Keskustelu:Vammaisten syrjintä

Ableismi on selkeästi eri asia kuin "Vammaisten syrjintä", joten siirsin kappaleen omaksi sivukseen.Toivo ja Toivo (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 22.45 (EEST)

Ableismi-artikkeli katosi

Lainaan tähän edesmenneen Ableismi-artikkelin keskustelusivulla olleen perustelun poistolle:

Millä perusteella ableismi - siis vammaisten syrjintä - on identiteettipoliittista ajattelua? Syrjinnän taustalla voi olla identiteettipolitiikka, mutta nyt tässä on määritelty syrjintä itsessään vain ajatteluksi. Muut kieliversiot eivät tee eroa ableismin ja vammaisten syrjinnän välille, joten tämä artikkeli olisi ehkä syytä poistaa kokonaan uutena tutkimuksena. Myöskään muita syrjinnän muotoja ei ole täällä ollut tapana kuvailla wokekehyksen kautta. Entä mikä mahtaa tehdä vammaisuudesta sosiaalisen konstruktion - eikö lääketieteellisesti diagnosoitavia vammoja siis lainkaan enää tunnusteta? --Quadriplegia)

Ableismi on tavattu erottaa vammaisten syrjinnästä siten, että ableismi on vammattomuuden pitämistä normaalina ja parempana kun taas vammaisten syrjintä on syrjintää. Fiona Campbell kirjoittaa teoksessa Contours of Ableism; The Production of Disability and Ableness, että ableismin pääpiirre on, että vammaisuus on sisäisesti kielteistä ja tulisi korjata tai poistaa. (s. 5)

Sama määrittely esitettiin tämän päivän Helsingin Sanomien kolumnissa: toimittaja ja kouluttaja Sofia Tawast kertoi videolla turhautuneena, millainen loukkaava paskiainen olin. Ei ollut ok kutsua ketään tunnevammaiseksi. Se oli ableistista, eli sen mielikuvan pönkittämistä, että vammaisuus olisi epänormaalia ja epätoivottua.

Tässä siis ero. En kuitenkaan lähde muokkaussotaan Ableismi-artikkelin palauttamisesta, koska vaarana on syyte "uudesta tutkimuksesta" ja muokkauskielto. Viittaan vielä Britannican varovaiseeen kuvaukseen ableismista: The modern concept of ableism emerged in the 1960s and ’70s, when disability activists placed disability in a political context.Toivo ja Toivo (keskustelu) 7. syyskuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

Vammattomuus on nimenomaan normaali tila, vamma harmillinen poikkeus. Tämä ei ole mikään moraalikysymys vaan tilastollinen totuus. On ok kirjoittaa myös wokeliikkeen määritelmästä ableismille, mutta ableismi käsitteenä on vanhempi kuin wokeliike, joten mielestäni kokonaisen yleiskäsitettä esittelevän artikkelin perustaminen wokeajattelulle on virheellistä. Lisäksi perinteisten käsitteiden määrittely vain woken pohjalta saa vammaiset näyttämään naurettavilta, mikä vaikuttaisi haitallisesti Wikipedian uskottavuuteen. Artikkelin näkökulma vinoutuu jos lähteet valikoidaan siten, että vain äärivasemmiston käsitys ableismista tulee esiin vaikka se ei ole käsitettä keksinyt. On todella ongelmallista, jos Wikipediassa esim. esitetään faktana, että vammaisuus on sosiaalinen konstruktio. Tämä on myös peruuttamattomassa ristiriidassa lääketieteellisten artikkelien kanssa. --Quadriplegia (keskustelu) 7. syyskuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Huom. mielestäni tärkeää on sekin, että ableismia ja vammaisten syrjintää käsitellään tuolla Britannicassa samana kokonaisuutena. https://www.britannica.com/topic/ableism --Quadriplegia (keskustelu) 7. syyskuuta 2024 kello 16.50 (EEST)

Tämä GoogleNgramViewer-sivu viittaa siihen, että Ableism ei ole vanha, vaan uusi käsite. Samaa sanoo Britannica: The modern concept of ableism emerged in the 1960s and ’70s, when disability activists placed disability in a political context.'Toivo ja Toivo (keskustelu) 7. syyskuuta 2024 kello 18.49 (EEST)

Käsitteen vanhuus on tietysti suhteellista, mutta ainakin ajatus vammaisuudesta sosiaalisena konstruktiona on yleistynyt vasta hiljattain ja ilmeisesti ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Kun googlataan "what is ableism", koko ensimmäinen sivu hakutuloksia kertoo, että ableismi on vammaisiin kohdistuvaa ennakkoluuloisuutta ja syrjintää. Britannicakin korostaa ennakkoluuloja, syrjintää ja vammattomien pitämistä ylempiarvoisina ableismin oleellisina osina. Vähemmistöjen ja ei-normaalien syrjintä on kyllä keskeistä esim. yhdysvaltalaisten konservatiivien ja Venäjän identiteettipolitiikassa, mutta lukijalle välittyy aika hämärä kuva jos heti kättelyssä todetaan, että ableismi on identiteettipoliittinen ajatus täsmentämättä, että tämän identiteettipolitiikan tavoite on mm. juuri vammaisten syrjintä. Palautin myös tekemäsi muutokset Identiteettipolitiikka-artikkeliin, koska siinä kuvattiin identiteettipolitiikka vähemmistöjen toimintana (mitä se on varmaan ollut alun perin) sivuuttaen se, että myös Trumpin politiikka ja Venäjän käsitykset valkovenäläisistä sekä ukrainalaisista ovat tärkeitä tämänhetkisiä identiteettipolitiikan ilmenemismuotoja. Olet tehnyt paljon ansiokasta työtä ja tietyissä artikkeleissa myös osaltasi korjannut vinoutuneita näkökulmia (enkä siksi säti mielelläni), mutta muutamissa viimeaikaisissa muokkauksissa olisin toivonut monipuolisempaa lähestymistapaa. Se, että vasemmistoradikaalit käyttävät erilaisia käsitteitä hassusti (aivan kuten oikeistoradikaalitkin), on huomionarvoista, mutta näitä hassuja käyttötapoja ei mielestäni kannata käsitellä määrittelytasolla vaan erillisissä osioissa. Vallitseva tulkinta ableismista näyttää hyvin vahvasti painottavan vammaisten syrjintää. Ajatus siitä, että vammaisuus olisi sosiaalinen konstruktio on outo ja ansaitsee kyllä tulla huomioiduksi Wikipediassa, mutta ei pitäisi luoda kuvaa, että tällaiset näkemykset olisivat ikään kuin yleisessä käytössä olevien käsitteiden ydinsisältö. --Quadriplegia (keskustelu) 7. syyskuuta 2024 kello 19.11 (EEST)