Keskustelu:Vaihtosähkömoottori

Onko vaihtosähkömoottori oikea nimi vai pitäisikö sen olla vaihtovirtamoottori? Itse olen tottunut puhumaan vaihtovirtamoottorista. Huomasin myös, että vaihtosähkö ohjaa vaihtovirtasivulle. Vertaa myös artikkeliin tasavirtamoottori. vilkapi 12. huhtikuuta 2007 kello 19.34 (UTC)

Vaihtovirtamoottoristakin voi hyvin puhua. Mutta koneeseen kuitenkin syötetään sekä virtaa että jännitettä, joten tässä mielessä vaihtosähkömoottori voisi olla oikeampi termi. En tiedä onko tästä mitään suosituksia.

Artikkelin jakaminen

Vaihtosähkömoottori on vähän liian laaja-alainen käsite, siksi toiseksi tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa muiden artikkeleiden kanssa ja se pitäisi jakaa jokainen moottorityyppi omaksi artikkelikseen. Tämä artikkeli siis vain käsittelemään vaihtosähkömoottoreita yleensä. --Styroks 20. elokuuta 2008 kello 03.12 (EEST)

Käytäntö, jossa yleisempään artikkeliin kirjoitetaan asioista lyhyesti ja "esittelyluonteisesti" ja sitten viitataan laajempiin alakohtien pääartikkeleihin, sopisi varmaan tähänkin. Oikosulkumoottoriin pistin jo pääartikkelilinkityksen. --Aulis Eskola 20. elokuuta 2008 kello 11.06 (EEST)

Sitä meinasinkin mutta tämä artikkeli on melkoista, vaikealukuista puuroa tälläisenään. --Styroks 20. elokuuta 2008 kello 12.51 (EEST)

Puurosta puheen ollen: pitäisi jatkaa teksti ainakin selvästi a) periaatteen selittämiseen ja b) käyttötarkoituksiin ja -tapoihin. --Aulis Eskola 20. elokuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

Omat artikkelit kustakin moottorityypistä olisi tietenkin hieno asia, mutta jos ne jäävät tyngiksi, niin ehkä riittäisi tässä artikkelissa olevien tekstien parantaminen. Katselin tuota induktiomoottorin kuvausta ja minusta alkoi tuntua, että sen on joku kääntänyt englannista lyhennellen. Eiköhän tuo tehokerroin ole sama kuin hyötysuhde ja sen arvo taitaa olla lähempänä 0,9 kuin 0,8. Aika epäselvä tuo sinimuotoinen magnetomotorinen voima??? vilkapi 20. elokuuta 2008 kello 21.57 (EEST)

Ajattelin ottaa jossain vaiheessa työn alle tuon artikkelin jakamisen (ellei joku toinen ehdi ensin), mutta en toki jaa sitä tyngiksi. Tietenkin tekstit parannellaan siihen malliin että niistä kannattaakin tehdä omat artikkelinsa. Ja epäselvyyksistä puheenollen, esimerkiksi sellaiset perusasiat kuin käyttökohteet ja -sovellukset uupuvat, kaikesta muusta puhumattakaan. Mutta tokihan sellaiset kuuluvat kokonaiseen, uuteen artikkeliin lähteiden kanssa. --Styroks 21. elokuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

Eiköhän puhuta ihan oikeasti tehokertoimesta eli sähkömoottoreita tarvitsee kompensoida kondensaattoreilla. (katso aloittamani artikkeli) --Aulis Eskola 21. elokuuta 2008 kello 17.55 (EEST)

Artikkeli huonolaatuinen

Käytyäni läpi koko artikkelin, voin sanoa että on kieltämättä todella huonosti laadittu artikkeli kielellisesti, ja mitä enemmän tätä lukee, sitä enemmän herää kysymyksiä: mitä, miksi, miten? Mielestäni wikiartikkeleiden kuuluisi olla sellasia että maallikkokin ymmärtää, joko asiat selitettynä yksinkertaisesti niin kuin ne ovat, ja tai wikilinkein. Itse en mikään täysin maallikko ole, mutta tästä tekstistä on hyvin vaikea saada selvää. Siis apua asiantuntijat, sähkömoottori on välittömästi tai välillisesti välttämätön osa jokaisen arkipäivää, ja on häpeällistä että niinkin tärkeästä asiasta on näin suppeat ja kapea-alaiset tiedot. --Styroks 21. elokuuta 2008 kello 22.08 (EEST)

Liukurengas ja kommutaattori

Heräsipä tässä kysymys mihin ei omista sähkötekniikan kirjoista tunnu löytyvän selventävää vastausta: mitä eroa on liukurenkailla ja kommutaattorilla? Molemmat siis magnetoivat roottorikäämityksen ja kommutaattori koostuu lamelleista, mutta ovatko liukurenkaat vain yksinkertaisesti kullekin navalle tarkoitetut (kolme?) renkaat joille virta syötetään harjoilla? Olenko ymmärtänyt oikein? :D --Styroks 28. elokuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

Kommutaattoria käytetään tasavirtakoneissa vaihtamaan roottorin napaisuus. Liukurengasta ja hiiliharjaa käytetään tahtimoottoreissa tuomaan tasavirtana magnetoinnin tarvitsema sähkö napoihin. Liukurenkaita ja hiiliharjoja on vähintään kaksi konetta kohden eli plus ja miinus. vilkapi 1. syyskuuta 2008 kello 18.43 (EEST)

Toimintaperiaate ja rakenneratkaisu

Nyt taitaa hieman mennä sekaisin toimintaperiaate (tahtikone ja epätahtikone) sekä rakenneratkaisut kuten massiiviroottorikone ja liukurengasmoottori. vilkapi 1. syyskuuta 2008 kello 19.14 (EEST)

Massiiviroottorikoneen rakenneratkaisuissa ainakin on jonkinlainen sekaannus. Jos roottori on umpirautaa, miten se voi olla umpi- tai avonapainen, viitaten ilmeisesti siihen että roottorissa olisi käämitys mitä siinä ei ole? --Styroks 1. syyskuuta 2008 kello 19.38 (EEST)

Kun tahtikone rakennetaan massiiviroottorilla, niin silloin siinä on napakäämitys. Tässä linkissä on erään suuren valmistajan massiiviroottorinen (solid) tahtimoottori (synchronous) avonavoilla (salient pole). vilkapi 1. syyskuuta 2008 kello 22.03 (EEST)

Massiiviroottorikone on induktiomoottori. Linkissä on tahtimoottori. Tekstiin on todellakin tullut varsin runsaasti disinformaatiota. Miksi aihetta tuntemattomat haluavat kirjoittaa jotain vaikka aivan selvästi eivät tunne asiaa? Sama ongelma on vaivannut joitain muitakin wikipedia-artikkeleita. Korjaaminen ei auta, sillä disinformaatiota tulee aina vain lisää. Mielestäni artikkelin ensimmäiset versiot olivat asiasisällön puolesta nykyistä kelvollisempia. Alan kallistua sille kannalle, että wikipedia-periaate ei toimi sellaisissa aiheissa, joissa oikeaa tietoa on vain suhteellisen pienellä ihmisjoukolla. Esimerkiksi sinimuotoinen magnetomotorinen voima on epäselvä käsite, mutta koska se on oikein, se on silti monin verroin parempi kuin mututuntumalla laadittu mukajärkevä kuvaus. Artikkelien laajentaminen ja selventäminen on toki kannatettavaa, mutta tiedon pitäisi olla oikeaa!-kommentti jätetty 14.9.2008. Kommentin jätti 88.115.92.191 (keskustelu – muokkaukset).

Kun tuossa linkissa mainittu tahtimoottori massiivinavoilla käynnistetään, se toimii induktiomoottorina ilman häkkikäämitystä kunnes saavuttaa riittävän pyörimisnopeuden ja napojen magnetointi kytketään päälle. Umpinapaiset tahtigeneraattoritkin ovat massiivirakenteisia. Google löytää massiiviroottori-sanalla vain Lappeenrannassa tehdyt tutkimukset. Sähkökoneista on netissä suomeksi valitettavan vähän tekstejä. Löytyykö muita lähteeksi kelpaavia kuin tämä kuvaus? Valitettavasti tätäkään ei enää kukaan pidä yllä eikä tämäkään anna vastausta, käytetäänkö massiiviroottorikone termiä vain induktiokoneista ja vastaavasti pitäisi käsitellä massiivinapa- ja umpinaparakenteiset tahtikoneversiot tahtikone-otsikon alla. vilkapi 14. syyskuuta 2008 kello 22.14 (EEST)

Kyseessä on vierasmagnetoitu tahtikone, jonka massiiviset napakengät toimivat vaimennuskäämityksenä ja (yllä olevan perusteella) mahdollistavat käynnistyksen suoraan verkkoon. Massiiviroottorikone on kuitenkin induktiomoottori.

Lähteitä

Samalla kun parannatte artikkelia, muistakaa merkitä lähteet. Se parantaa artikkelin luotettavuutta, helpottaa tarkistettavuutta ja auttaa lukijaa löytämään lisää tietoa. -- Piisamson 1. syyskuuta 2008 kello 19.45 (EEST)