohtaa. Pitäisikö tuo suomenkielinen versio Raamattu-sitaatista muuttaa uuden kirkkoraamatun mukaiseksi? Tuo artikkelissa oleva versio on "vanhasta käännöksestä", eli vuodelta 1938. Onko meillä jotain käytäntöä ollut tästä, eli pitäisikö Raamatun kohdat ottaa uudesta käännöksestä? --PtG 4. syyskuuta 2010 kello 21.11 (EEST)

Siinä on nyt molemmat suomennokset, sekä 30-luvun että uusi. Historiallisen miljöön tekstin suomennoksena voisi ajatella, että vanhakin voi olla mukana, kun varmaan (ja tiettävästi) vanhempi väki ei vielä(kään) ole niellyt uutta suomennosta. Voisi tietysti ajatella myös tuolloin 1893 voimassa ollutta suomennosta. En ota jyrkkää kantaa mihinkään suuntaan. Sitten: Säästäisin tosiaan tuon jatkokehittelyn varsin aikaa vievänä ja muutenkin työläänä SS-tasolle, jos katsotaan, että tämä riittää hyvä-tasolle. Lyhyesti voin toki lisätä myöhemmistä vaiheista. Kiitos hyvistä vinkeistä, kuka sitten jatkaakin kehittelyä. --Ulrika 5. syyskuuta 2010 kello 09.23 (EEST)

"jossa sitä ympäröi Etelä-Suomen parhaiten säilynyt kirkonkylämiljöö" Väite on lähteistetty, mutta eikö tämä ole vähän subjektiivinen mielipide. On niitä hyvin säilyneitä kirkonkylämiljöitä muitakin, kuten Hollolan kirkonkylä. --ML 4. syyskuuta 2010 kello 21.16 (EEST)

Miljöistä en osaa sanoa mitään, Hollolaa ei ole artikkelissa todettu sellaiseksi. Jos asiasta on epäilystä ja löytyy lähteitä, sen voi kyllä mielestäni korjata vaikka muotoon yksi parhaista. EDIT: Voihan olla että asiantuntijalla on vakaat perusteet mielipiteelleen.--Ulrika 5. syyskuuta 2010 kello 09.23 (EEST)

Sitä voi kenties pitääkin Etelä-Suomen parhaiten säilyneenä kirkonkylämiljöönä, jos tarkastellaan vain itse kyläkeskusta kirkon ympärillä. Mutta alkujaan kylään ovat oleellisesti liittyneet myös sitä ympäröineet laajat peltoaukeat, ja jos ne otetaan huomioon, asia on jo selvästikin. toisin. Se kapea peltövyöhyke, joka jää kylän keskuksen ja Keravanjoen väliin, on kylläkin säilynyt, mutta kylän toisella puolella olleet pellot eivät lainkaan. Vieressähän kulkee Tuusulan moottoritie, ja heti sen toisella puolella on nykyään Gigantti ja joukko muita suuria peltihallimaisia liikerakennuksia, jotka välissä olevine pysäköintialueineen kyllä mahdollisimman vähän muistuttavat vanhaa kirkonkylämiljöötä. -KLS 13. syyskuuta 2010 kello 10.01 (EEST)

Jos nyt jatketaan keskustelua arkistosivulla, niin korjaan aiempaa kommenttiani. Mielipide oli esitetty kirjan alkusanoissa, jotka on allekirjoittanut kirkkoherra. Kenen näkemykseen se sitten alkujaan perustuu, mutta alkusanojen painoarvo on mielestäni enemmän kuin yhden kirjoittajan mielipide. Bo Lönnqvist kyllä omassa osuudessaan kritisoi miljöön tuhoutumista ankarin sanoin ja ilmeisen totuudenmukaisesti. Mutta: onko vanhoja kylämiljöitä sitten säilynyt muualla sen paremmin, niin että alkusanojen toteamusta voisi pitää vääränä? --Ulrika 13. syyskuuta 2010 kello 10.18 (EEST)

Kehitetty edelleen pienin viilauksin. Lisää? --Ulrika 5. syyskuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Jotain kirkon esineistöstä? --Vnnen 5. syyskuuta 2010 kello 12.51 (EEST)

Esineistöstä on lisätty jonkin verran. --Ulrika 7. syyskuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

Ajattelin siirtää tämän hyvä artikkeli -äänestykseen – tosin viimeaikaisten kokemusten perusteella epäröiden – ellei lisäkommentteja ilmene. --Ulrika 7. syyskuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

Tein Vantaan Pyhän Laurin kirkon 500-vuotisjuhlan kunniaksi kirkolle kastemaljan,joka otettiin käyttöön juhlassa. yt. Jarmo Vellonen,kuvanveistäjä