Keskustelu:Valo

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Newton arvioidessaan valon olevan hiukkasten liikettä oli oikeassa. Mielestäni Maxwellin vaihtosähköteorian kehittyminen johti fysiikassa harhapolulle ja näin on ajateltu valon ja värien olevan aaltovärähtelyä.

Mitä taajuus on? http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuus

Vaihtosähköllä on taajuus ja aallonpituus, tasasähköllä ei ole taajuutta eikä aallonpituutta, vaikka kyseessä on sama aineosasen, nykyfysiikan termein, varautuneen elektronin liikkumistapa.

Onko valon ja värien aaltokäyttäytyminen hiukkasvärähtelynä todistettu tieteellisin mittauksin?

Sähkötekniikassa ja radiotekniikassa taajuus on mitattavissa ja siten myös aallonpituus laskettavissa.

1mhz taajuus; aallonpituus aikayksikköä(1s) kohti on; 1/1000000=0,000001s

50hz taajuus; aallonpituus aikayksikköä(1s) kohti on; 1/50=0,02s

Jos 50hz vaihtosähköaalto kulkee 250 000 000m/s, on aallonpituus; 250 000 000m/s*0,02s=5 000 000m.

Jos 1 000 000hz radioaalto kulkee 250 000 000km/s, on aallonpituus; 250 000 000m/s*0,000001s=250m

Ääniaalto, 1000hz, 1/1000hz=0,001s äänen nopeus, lyhyen matkavälin liikkumisnopeus ilmassa=330m/s, on aallonpituus; 330m/s*0,001s=0,33m

Ääniaalto, 50Hz=basso. 1/50hz=0,02s äänen nopeus, 330m/s, on aallonpituus; 330m/s*0,02=6,6m

vrt. 50hz ääniaalto ja 50Hz vaihtosähköaalto; Sama taajuus, eri aallonpituus, koska ainehiukkasilla eri etenemisnopeus. Tasasähköllä aallonpituutta ei ole sillä tasasähkö ei värähtele.

lainaus; http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4 Sen aallonpituus on noin 540 millimetrin miljoonasosaa eli 540 nm.

Valon noin nopeus maapallon ilmakehässä, jollakin matkalla; n.300 000 000m/s. aallonpituus, 0,000 000 540m. 0,000 000 540m/300 000 000m/s

Ajaksi tulee; 0,000 000 000 000 001 8s

Taajuudeksi tulee; 1/0,000 000 000 000 001 8s,

555 555 555 555 555 hz

555 555 555 Mhz

555 Thz

Värin ja valon taajuus-käyttäytyminen on teoreettinen oletus, ei todistettu tieteellinen ja mitattu tosiasia. Newton väittäessään valon (ja värien) olevan ainehiukkasten liikettä, oli luultavasti enemmän oikeassa kuin Maxwell ja Planck, jotka ajautuivat aaltoteoreettiseen ajatteluun, syystä että vaihtosähkö on ainehiukkasten värähtelyliikettä.

Miten mitataan valon ja värin taajuus?

Ilman taajuuden mittausta ei aaltoteoria ja värien aaltofunktio ole todistettu tieteellinen tosiasia. Mutta miten mitataan nopeus nykytieteen välinein?

Tieteellistä keskustelua aiheesta toivoo kirjoittaja. -- kirjoitti 130.230.28.153

Kyllä, mutta Wikipedia ei ole tieteellisen keskustelun foorumi, sitä varten on parempia paikkoja. Täällä voi sen sijaan keskustella artikkelin sisällöstä. --TBone 2. kesäkuuta 2005 kello 05:18:15 (UTC)

Joku on näköjään lisännyt väitteen "Valon nopeus on myös 13,7 mrd vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen jälkeen muuttunut kokoajan, mutta 100- vuodessa se muuttuu joitakin sekunnin miljoonasosia." yhteenvetonaan "Valon nopeus on muuttunut. Lähde Tieteen kuvalehti.", mutta nähdäkseni artikkelia on tulkittu väärin. Otsikossa on ensinnäkin kysymysmerkki, ja jos lukee jutun lähdeaineistona olevan New Scientistin artikkelin niin pelkkiä olettamuksiahan siinä esitetään. Vaikka esitetyn teorian mukaan c olisi muuttunut vain muutaman miljoonasosan verran, niin sen verran vallankumouksellisesta väitteestä luonnon perusvakion muuttumisessa on kyse, että tarvitaan kyllä suuremman tiedeyhteisön hyväksyntä, ennen kuin sitä voi alkaa esittää tietosanakirjafaktana. --Litami 13. elokuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Harhaanjohtava kuva ja kuvateksti

Poistin artikkelista seuraavan kuvan ja kuvatekstin:

Tavallinen valo ei ole koherenttia. Siksi raon läpi kulkenut valonsäde leviää nopeasti.

Kuvateksti, tai ainakin sen liittäminen kuvaan johtaa lukijaa harhaan. Ikkuna-aukon läpi tulevien valonsäteiden leviäminen riippuu siitä, miten yhdensuuntaisia valonsäteet ovat. Kuvassa suhteellisen pieni valonlähde on lähellä, joten säteet leviävät aukoista eri suuntiin. Kaukaisesta valonlähteestä (esimerkiksi aurinko) tulevat säteet ovat lähes yhdensuuntaisia, joten ne eivät leviäisi samalla tavalla.

Valon koherenttius liittyy siihen, ovatko valon aallot samassa vaiheessa. Tällä on vaikutusta vain diffraktion kaltaisissa ilmiöissä, ei kuvan tapauksessa.

Mtreinik 4. syyskuuta 2007 kello 04.45 (UTC)