Keskustelu:Vanhakartano (Pori)

Hyvät Wikipedian käyttäjät! Minulla on upea kuva tästä ks. kartanosta. Miten saan kuvatiedoston liitettyä tähän artikkeliin?? Kommentin jätti 84.249.118.151 (keskustelu – muokkaukset)

Tallenna kuva Commonsiin ja katso täältä ohjeet kuinka saat kuvan artikkeliin --Lepax 24. syyskuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Minulle ei käynyt selväksi, onko tämä merkittävä. Eihän kaikki rälssitilat ole merkittäviä? Lisäksi sivun sisältö on kopioitu täältä. --Vnnen 12. marraskuuta 2009 kello 15.50 (EET)

Kyllä on erittäin merkittävä kartano porin historiassa. Päärakennus on jo aivan omaa luokkaansa arkkitehtuurinsa puolesta.

• Sisällissodan aikana on ollut punaisilla ja valkoisilla kovat taistelut kartanon mailla, ja sen valtaamiseksi.
• Ollut todella suuri maanomistaja ja työllistäjä.
• Suvun jäseniä haudattu omaan sukuhautaan kartanon pihaan. (erikoista jopa suomen oloissa)

Kartanosta on paljon lisätietoa kirjassa "Vanha pori" 12.11.2009 Kommentin jätti 80.220.230.254 (keskustelu – muokkaukset)

Joitan lähteitä löytyy tästä foorumikeskustelusta Vanha kartano Pietniemessä - Tiivistäen: "Pietniemen kartano jaettiin neljään osaan, Vanhakartano, Uusikartano, Ylikartano ja Alikartano." Pitääisikö kaikki nämä käsitellä samassa artikkelissa? -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 18.28 (EET)

Kaikki voisi juu esittää Pietniemen kartanon artikkelissa. Kyseinen kartano lienee siis vanha suuren luokan aatelistila? --Vnnen 12. marraskuuta 2009 kello 22.28 (EET)

Komia kartano ja oikein Nyströmin piirtämä. Kuvan kun sais. --Kumikki ja 7 ääliötä 13. marraskuuta 2009 kello 01.04 (EET)

Tai niin no, sinällään mielenkiintoinen kysymys, että tulisko / voisiko kartanoiden osakartanot esittää samassa vai eri artikkelissa. Ja milloin jaetut? --Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 23.10 (EET)

Mutta kun tämän nimi on "Vanhakartano", niin todennäköisyys on suuri, että tämä on pääkartanon jatkaja, joka nyt ainakin varmaan on merkittävä.--Urjanhai 15. marraskuuta 2009 kello 13.45 (EET)

Kartanon jaosta neljään osaan ei ole varmuutta. En lähtisi niitä vielä lisäämään artikkeliin. Tosin varma tieto on että päärakennuksen omistaa kaksi eri tahoa. Googlessa on ainakin ollut kuva tuosta jugendlinnasta.

Kartanoita on fi-wikissä pilvin pimein, joten kaipa ensin pitäisi osoittaa lähteistetysti että tämä joko on tai ei ole sellainen. Mutta kyllä tämä noin päältä katsoen kovasti kartanolta näyttää, ja alueen paikallishistoriallisesta kirjallisuudesta tieto varmaan löytyy suuntaan tai toiseen.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 22.56 (EET)

Mutta kun kyseessä on säteriratsutila ja artikkelin Usko Nyström mukaan aateliskoti vuonna 1902, niin kovasti vaikealta se nyt kyllä näyttää että kyseessä olisi mikään muu kuin kartano.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 23.07 (EET)

Ratsusäteri ei tarkoita ollenkaan, että tila olisi kartano. Halikossa monet suuret tilat ovat toimineet ratsusätereinä, eivätkä ne mitään kartanoita ole. --Vnnen 14. marraskuuta 2009 kello 00.21 (EET)

Museovirasto on näköjään tämän luokitellut osastoon "Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt". En tosin tiedä kuinka paljon kamaa tuollaiseen luokitteluun on otettu mukaan, mutta eiköhän se jotain kuitenkin kerro. Eivät taida sentään ihan joka torppaa pitää "valtakunnallisesti merkittävänä". --Hanna V 14. marraskuuta 2009 kello 00.26 (EET)

Minulla on Turun maakuntamuseon tutkimus Halikon kulttuurihistoriallisesta ympäristöstä. Joka kylästä (joita on 112) löytyy useita paikallisesti merkittäviä tiloja. Ei niistä voi sanoa, että artikkeliksi kelpaisivat. --Vnnen 14. marraskuuta 2009 kello 22.20 (EET)

Tämä on valtakunnallisesti merkittävä, jollaisia on artikkelissa viitatun lähteen hakutoiminnon mukaan Halikossa neljä (yksi niistä on yksittäinen kartano, muut laajempia alueita) ja Porissa 14 (joista viisi kartanokohteita, loput muuntyyppisiä). Ja se käsitys minulla myöskin on ollut (vaikken kyllä muista mistä tullut) että kartanot, samoin kuin esimerkiksi kylät ja kansanedustajat, olisivat suoraan wikimerkittäviä. Ja jos on epäselvää, onko jokin kohde kartano, niin paikallishistoriallinen kirjallisuus yleensä auttaa varmistamaan statuksen suuntaan tai toiseen.--Urjanhai 15. marraskuuta 2009 kello 13.45 (EET)

Äsh, empäs lukenut Hanna V:n viestiä tarpeeksi tarkkaan. Vnnen vaikenee. --Vnnen 15. marraskuuta 2009 kello 14.04 (EET)

Mitenkähän noita kummitustarinoita voisi tähän liittää. Niistähän on puhuttu Suomi24:lla ja tuossa Krohnin linkissä mainitussa porilaiset.com:issa. Porin seudulla ovat tunnettuja tarinoita.Korkki74 15. marraskuuta 2009 kello 15.03 (EET)