Keskustelu:Valentin Vaala

Artikkeli Valentin Vaala on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
2.–15.1.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
15.–28.1.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
7.–26.7.2023	Laatuarviointi		Hyvä artikkeli	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarvionti 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Monen Suomi-Filmin klassikon takana seisova ohjaaja. Paikoitellen hieman haasteellinen, sillä Vaalasta tehty usean kirjoittajan perusteos on oikeastaan sekalainen kooste eri kirjoittajilta eri näkökulmista, jolloin osaan ajanjaksoista jää mustia aukkoja. Tästä johtuen osa aikajaksoista (erityisesti 1940 eteenpäin) on heikommin lähteistetty – ja samalla oma motivaatiokin ajoittain hukassa. Yritin kuitenkin saada koostettua jonkinlaista kokonaisnäkemystä. Kiitokset pari viikkoa vanhalle, lähteettömälle artikkelille, joka tarjosi jonkinlaista ideaa rungosta. Artikkeli kaipaisi kielenhuoltoa sekä ideoita muilta "suomifilmi-hulluilta". Ajattelin rakentaa tästä hyvän artikkelia (HA). --Peltimikko 2. tammikuuta 2012 kello 18.34 (EET)

Ihan pikaluvulla pari kommenttia. Kaipaisin tähän jonkinlaista yhteenvetolukua Vaalan työstä ja sen merkityksestä suomalaisen elokuvan kannalta. Nyt elokuvaura etenee kronologisesti ja arvioiva tai kokoava osuus on siellä seassa, jos missään. Alussa lähdetään isoisänisästä liikkeelle, mikä on jo vähän liian kaukaa, vaikka Vaalan sukutausta toki mielenkiintoinen onkin. Venäläisten nimien translitterointi on varmaan peräisin lähteestä, mutta nykyistä standardia se ei kohtaa. Kieltä voin katsoa jossain vaiheessa.--Tanár 2. tammikuuta 2012 kello 19.13 (EET)

Tein loppuun lyhyen yhteenvedon Vaalan merkityksestä. Sukutausta on kieltämättä hieman kaukaa aloitettu, mutta toisaalta se todistaa, että Vaala oli juuriltaan varsin "sekoittunut suomalaiseksi" ja venäläisyyttä mielestäni hieman liioitellaan. Lisäksi pidin osuuden niin lyhyenä kuin mahdollista. Venäläisten nimien translitterointi on hieman kyseenalaista, sillä suvun tapahtumat pyörivät lähinnä Helsingin (ja osittin Pietarin) ympärillä (vrt. Sinebrychoff). --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Annetaan Tanárin tavoin pikanen kommentti. Hieman kaipaan myös syvempää otetta Vaalan työstä, jos siis halutaan päästä suositellulle tasolle. Artikkelista puuttuu kaksi keskeistä osioo: Vaalan tyyli (eli katsaus Vaalan elokuvien tyyleihin ja teemoihin) sekä tosiaan Vaalan merkitys suomalaiselle elokuvataiteelle. Palkinnot-osio on myös hieman irrallinen; ehkä hieman turha. Palkinnot voisi laittaa elokuvaluettelon muita-osioihin. Sitten wikitystä kannattaa tarkistaa; siinä alussa on ainakin useita linkkejä, jotka vievät väärään paikkaan. --PtG 2. tammikuuta 2012 kello 19.28 (EET)

Tein loppuun lyhyen yhteenvedon, mutta syvempään analysointiin tuntuu, että nykyiset lähteet ovat riittämättömiä. Ehkäpä taidan toistaiseksi tähdätä ainoastaan lupaavaksi. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Pitääkö sukuhistoria aloittaa isoisovanhemmista, vain koska isoisoäiti oli helsinkiläinen? Pois - sivulauseessa voi ehkä mainita tästä yhteydestä Suomeen (koska lienee (?) vaikuttanut Suomeen tuloon).--Nedergard 3. tammikuuta 2012 kello 12.37 (EET)

Nimistä: Oy Fennica Ab:stä voisi koko ajan käyttää muotoa "Fennica", niin ei tarvita noita oy/ab-lisukkeita tai selittävää Fennica-Filmi-määritettä. Vähän erikoista on, että puhutaan Teuvo Tuliosta, kun hänen nimensä oli vielä Theodor Tugai: "omaksui taiteilijanimen Teuvo Tulio" vaikuttaa tässä omituiselta ("mitä, Teuvo Tulio ottaa taitelijanimekseen Teuvon Tulion??"). Tähän ei löydy eleganttia ratkaisua, mutta ehkä "ja omaksui taiteilijanimen Teuvo Tulio" voisi kirjoitaa "ja otti samalla käyttöön taiteilijanimen Teuvo Tulio Theodot Tugain sijasta" (tms.).--Nedergard 3. tammikuuta 2012 kello 13.30 (EET)

Elokuvayhtiöstä on käytetty lähteissä Oy Fennica Ab, O.Y. Fennica A.B. tai Fennica-Filmi nimeä. Elonet käyttää nimeä O.Y. Fennica A.B. tai IMDB käyttää Fennica-Filmi. En osaa vastata. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Otsikointi on jotenkin epätasapainossa, miten jos menisi näin:

1. Ura
   1. Fennica
      1. Vaalan ja Tulion tie Fennica-Filmille
      2. Vaala ja Tulio Fennicalla
      3. Vaalan Fennica-komediat
   2. Suomi-Filmi
      1. 1930-luvun menestyskomediat
      2. Hella Wuolijoki -elokuvat
      3. Sota-ajan uutiskatsaukset ja modernit komediat
      4. Vihreästä kamarista Waltariin ("Klassikot" olisi parempi mutta siihen suhtaudutaan varsin nuivasti wikissä, mutta voisi ehkä mennä, kunhan löytyy muutama toisistaan riippumatonta lähdettä)
      5. Viimeiset vuodet (itse suosin elokuva-artikkeleissa tätä, koska se antaa mielikuvan, että parhaat vuodet ovat ohitse ja ohjaajan elokuvat eivät enää ole niin hyviä kuin aikaisemmin - vaikka ne silti saattavat olla parempia kuin muiden aikalaisten elokuvat). --Nedergard 3. tammikuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Tämän jaottelun tekee ongelmalliseksi se, että Suomi-Filmin aikakausi on todella pitkä. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Aika hyvä. Viitteitä puuttuu joistakin paikoista, esimerkiksi Waltari-trilogiasta. Odotan Tanarin kielenhuoltoa, jotkut lauserakenteet ovat vähän harhaanjohtavia. Hautaamisesta voisi sanoa selvemmin että siunattiin ortodoksikappelissa mutta haudattiin luterilaiselle puolelle (ja olsi tietty kiva tietää miksi; taiteilijakukkulaa ei vielä ollut). elokuvataulukkoon voisi mainita "Tietoja"-sarakkeessa myös esim. waltari-trilogian ja ensimmäisen värielokuvan. --Tappinen 3. tammikuuta 2012 kello 14.19 (EET)

Ihan mielenkiintoinen pointti tuo hautaaminen luterilais-puolella. Pitänee käydä tarkistamassa pitääkö tietosi paikkaansa. Ainakaan lähteissä ei ole mitään viitettä erikoiseen hautauspaikkaan. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Ou, ei ole mun tieto vaan luin tämän artikkelista. Hietanimen hautausmaa on se luterilainen. Ihmettelin sanamuotoa "Ruumiinsiunaus vietettiin Helsingin ortodoksisen hautausmaan kappelissa. Vaala on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan kortteliin numero 35." yleensä ei siunauspaikkaa mainittaisi erikseen ainakaan jos haudataan siihen samalle hautausmaalle, eri juttu sitten ne jotka siunataan tuomiokirkossa ja kannetaan kaupungin läpi. --Tappinen 4. tammikuuta 2012 kello 23.24 (EET)

Mikäli ymmärsin oikein kommentisi, niin kommentoisin, että Helsingin ortodoksinen hautausmaa toimii Hietaniemen hautausmaan sisällä, yhtenä sen alueista samalla tavalla kuin Helsingin islamilainen hautausmaa. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.38 (EET)

OK, Hietaniemen hautausmaa -artikkelista saa eri käsityksen. Itse asiassa muuten Helsingin ortodoksinen hautausmaa-artikkelissa mainitaan Vaalan hauta, lähteettömänä. Kannattaisiko hautaamisen kuvaus tiivistää yksikäsitteiseksi. --Tappinen 4. tammikuuta 2012 kello 23.50 (EET)

Ortodoksinen hautausmaa on myös Hietaniemessä ja aivan luterilaisen hautausmaan naapurissa, mutta ei sen sisällä. Samalla tavoin Hietaniemessä ovat myös islamilainen ja juutalainen hautausmaa sekä vanha Suomen kaartin hautausmaa. --Risukarhi 11. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)

Ja vielä sellainen huomio tähän, että Hietaniemen hautausmaan kortteli 35 (johon Vaala artikkelin mukaan on haudattu) on ihan toisessa päässä koko aluetta kuin ortodoksinen hautausmaa [1]. Eli jos hänet on haudattu sinne, niin silloin ei voi olla haudattuna ortodoksihautausmaalle kuten artikkelissa Helsingin ortodoksinen hautausmaa väitetään. Olisikohan kyseessä kuitenkin ortodoksihautausmaan kortteli 35 [2]? Tämä kannattaisi tarkistaa. Voitto Viron katalogimainen kirja Vanha hautausmaa on siihen muuten ihan kelpo lähde Vaalan elämäkertojen ohella. --Risukarhi 13. tammikuuta 2012 kello 15.29 (EET)

Tarkistin tämän nyt vielä tuosta artikkelin lähteenä olevasta Laine-Lukkarila-Seitajärvi-teoksesta ja siinä puhutaan kyllä selvästi nimenomaan ortodoksisesta hautausmaasta ja sen korttelista 35 (plus Vaalaa ei mainita Viron kirjassa). Korjasin tiedon artikkeliin. Joku oli vaan ymmärtänyt asian väärin, kun molemmat hautausmaat ovat vierekkäin Hietaniemessä. --Risukarhi 14. tammikuuta 2012 kello 12.25 (EET)

Puutun pieneen yksityiskohtaan: "Kaupunginosa oli erityisesti venäläisen meriväen upseeriston suosiossa." Antaako lähteen sanamuoto ymmärtää näin? Katajanokallahan oli yhä pystyssä oleva upseerien asuintalo "lutikkalinna", joten asuminen siellä lienee kuulunut virkavelvollisuuksiin tai -etuihin. Muu Katajanokan silloinen rakennuskanta ei pääosin varmaankaan olisi kelvannut upseereille, sikäli kuin sadan vuoden takaisiin kuviin on luottaminen, ja kun uutta rakennettiin, taloihin tuskin asettuivat venäläiset upseerit.

Muuta: Tavallisten sanojen linkitystä voisi vähentää ja rajoittaa sen artikkelin kannalta olennaisiin. Luistinrata ja ammattinimikkeet ym. ovat turhaan linkitettyjä. Kielenhuoltoa tarvitsee vaikka paikoin on hyvääkin. Koominen on esimerkiksi lausahdus: "värielokuvat olivat vasta nostamassa päätään Suomessa". Lähteitä varmaan on tarkoitus lisätä lähteettömiin jaksoihin. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen artikkeli. Ehkäpä ajan myötä merkttävistä ohjaajista saadaan enemmänkin tällaisia tasokkaita tekstejä. --Abc10 3. tammikuuta 2012 kello 18.25 (EET)

Katajanokka toteamus oli lähteen mukainen, mutta antamasi tiedon perusteella poistin sen. Ja eipä tuo taida olla tarpeellinenkaan. --Peltimikko 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Yleisenä huomiona voisin sanoa, että elokuvien esittelyssä kannattaisi keskittyä enemmän tuotantoon ja ennen muuta vastaanottoon - juonen voisi kuitata sivulauseessa (juoni löytynee elokuva-artikkeleista) ja näyttelijöitä mainita vain poikkeustapauksissa (Palo & Ikonen jne.). Ja mikäli lähteitä löytyy, tyylistä ja/tai teemoista voisi kirjoittaa jotain.--Nedergard 4. tammikuuta 2012 kello 08.50 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli kävi vertaisarvioinnissa. Tehty tämän jälkeen muutoksia, mutta sisältää kuitenkin muutamia lähteettömiä osioita, joiden vuoksi tyydytään toistaiseksi hakemaan lupaava artikkeli -statusta. --Peltimikko 15. tammikuuta 2012 kello 23.49 (EET)

Laaja ja kattavan tuntuinen kuvaus Suomen elokuvahistorian tärkeästä nimestä. Tässä on selvästi ainesta hyväksikin, mutta arvioidaan nyt lupaavaksi ensin. Vähän kommentteja:

• Ensimmäisestä viitteestä: Miten uskonto liittyy sukunimen säilyttämiseen?
• Nimien translitterointi ei mene standardin mukaan (po. Ivanov, Jefimov jne), mutta ilmeisesti tässä on käytetty muotoja jota henkilöt ovat omana aikanaan käyttäneet?
• Lähteettömiä väitteitä tosiaan löytyy vielä, muun muassa se että Vaala jätti näyttelemisen tyytymättömänä suoritukseensa. 1930-luvun menestyskomediat -osion viimeinen kappale on kokonaan viitteetön, samoin Waltari-trilogia -osion viimeinen kappale. Värielokuvat-osiosta puuttuu useasta kohdasta viite.
• Muutama kohta ei kuulosta kielellisesti tietosanakirjamaiselta:
  • "Waltari ei tuntenut sitä omakseen"
  • "Kirjailija Hella Wuolijoki hallitsi draamat sekä elävöitti historialliset ja yhteiskunnalliset ristiriidat."
  • "Jussi-palkintoja on jaettu vuodesta 1944 lähtien, joista Vaala on voittanut neljä."
• "Seuraavan vuosikymmenen puolen Vaala-komedioiden naistähdeksi nousi Lea Joutseno." - Mitä tässä tarkoittaa "puolen"?
• Muutama odottamaton wikilinkkaus, esimerkiksi hattu ja liiketoiminta.
• Rakenteellisesti henkilöartikkeleissa kannattaa yleensä harkita elämän ja tuotannon eriyttämistä omiksi osioikseen. Tässähän molemmat on esitetty yhtenä pitkänä kronologiana, joka on jaettu hieman mielivaltaisen näköisesti ylätason otsikkojen alle.
• Pitäisikö palkinnot-osion olla elokuvaluettelon jälkeen?

Jafeluv 16. tammikuuta 2012 kello 00.20 (EET)

Tein palautteen perusteella muutamia muokkauksia. Muihin kohtiin en oikein tahdo keksiä parempia sanamuotoja, mutta ehkäpä tässä myöhemmin jotain tulee mieleen. Sen verran nimien translitteroinnista, että 1) lähteet eivät mainitsi "alkuperäistä" kyrillistä muotoa nimelle ja, että 2) Valentinin suku on kuitenkin pyörinyt Helsingin ympärillä, joten siinä mielessä "suomalaistettu" muoto on ok. kts. esim. Sinebrychoff ei "oikeaoppinen" Sinebrjuhov. --Peltimikko 16. tammikuuta 2012 kello 09.55 (EET)

Kiitos. Kannatan lupaavaksi kunhan lähteettömiä osuuksia saadaan vähän karsittua. Jafeluv 16. tammikuuta 2012 kello 22.00 (EET)

Lähteenä on pääasiassa vain Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004. Muutamia epämääräisiä lauseita (katso Jafeluvin listaus) sekä joitakin lähteettömiä kohtia. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 16. tammikuuta 2012 kello 08.29 (EET)

Lupaavalle asetetaan vähän liian korkeita vaatimuksia. Mielestäni menee lupaavaksi varsin hyvin. --Abc10 16. tammikuuta 2012 kello 09.45 (EET)

Samaa mieltä, siksi käykin. --PtG 16. tammikuuta 2012 kello 10.03 (EET)

Lähteistys on lupaavan artikkelin kriteeri eikä siitä pitäisi ruveta tinkimään. Muuten kelpuuttaisin lupaavaksi.--Nedergard 16. tammikuuta 2012 kello 10.33 (EET)

Totta kyllä. Miten tarkasti sitä vaatimusta sitten pitää noudattaa kun esimerkiksi neljä värielokuvaa voi tarkistaa Elonetistä, tosin aika hankalasti. Ehkä se on omaa tutkimusta. Mutta esimerkiksi arvio "on kuitenkin mainettaan parempi" on kyllä lähteistettävä. --Abc10 16. tammikuuta 2012 kello 17.35 (EET)

Minusta lähteettömät kohdat lupaavassa artikkelissa voidaan hyväksyä, kun niitä ei ole kovin paljon ja ne ovat sellaisissa kohdissa, jotka eivät ole kovin merkittäviä ja jotka voisi periaatteessa jättää poiskin. Tämä on vähän sillä rajalla. Kansallisfilmografiasta löytyisi varmaan helposti lähde moneen noista kohdista. En nyt kannata mutta en vastustakaan.--Tanár 16. tammikuuta 2012 kello 19.50 (EET)

Jos artikkelissa on lähteettömiä kohtia joita artikkeli ei tarvitse, ne on tärkeää poistaa. käy muuten kyllä lupaavaksi J.K Nakkila 19. tammikuuta 2012 kello 16.14 (EET)

Lisäsin joitakin viitteitä, tuossa Niskavuoren naiset -kappaleessa voisi kuitenkin tekstiä viedä lähemmäksi niitä. --Tappinen 17. tammikuuta 2012 kello 20.39 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Edellisestä aikaa yli kymmenen vuotta eikä jostain syystä saanut merkintää. Millä kannalla ollaan nyt? --EmzQh (keskustelu) 7. heinäkuuta 2023 kello 19.39 (EEST)

Tekstissä esitetään aika paljon rohkeitakin mielipiteitä, joiden yhteydessä ei kuitenkaan ole mainittu sen esittäjää. "Eino Heinon kuvausta on pidetty silmiä hivelevän kauniina" jne. Pitäisi mainita konkreettisesti, että kuka on tätä mieltä. Lisäsin siksi kenen mukaan? -merkintöjä. Vastaavia saattaa olla enemmänkin, mutta nuo osuivat silmään. --Kärrmes (keskustelu) 10. heinäkuuta 2023 kello 22.32 (EEST)

Lisäsin kirjoittajan, muut passiivit artikkelissa vastaavat arvostelijoiden yleistä mielipidettä jostain elokuvasta, "välityö" jne. EmzQh (keskustelu) 11. heinäkuuta 2023 kello 13.13 (EEST)

Hyvä, kiitos. --Kärrmes (keskustelu) 11. heinäkuuta 2023 kello 19.26 (EEST)

Kannatan hyväksi. --Kärrmes (keskustelu) 22. heinäkuuta 2023 kello 21.19 (EEST)

Kannattaako joku muu vielä? Miten ylipäätään tänne saisi jengiä keskustelemaan. --EmzQh (keskustelu) 22. heinäkuuta 2023 kello 23.26 (EEST)

Joo, kannatetaan, mutta esitän pari kysymystä. Onko termi "amerikkalainen screwballkomedia" lähteestä vai itse keksitty tähän? Oliko Vaala missään vaiheessa Suomen kansalainen? --Höyhens (keskustelu) 24. heinäkuuta 2023 kello 19.58 (EEST)

On lähteestä peräisin, käytti niitä vaikutteita ja oli Suomen kansalainen vuodesta 1940 niin kuin käy ilmi tekstistäkin. -- EmzQh (keskustelu) 24. heinäkuuta 2023 kello 23.53 (EEST)

Yksimielistä on, merkitään hyväksi. --EmzQh (keskustelu) 26. heinäkuuta 2023 kello 20.09 (EEST)