Keskustelu:Valeuutinen

Valeuutissivustot Suomessa?

Pitäisikö artikkelissa olla oma luku tai ohjaus luotavaan artikkeliin Valeuutissivustot Suomessa? Määritelmä, jota voitaisiin soveltaa on erimerkiksi seuraava, jonka käänsin artikkelista Fake news websites in the United States: "Valeuutissivustot ovat verkkosivuja, joissa julkaistaan tarkoituksella huijauksia, propagandaa ja väärää tietoa pyrkimyksenä ohjaamaan verkkoliikennettä tulehtuneeseen sosiaaliseen mediaan. Nämä sivustot eroavat satiirisista uutisista siten että valeuutisten artikkeleita valmistetaan yleensä tarkoituksellisesti lukijoiden harhaanjohtamiseksi ja voiton saamiseksi klikkiotsikoiden avulla." --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 18.33 (EET)

Tarkoittaako voitto tuossa taloudellista voittoa vai sisältyykö siihen muunkinlaiset voitot kuten aatteellinen?--MAQuire (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 18.37 (EET)

Artikkelissa todetaan: "Valeuutisen tarkoituksena on harhautus taloudellisen tai poliittisen hyödyn saavuttamiseksi."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 18.41 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Journalismin tutkimuksen viime aikojen keskeisestä keskusteluaiheesta ei ollut artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa. Suomensin sen englannista ja löysin lisää tietoja suomenkielisistä lähteistä. Korjauspyyntöjä tuli jo, ja niitä pyrin paikkailemaan. Mitä asioita voisi muuttaa, korjata tai lisätä Valeuutiseen?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 10.10 (EET)

Määritelmä-osiossa oleva Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärää koskeva uutinen ei mielestäni määrittele valeuutisen käsitettä tai kuulu tähän artikkeliin. Artikkelin pääkuva ja tunnistaminen-osio on kirjoitettu kokoelmaksi lukijalle suunnattuja ohjeita, mitä tietosanakirjassa pitää välttää. Historiallisia esimerkkejä -osio kaipaisi esimerkkejä valeuutisista. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 09.45 (EET)

Lisäsin tuon vaihtoehtofakta-tapaukseen tarkennuksen, jossa keskusteltiin faktoista ja valeista. Onko tosiaan niin, että ohjeita pitää välttää tietosanakirjassa? Löysin tuon IFLAn julisteen suomennettuna, sama on myös kuvituksena englanninkielisessä artikkelissa. Historia-osuuden esimerkit valeuutisista ovat muun muassa Konstantinuksen lahjakirja 600-luvulla, "suuri kuuhuijaus" New York Sun-lehdessä vuonna 1835 ja The New York Timesin valeuutisointi 1930-luvun Neuvostoliitosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.26 (EET)

Lisäsin tunnetun tapauksen, H.G.Wellsin Maailmojen sodan radiokuunnelman määritelmäosaan, jossa on erilaisia valeuutistyyppejä ja tapauksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.52 (EET)

Ohjeista puheenollen, Wikipedian ohjeessa "Mitä Wikipedia ei ole" mainitaan: "Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa: Wikipedia ei voi olla... 8. Käyttöopas, käsi- tai oppikirja. Wikipediassa ei opasteta, kuinka asioita käytetään tai tehdään." Tietosanakirja-artikkelin tehtävä on siis vain kuvailla asioita. Tässä artikkelissa voi tietysti olla valeuutisen kriteerit jonkun mukaan, mutta ne saisi muotoilla jotenkin toisin. Nyt ne on kirjoitettu lukijalle ohjeiksi imperatiivimuotoon, ja vielä kahdesti. Historia-osiosta: Jos osion nimi on "Historiallisia esimerkkejä", sen pitäisi koostua esimerkeistä. Nyt siinä ei ole yhtään esimerkkiä vuoden 1930 jälkeen, vaan siinä kuvaillaan vain ketkä valeuutisia väitetysti ovat tehtailleet. Osion nimi pitäisi silloin olla jotain muuta, ehkä vain "Historia", johon sopisivat esimerkit, maininnat valeuutisten tekijöistä, ja kuvaukset valeuutis-termin käytöstä. Se että Trump kutsuu liioitteluaan tai valehteluaan "vaihtoehtoiseksi faktaksi" ei ole valeuutinen, sillä Trump ei julkaise uutisia. Artikkelissa voisi lisäksi olla oma osionsa käsitteen ongelmallisuuden pohtimiselle. Esimerkiksi tässä Washington Postin kolumnissa pohditaan esim. aiheen rajaamisen ja nimityksen väärinkäytön ongelmia. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.02 (EET)

Minusta se, että Suomen kirjastoseura julkaisee suomeksi (käännös on päivätty 25.2.2017) kansainvälisen vastaavan elimen julisteen aiheesta "Tunnista valeuutinen" liittyy kyllä ainakin valeuutisen käsitteestä nousseeeseen julkiseen keskusteluun, jonka tietysti voisi mainita. Kuvan ja ohjeiden julkaiseminen artikkelissa ei tee Wikipediasta tai artikkelistakaan "ohjekirjaa", "käyttöopasta" tai "oppikirjaa" ja minusta asia on kutakuinkin tasapainossa artikkelissa. Wikipediassa saa varmaankin julkaista tietoja, jotka kertovat artikkelin aiheesta havainnollisesti ja auttavat ymmärtämään sitä paremmin. Ainakaan tällaisten julkaisemista ei saisi estää. Kiitos ehdotuksistasi historia-osuuteen ja kritiikki-vinkistä, perehdyn asiaan. Aihe on ollut länsimaisessa journalismissa eräs pohdituimpia noin viimeisen puolen vuoden aikana, ja siitä on kirjoitettu kilometrikaupalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.04 (EET)

Lisäsin artikkeliin kappaleen Kritiikki, kiitos tietolähteestä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 00.18 (EET)

En ole vielä lukenut artikkelia kokonaan, kun silmiin sattui "1800-luvun lopulla Joseph Pulitzer ja muut keltaisen lehdistön julkaisijat yllyttivät Yhdysvaltoja Espanjan ja Yhdysvaltojen sotaan, jota kiihdytti U.S.S. Mainen räjähdys Kuubassa Havannan satamassa." Tuo oli siis 1800-luvun historiaa mutta sijoitettu 1900-luvun otsikon alle. Siitä ei selviä miten se liittyy valeuutinen-käsitteeseen. Lukija miettii, oliko USS Mainen räjähdys valhetta, vai mistä siinä on kysymys. Artikkelissa pitäisi keskittyä tarkasti valeuutinen käsitteeseen eikä laventaa sitä yleiseen poliittiseen propagandaan muuten kuin suppeasti mainitsemalla.

Jukka Petäjä ottaa tämän päivän HS-artikkelissa esimerkiksi Siionin viisaitten salaisen pöytäkirjan. Sekään ei varsinaisesti ole valeuutinen käsitteen uutinen tarkassa merkityksessä. Valheita sinänsä käytetään sumeilematta hyväksi Wikipediassakin - pari wikikäyttäjää väittää totuudenvastaisesti minun vihaavan Kulttuurinavigaattoria ja HS:ää - mutta termiä käytettäessa pitää ymmärtää mitä siis tarkoittaa uutinen. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.36 (EET)

U.S.S. Mainen räjähdyksen uutisointiin liittyvät asiat ovat keltaisen lehdistön syntyhistoriaa, joka ainakin journalismin tutkijoiden mukaan koskee valeuutisenkin historiaa. Siirsin asiaa koskevan maininnan 1800-luvun puolelle, yritän etsiä aihetta tarkemmin koskevia lähteitä. Historiallisessa tarkastelussa ongelma on tietysti tuo uutisen käsite ennen modernien joukkotiedotusvälineiden syntyä. Siionin viisaitten päytäkirjat sinänsä eivät kai olleet uutisia, vaan valeuutisia oli se, miten ja miksi niitä medioissa tuotiin esille. Valeuutisten julkaisemista pitäisi pohtia juuri tuon tunnistamisohjeen ensimmäisen kohdan mukaan kysymällä, mikä on tällaisen uutisen julkaisemisen tarkoitus, sen "missio", kuten ohjeen englanninkielisessä versiossa sanotaan. Metakeskustelun esilletuontiisi en ota kantaa, se ei koske artikkelin vertaisarviointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)

Valeuutinen ja vaihtoehtoinen fakta pitäisi kuitenkin pyrkiä pitämään erillään. Artikkelin tekstissä on näköjään paljon pientä tarkentamista vaativaa asiaa. Esimerkiksi Maailmojen sota ei ole valeuutinen. Se on kuunnelma, jonka sisältämiä "uutisia" jotkut kuuntelijat erehtyivät Yhdysvalloissa luulemaan oikeiksi tajuamatta että kyse on kuunnelmasta. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.57 (EET)

Ainakin asiaa tutkinut vaikuttaa olevan eri mieltä Maailmojen sodasta. Lisäsin asiaa koskevan lausuman viitteineen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.49 (EET)

Kuka mitä missä? Kyseessä on kuunnelma, jonka esittämisessä tapahtui jälkikäteen arvioiden virheitä, mutta kyse ei ollut tietoisesta valeuutisesta. Kuunnelman väittäminen valeuutiseksi on virheellinen tieto ja sen sisällyttäminen valeuutista käsittelevään artikkeliin on virhe. Artikkelin pitäisi pysyä otsikon aiheessa. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 07.38 (EET)

Missä kohtaa kirjaa sanotaan, että fiktio voi olla valeuutinen? Sivunumero tarvittaisiin, kun nyt viitataan koko kirjaan, sillä ainakaan tuosta tiivistelmästä ei käy ilmi, että tästä on kyse. Jos käsitin oikein, niin Schwartz käsittelee kirjassaan valeuutisilmiötä kuunnelman vastaanoton perusteella. Monet lehdet kirkuivat etusivulla yleistä paniikkia, vaikka ilmeisesti sellaista ei olisi todellisuudessa suuressa mittakaavassa tapahtunutkaan. Tämä valeuutinen on levinnyt sittemmin kaupunkilegendana. --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.03 (EET)

Otan tähän vähän laajemmin Amazonin tiivistelmän, jossa kirjassa Broadcast Hysteria: Orson Welles's War of the Worlds and the Art of Fake News todetaan, että "We follow Orson Welles's rise to fame and watch his manic energy and artistic genius at work in the play's hurried yet innovative production. And we trace the present-day popularity of "fake news" back to its source in Welles's show and its many imitators." Määritelmä-kappaleessahan pohditaan valeuutisten rajatapauksia, voivatko uutissatiiri, fiktio tai propaganda olla valeuutisia? Ehkä tässä kappaleessa pitäisi sanoa selvemmin, että vaikka keskeisiä valeuutisten tunnistamisessa ovat tekijän tai puhujan intentionaalisuuden ja motiivien tarkastelu, tutkijoiden mukaan myös jossakin viestin vastaanoton tilanteessa joku asia voidaan tulkita valeuutiseksi. Olisikohan Maailmojen sota-kuunnelman tutkijoiden ajatus tämä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.42 (EET)

Asian voi nostaa lyhyesti myöhemmin esille, mutta jotta lukijaa ei saataisi hämmennyksen valtaan, johdannossa pitää käsitellä vain itse valeuutis-käsitettä. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 21.24 (EET)

No näin juuri artikkeli rakentuukin, eli asiaa ei mainita johdannossa, vaan omassa kappaleessa sen jälkeen, eikä lukijaa saada hämmennyksen valtaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)

Kirjoitin epähuomiossa "johdannossa" mutta tarkoitin "määritelmässä". Amazonin mainosteksti ei käy määritelmän pohjaksi. Eikä edes tuo siteeraamasi kohta tee Wellesin kuunnelmaa valeuutiseksi millään tavalla. Mutta pohditaan nyt Amazonin mainostekstiä, joka sanoo että vain harva uskoi että kyse oli oikeasta hyökkäyksestä ("Few listeners believed an actual attack was under way.") Sen sijaan kuunnelman herättämänä käytiin kiivasta keskustelua siitä, mikä valta radiolla voi olla kriisitilanteissa. Kohta pitäisi siirtää jonnekin artikkelin loppuun tai mieluiten poistaa kokonaan, ellei alkuperäisestä kirjalähteestä löydy jotakin merkittävää. Mutta kirja ei ilmeisesti ole käytettävissä vaikka olet merkinnyt sen lähteeksi, joten itse asiassa pois koko kohta ja pois kirja lähteenä. Kirjan voi esittää Kirjallisuutta-osassa. Määritelmän pitää pysyä asiassa ja perustua luotettaviin lähteisiin eikä Amazonin mainokseen.

Sitten: "Myös propaganda voi olla valeuutinen". En löydä lähteestä sanaa propaganda, mutta lähde onkin näköjään en.wikin artikkeli, johon joku sen on kirjoittanut. Lisäksi se on käännetty niin ettei se vastaa edes en.wikin lauseen ajatusta. En itse asiassa ymmärrä mitä suomennosversio tahtoo sanoa.

Voisin käydä koko artikkelisuomennoksen läpi kohta kohdalta, mutta pääsin vasta määritelmäosaan. - Jos artikkelista halutaan kehittää laatuarvioitu, lähteiden tulee olla luotettavia, riippumattomia, eikä niitä voi kopioida en.wikistä lukematta lähdettä sekä lisäksi käyttämättä lähdekritiikkiä. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.26 (EET)

En ole lukenut ihan kaikkia englanninkielisen artikkelin lähteitä, mutta arvelisin suomennetun artikkelin lähteiden olevan luotettavia ja riippumattomia koska ne ovat jo läpäisseet yhden Wikipedian arvioinnin. Käännös ei myöskään edellytä sitä, että koko artikkeli käännettäisiin. Tästä jätin joitakin osia pois, mikä vastannee kriittistä muokkaamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)

Artikkelissa ensimmäisenä historiallisena esimerkkinä mainittu Konstantinuksen lahjakirja on kuuluisa asiakirjaväärennös, mutta sen luokittelu "uutiseksi" tuntuu oudolta. Lahjakirjan alkuperäisestä julkistamisesta ei ilmeisesti tiedetä mitään ja ajankohtakin tunnetaan korkeintaan vuosisadan tarkkuudella. USS Mainen uppoamiseen valeuutisointi liittyy kai siten, että Hearstin (ja ilmeisesti siis myös Pulitzerin) lehdet väittivät espanjalaisten räjäyttäneen amerikkalaisen sotalaivan kätketyllä pommilla, vaikka asiasta ei ollut mitään luotettavia tietoja. Maininta tulisi ymmärrettävämmäksi, jos aluksesta ja sen räjähdyksestä olisi oma artikkeli, jossa aiheesta kerrottaisiin tarkemmin. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Konstantinuksen lahjakirja on asiakirjaväärennös, joka käynee esimerkiksi uudempaa aikaa edeltävästä valeuutisesta, jos myös uutisen käsitettä venyttää modernia tiedonvälitystä edeltävälle tasolle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)

Mielestäni lahjakirjaa ei voida kutsua uutiseksi, jos ei tiedetä, millä tavalla se on aikoinaan julkistettu. Väärennetty asiakirja on voitu kätkeä paavin arkistoon, josta se on kenties löydetty vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Tällöin aikalaisuutiset asiakirjalöydöstä olisivat periaatteessa olleet totta eikä valetta, jos löytäjäkin on luullut asiakirjaa aidoksi. Asiakirjan väärentäminen on muutenkin eri mittaluokan petos kuin pelkkä valheellisen tiedon levittäminen uutisena, joten sen kutsuminen valeuutiseksi vetää huomion pois pääasiasta. Valeuutinen olisi ollut se, jos tällaisesta lahjakirjasta olisi levitetty huhuja ilman, että varsinaista väärennöstä olisi vaivauduttu tekemään. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2017 kello 18.11 (EET)

Artikkelissa voitaisiin kertoa, miten valeuutinen ja uutisankka eroavat toisistaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Thänks, en löytänyt tähän tietoa, mutta lisäsin Määritelmät -kappaleeseen uutisankan sen artikkelissa olevan määrittelyn mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 18.58 (EET)

Vaikka Historia-osuus onkin otsikoitu Historiallisia esimerkkejä, olisi suomenkielisessä wikipediassa mielestäni paikallaan käsitellä nykyversiota laajemmin ainakin muutamia Neuvostoliitosta tietoisesti harhaanjohtavasti kirjoitetuista lukuisista uutisista ja lehtiartikkeleista. Olisi kiinnostavaa tietää esimerkiksi, markkinoitiinko jo "proletaarin diktatuuria" - ainakin yhdessä varhaisessa perustuslaissa (1924) kaupunkiproletaarilla oli per capita enemmän (viisinkertaisesti) äänioikeutta liittoneuvostokongressin edustajien valinnassa kuin maaseutuväestöllä - valeuutisoinnin avulla? Neuvostomyönteistä viestintää toimitettiin myös suomeksi, esimerkiksi 25 vuoden ajan ilmestyneessä Maailma ja me -lehdessä, joista uutisista osa oli tietoisen yliampuvaa (ainakin sellainen kuva jäi joistain lapsuudessa luetuista lehdistä). Osin tätä sivuaa 1 Esimerkkejä löytynee myös neuvostosankareiksi nostetuista hahmoista, tyyliin Trofim Lysenko ja vastaava: tarinoiden ja suoritusten paisuttelu tietoisesti/totuudenvastaisesti. Neuvostoajan perinteellä on selvä jatkumo nykyjohtajien koulutuksen kautta tähän aikaan. Osaksi keinoina on käytetty (ja käytetään) toimittajien ideologisesta kouluttamista ulkomaisten stipendien turvin (aikoinaan esim. Moskova; myös muissa ilmansuunnissa ja ideologioissa samoja lähestymisiä) tiettujen arvojen mukaiseen lähestymiseen ja vastaväitteiden/-argumenttien faktuaaliseen unohtamiseen. Yhdysvaltalaiset ovat myöntäneet käyttäneensä valeuutisointia esimerkiksi Iranissa. (1 ja 2) Yhteyksiä julkaisumaassa vallitsevaan lainsäädäntöön (valtionjohtoon ja sen asemaan), mediaomistukseen ja viestinnän vapauteen voisi myös tuoda esille. Esimerkiksi de facto osa tiedostusvälineistä luotti 2014 alussa "perinteisiin uutislähteisiinsä" Venäjää koskevassa uutisoinnissa, vaikka jo edeltävinä vuosina (ja Krimin miehityksen alkaessa & Ukrainan sodan yltyessä lisää) lainsäädännöllä tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa oli rajoitettu toimimasta yhtä vapaasti kuin aiemmin. J a valeuutisointi meni helpommin läpi Venäjän käymien sotatoimien alkuvaiheessa (taloudellisena vaikuttimena esim. työvoima, luonnonvarat, venäläisen aseteollisuuden koekäytöt jne, joita siirrettiin sittemmin ainakin osaksi Itä-Ukrainasta Syyriaan). Lisäksi vaikkapa huuhaa-lääkkeitä ja -hoitoja koskeva uutisointi on ainakin ollut aikoinaan aika puhdasta valeuutisointia, joskin EU- ja muut normistot ovat täällä sitä saaneet kuriin (monessa muussa maassa vielä varsin villiä). --Paju (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 17.08 (EEST)

Hyviä ideoita, mutta paljon hypoteeseja ja mistä lähteet?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

Englanninkielistä artikkelia on muokattu huomattavasti viime kuukausien aikana, ja sen keskustelusivulla käy kova kuhina. Siitä ei kannata kääntää tai muutenkaan kritiikittömästi ottaa tietoa näin tärkeässä artikkelissa, etenkään jos ei itse pysty lukemaan lähteitä. Parin kuukauden päästä en-wikin artikkeli voi olla ihan toisenlainen kuin se on nyt. -kyykaarme (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 12.14 (EEST)

Joo huomasin saman asian. Tämän artikkelin pohja on siis, kuten ilmoitin alussa, käännös englanninkielisestä artikkelista. Mutta kuten voi huomata, sitä on muokattu alun määritelmästä alkaen myös kotimaisiin lähteisiin viitaten. Mitään tietoa ei kannata kai koskaan ottaa kritiikkittömästi vastaan, mutta englanninkielisestä artikkelista voi ottaa hyviä lisäyksiä, minusta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 13.02 (EEST)

Artikkeli on nyt massiivinen, ja sen muokkaaminen on todella vaikeaa, kun siitä ei oikein näe kokonaisuutta. Mielestäni olisi kannattanut aloittaa pienesti, eikä kääntää isoa artikkelia. Tuolla aikaisemmin myös sanoit, että oletit lähteiden olevan luotettavia, koska ne on englanninkielisessä Wikipediassa arvioitu, mutta siellä artikkeli on "C-luokkaa", joka on huonoin luokitus Start-luokan jälkeen. Muokkaajat ovat siellä ihan yhtä hyviä ja huonoja kuin täälläkin. Mielestäni tätä kannattaisi kunnolla karsia ja rakentaa se uudelleen kunnon lähteiden pohjalta. Jo pelkän käännöksen hiominen veisi paljon aikaa. -kyykaarme (keskustelu)

Artikkelissa määritellään aihe, pohditaan ei-eksaktia käsitettä, tarkastelaan historiaa, joka lienee kiistämätön, sekä pohditaan vaikutusta, ja myös aihetta koskevaa kritiikkiä ja mietitään myös tulevaisuutta. Huomasin kun aloin kirjoittamaan artikkelia, että aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu valtavasti viime aikoina. Siksi monipuolinen artikkeli on paikallaan. Artikkeli ei ole massiivinen, vaan kattava. Valeuutinen on nähdäkseni sellainen aihe, josta ei voi "on-off" -tyyppisiä tietoja esittää. En tiedä, kannattaako tätä enää verrata englanninkieliseen lähtöartikkeliin, kun sekä määritelmä että viimeinen "tulevaisuus" ovat kotimaisista lähteistä. Jos suomalaisesta lähdeaineistosta löytyisi jotain uusia näkökulmia, niitä voisi lisätä. Tässä vertaisiarvioinnissa voi ehdottaa korjauksia myös käännökseen ja ne ovat tervetulleita myös suoraan itse artikkeliin. Ja jos osaat esittää, mitä voisi poistaa, niin hienoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.01 (EEST)

No, artikkelin lähdeluettelo on massiivinen. Se pitäisi varmaan suhteuttaa aiheeseen. Mukana on jonkin verran yliviitteistystä. Minusta yliviitteistys ei ole paha vika, jos tarkistetaan että viitteiden lähteet eivät toista samaa asiaa ja että ne kaikkki tuovat uutta tietoa asiaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.24 (EEST)

Wikipedian käytäntöjen mukaan Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä. Olen samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa, että artikkeli on nyt massiivinen ja siitä ei oikein näe kokonaisuutta. Mielestäni tätä kannattaisi kunnolla karsia ja rakentaa se uudelleen kunnon lähteiden pohjalta. Valeuutinen on uusi sana, ja sillä ei ole suomen kielessä vakiintunutta määritelmää. Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan valeuutinen poimittiin vasta vuonna 2016 . Kielitoimiston alustavan määritelmän mukaan "valeuutinen on valemedian tuottama ja välittämä uutiselta vaikuttava teksti tm. kuvaus". Valemedia on mielipiteisiin perustuvaa, vastoin hyvää journalistista tapaa toimiva viestintäkanava, jota voidaan käyttää informaatiosodan välineenä. Jos valeuutisella halutaan muokata kohteen mielipidettä (totuudenmukaisella tai valheellisella aineistolla), on kyse propagandasta. Tällaisenaan artikkeli ei minusta täytä suositellun artikkelin asemaa. Artikkeli on ollut vertaisarvioinnissa yli kuukauden, eikä artikkelia ole kaikilta osin täydennetty vertaisarvioinnssa saatujen palautteiden mukaan (ei ole täydennetty historiallisia esimerkkejä, kuten esim. Neuvostomyönteistä uutisoinnista). Täten vertaisarviointi olisi minusta parempi päättää. --Hezzu (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 07.40 (EEST)

Artikkelissa on suomen- ja englanninkielisiä lähteitä, esimerkiksi alku on Johanna Vehkoolta, joka lienee alan asiantuntija. Jos joku hyväksyy vain suomenkieliset lähteet artikkeliin, pitäsikö sitten poistaa kaikki muunkieliset kaikista artikkeleista? Vertaisarvioinnissa ei ole tarkoitus arvioida, täyttääkö artikkeli suositellun tai muunkaan laatukategorian vaatimuksia. Jokainen voi muuttaa ja muokata artikkelia kuten parhaaksi näkee ja voi myös ehdottaa, mitä voisi muttaa ja mihin tietolähteisiin perustuen. Olen täydentänyt arvioitsijoiden toiveita sitä mukaa kun lähteistettyjä tietoja esityksiin on löytynyt, mutta kaikkiin toiveisin ei ole tietolähteitä löytynyt. Muutokset voi jäljittää artikkelin historiasta. Palautteessa on tullut paljon hyvia ideoita ja kun niitä näyttää tulleen taas lisää, nähdäkseni ei ole syytä lopettaa vertaisarviointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 10.30 (EEST)

Jos joku hyväksyy vain suomenkieliset lähteet, se on hänen ongelmansa. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2017 kello 16.33 (EEST)

Tapaus Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärästä osoittautui aika mielenkiintoiseksi kun sitä kaiveli. Asiassa on puhuttu pahasti ristiin. Alkuperäinen väitehän oli että virkaanastujaisia seurasi ennätysyleisö paikanpäällä ja maailmalla. Pääosa aihetta käsittelevistä jutuista keskittyy paikan päältä otettujen valokuvien tutkimiseen, joilla julistetaan Valkoisen talon valehtelevan. Samaan aikaan tiedetään että kyseessä oli suurin yhdestä tapahtumasta tehty videon suoratoisto. Tätä faktaa ei löydä mistään muualta kuin Akamain lehdistötiedotteesta, jonka on julkaissut yksi videotekniikkaan keskittynyt uutissaitti. USA Todayn toteaa faktantarkistuksessaan että Valkoinen talo on saattanut olla alkuperäisessä väitteessään oikeassa. Tosin seuraajien määrää ei voi mitenkään tarkistaa mistään. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 02.14 (EEST)

Suoratoisto mainitaan mm. artikkelissa olevassa Usa Today -lähteessä. Mutta siinä eikä tiedotteessa (ainakaan sen ilmaisessa osassa) sanota, että se oli suurin suoratoisto ikinä, vaan suurin kyseisen firman tuottama suoratoisto. Joka tapauksessa se ei todista mitään suuntaan tai toiseen. Mun mielestä toi Trump-osio pitäisi ottaa kokonaan pois. Se on suhteessa aivan liian pitkä ja yksityiskohtainen, eikä se oikeastaan edes kuulu koko artikkeliin, kun siinä ei edes mainita valeuutista. Jos en-wikiä halutaan matkia, niin siellä ei sitä ole. Tuolla ylempänä onkin Savir myös sanonut, että se ei kuulu artikkeliin. Trump on mainittu toiseenkin kertaan, se voisi riittää. -kyykaarme (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 21.03 (EEST)

En-wikissä (ja joissakin muissa) siitä onkin kokonaan oma artikkeli: en:Alternative facts. -kyykaarme (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 21.21 (EEST)

Poistin osion. Perusteluja: Kappale alkoi "Totuuden hämärtämiseksi mediassa levisi vuoden 2017 alussa käsite ”vaihtoehtoinen fakta”." - Lähteetön. Seuraava lause: "Käsite on peräisin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin valkoisen talon lehdistösihteerin Sean Spicerin lehdistölle esittämästä väitteestä". Lähde ei suoraan tue väitettä että se olisi siitä peräisin. Sitten seuraa selostus Trumpin yleisömääräfiaskosta, jota voisi ehkä parhaiten kuvailla väärinkäsitysten ja huonojen sanavalintojen sotkuksi, mutta siinä ei yritetty tahallisesti "matkia journalismia" eikä se muutenkaan suoraan liity valeuutisiin. Jos termi mainitaan, niin se pitää tehdä jotenkin paremmin ja niin että se perustuu täysin lähteisiin. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 00.43 (EEST)