Keskustelu:Uraani

Artikkeli Uraani laatua ei ole muodollisesti arvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
29.12.2015 - 13.1.2016	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Kuka tietää, miten yleistä on volframi tai beryllium? Onko kulta tunnettu kovin yleisenä aineena? Korjasin lauseen "Uraani ei ole kovin harvinaista; se on yleisempää kuin volframi, beryllium tai kulta" Macoute 17. syyskuuta 2009 kello 15.42 (EEST)

Poistettu "Kenen mukaan"-merkintä???

Hei! Täältä poistettiin lähiakoina merkintä {{kenen mukaan?}}. Saisiko tälle jotain syitä?--Sentree / (Kysy rohkeasti!!!) ^{(Tarkkaile minua)} 22. tammikuuta 2014 kello 21.03 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Pitkästä aikaa alkuaine-artikkeli arvioitavaksi. Kyseessä hyvinkin tunnettu metalli, artikkeli on kirjoitettu kokonaan lähteiden pohjalta. Alkuaineen käyttö on lähes kokonaan energiantuotanto, terveysvaikutukset on avattu mahdollisimman neutraalisti. Mitä pitäisi lisäillä/korjata? --Lakritsa (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 22.00 (EET)

"Uraania käytetään yleisesti ydinpolttoaineena." Tämä lause pelkästään on jo virhe. Luonnossa esiintyvästä uraanista 0,72% eli alle prosentti on Uraani-235-isotoppia, jota sitten ainoastaan voidaan käyttää ja käytetään ydinpolttoaineena kevytvesireaktoreissa. Kaikki muu "uraani" eli yli 98% on energiantuiotantoon sopimatonta tavallisissa reaktoreissa. Lause antaa erittäin virheellisen käsityksen koko asiasta, ikäänkuin "kaikki" uraani voidaan käyttää ydinpolttoaineena. Suurin osa uraanista on käyttökelvotonta kevytvesireaktorissa, lisäksi köyhdytettyä uraania syntyy noin 8kg jokaista 1kg 4%-rikastettua kohden. Tästä johtuen uraanijätteelle on keksitty kaiken maailman aseellisia käyttökohteita, että saadaan jätteestäkin tuotto ns. win-win-situation: kuten Irakilaisten siviilien elinympäristön tuhoaminen 10.000 vuodeksi. --Dmitri 152 (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 12.19 (EET)

Kyllä sitä voidaan sanoa käytettävän yleisesti ydinpolttoaineena, riippumatta siitä miten paljon luonnossa on minkäkinlaista uraania. Kaikkialla missä on ydinvoimaloita - ja niitä on kaikkialla - sitä tunnetusti käytetään. Vrt. esim. Marjoja kerätään yleisesti ihmisravinnoksi, vaikka suurin osa jää keräämättä ja osa menee eläinten suuhun. --Mwåc8m (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 06.33 (EET)

Ydinpolttoaineessa reaktorin neutronipommituksessa myös osa U-238:sta muuttuu halkeavaksi plutoniumiksi Pu-239:ksi joka tuottaa energiaa samoin kuin U-235. Ns. hyötöreaktoreissa tätä reaktiota on mahdollista käyttää tuottamaan ydinpolttoainetta U-238:sta (katso artikkeli "Hyötörektori"). Benedict05 (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 13.09 (EEST)

Yleisesti ottaen vaikuttaa hyvältä, tein pientä kielenhuoltoa ympäri artikkelia yms. Lukujen kirjoitusasussa on ollut paikoittain ongelmia (10→kymmenen) ja isotooppien merkitsemistapa vaihtelee ympäri artikkelia. Näkisin hyvänä, että isotoopit pyrittäisiin merkitsemään samalla tavalla koko artikkelissa. Joidenkin tavalliselle lukijalle tuntemattomampien termien wikittämistä voisi myös harkita, samoin kuin uraaniyhdisteiden. Artikkelissa on kolme 404:ää. Kelpaa mielestäni lupaavaksi pienellä viilaamisella (lähinnä se isotooppijuttu ja kielenhuolto) ja linkkien korjaamisella. --Msaynevirta (k · m) 31. joulukuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Korjasin isotoopit samanlaisiksi. En ole tarkemmin tutustunut tämän wikin artikkeliluokittelun käytäntöihin, mutta minusta tämän voi merkitä lupaavaksi koska en näe pahoja ongelmia ja artikkeli vaikuttaa "kokonaisemmalta" verrattuna moneen muuhun alkuaineartikkeliin. Tuon ATS Lehti, 1989, nro 2 lähteen (vanha, kellään ole) voisi korvata jollain paremmalla. Jni (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 18.50 (EET)

Kyllähän nämä on hyvä pitää muutamia päiviä kommentoitavana ihan vain kehitysmielessäkin: tässä kun on myös potentiaalia laajentaa pidemmällekin. Johdanto korjattu, isotooppien merkintään en ota oikein kantaa: itse olen tottunut käyttämään sekaisin kumpaakin merkintää. Linkit korjattu, kuolleet linkit johtuivat STUKin sivujen päivittämisestä. --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 05.43 (EET)

Voiko tällaista yksityishenkilön julkaisemaa kirjaa Kemian keksintöjä - Alkuaineiden löytöhistoria käyttää lähteenä? Siinä oli hämäävästi väärät julkaisutieot, jotka korjaan kohta, kun olen lukenut läpi. Aiheesta on varmaan julkaistu kirjallisuutta luotettavienkin kustantajien toimesta. Edit: Artikkelista ei pysty määrittelemään tietoa, joka on peräisin tästä kirjasta, sillä lähteet on hankalasti rypäinä kappaleiden lopussa, mikä ei minusta ole hyvä juuri tarkistusongelmien vuoksi. --Mwåc8m (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 06.54 (EET)

Vastaan itselleni: ei voi. Tarkistin artikkelin historiasta, mitä oli lisätty, ja sieltä selvisi. Poistin lähteen ja tiedon maailmannäyttelystä, jolle ei ainakaan helposti löytynyt luotettavaa lähdettä - voi palauttaa jos löytyy. Ja korjasin tekstiä nimen osalta artikkelissa jo olleen tieteellisen lähteen mukaiseksi. Kirjalähde oli alkujaan vanha (1971) teos ja sen vanha (1992) omakustanteena julkaistu harrastelukäännös (nimenomaan kääntäjänä harrastelija). --Mwåc8m (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 07.55 (EET)

Tekeekö lähteen vanhuus siitä suoraan epäluotettavan? Alkuperäisteosta ei kirjahyllystäni löydy, joten käytän käännöstä. Jos tämä lähde todetaan yleisesti huonoksi, niin voin toki sen jättää myös kirjahyllyyni. Lähteiden merkitsemiskäytännöstä lienee parempi keskustella jossain muualla kuin yhden artikkelin keskustelusivulla: mielestäni kappaleen loppuun merkityt viitteet ovat yleisesti hyväksytty tapa Wikipediassa. Jos näin ei ole, niin mielelläni muutan tapojani. --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 15.23 (EET)

Jos Mwåc8m haluaa käydä keskustelun tuosta kirjasta Alkuaineiden löytöhistoria, niin oletan, että esimerkiksi tämä on hyvä foorumille sille. --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 15.26 (EET)

Kun tässä tehdään lupaavaa, lienee paras käsitellä lähteen ongelmat tässä. Harjoitin uuden vuoden ensi hetkinä lähdekritiikkiä ja totesin, että lisäämäsi vanha lähde, joka on alun perin kirjoitettu kaikelle kansalle, ei ole yhtä luotettava kuin uudempi, asiantuntijan tieteelliselle yhteisölle kirjoittama teksti. Kumpaakaan lähteesi tekstiä en ole nähnyt, joten lähdekritiikin on perustuttava saatavilla oleviin tietoihin. Suomennos on kemian ammattilaisen tekemä, mutta se ei ole käynyt läpi suomentamisen ammattilaisen valvovaa silmää. Omakustanteita ei ole Wikipediassa pidetty luotettavina lähteinä. Mehän emme voi tietää, mitä virheitä kääntäjä on tehnyt tai onko hän jättänyt tekstiä pois jne.

Sitten vielä sinuun kohdistuvat ikävä kriittinen kommentti. Kirjan tiedot olivat väärin: kustantaja, julkaisupaikka, ilmestymisvuosi poikkesivat kaikki Kansalliskirjaston julkaisutiedoista. Kustantajan tiedot oli korvattu kirjapainon tiedoilla, mikä kertoo asiantuntemattomuudesta. Mutta mistä oli peräisin vuosiluku 1983? Jonkin verran akateemisia opintoja harjoittaneena sinulla luulisi olevan peruskäsitys lähteiden ilmoittamisesta. Tämän perusteella suhtaudun kriittisesti kykyysi arvioida yli 40 vuoden takaista lähdettä aiheesta, josta on saattanut tulla uutta tietoa ja (kuten luultavaa) johon asiantuntijakirjoittajalla on ollut paremmat lähteet. --Mwåc8m (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 17.09 (EET)

Henkilökohtaiset kritiikit ja hyökkäykset voit ilmaista mielummin keskustelusivullani, ne eivät mitenkään liity tämän artikkelin käsittelyyn. Tutustu myös esimerkiksi tähän Wikipedian käytäntöön. Vuosiluku 1983 on Auf Spur Der Elementen 3. painoksen julkaisuvuosi, jota tulkitsen Koskikallion käyttäneen suomennoksen pohjana. Mihin teksteihin viittaat "Kumpaakaan lähteesi tekstiä en ole nähnyt" -lauseella? Harmilliseti en omista alkuperäistä Auf Spur Der Elemente -kirjaa eikä saksan taitoni mitenkään riitäisi sen käyttämiseen muutenkaan, joten joudun käyttämään käännöstä. Ja miksi halusin, että keskustelun ko. teoksen luotettavuudesta (teoksen, jota et ole ilmeisesti itse lukenut?) voisi käydä muualla kuin täällä johtuu ihan siitä, että olen käyttänyt tätä teosta muissakin alkuaine-artikkeleista. En ole itse törmännyt ongelmiin tämän kirjan kanssa aikaisemmin eikä aikaisemmissa arvioinneissa ole huomattu nokan koputtamista. Artikkelin kehittämistä varten toivoisin, että voisit osoittaa jonkin muun lähteen, jota voisin hyödyntää esimerkiksi ko. artikkelin parantamisessa. Ilmeisesti hyväksymäsi Goldschmidtin artikkeli on vuodelta 1989, onko se liian vanha? --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 17.48 (EET)

Voitko myös ilmaista paikan, missä on ilmoitettu, että omakustanteiset kirjat eivät ole sallittuja lähdeteoksia Wikipediassa. --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 17.51 (EET)

Tämän artikkelin lähteet täyttävät lähteistyksen minimivaatimukset, mutta mitä ylemmäs artikkeli kipuaa luokitteluasteikossa, sitä tärkeämpää on vaihtaa jossakin mielessä huonot lähteet parempiin. Ei ole kovin hyödyllistä, jos ihan perustavaa laatua olevien tietojen, jotka löytyvät jokaisesta lähdeteoksesta, lähteenä käytetään täällä jotain ikivanhaa omakustannetta, luentoprujua, täysin tuntematonta lehteä 80-luvulta, Urdun kielistä sanomalehteä tms. jni (k) 1. tammikuuta 2016 kello 19.32 (EET)

Menikö minulta jokin ohi, mutta onko jokin lähteistä urduksi? --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 20.11 (EET)

Miksi ensimmäiset astelukut ilmoitetaan ominaisuudetosiossa Kelvineinä? --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 18.48 (EET)

Korjattu, oli varmaan jonkinlainen ajatusvirhe, tottakai fiksumpaa laittaa käytetympään yksikköön. --Lakritsa (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 20.11 (EET)

Kannatan lupaavaksi. Sisällön oikeellisuutta en osaa arvioida, mutta muodollisesti näyttää täyttävän riittävästi ehtoja. --Savir (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 11.54 (EET)

Nähdäkseni tarpeelliset korjaukset on tehty, kannatan. --Msaynevirta (k · m) 12. tammikuuta 2016 kello 23.19 (EET)

Tulkitsen, että käy lupaavaksi. Merkitsen ja arkistoin. --Lakritsa (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 08.14 (EET)

"Tytärnuklidien ja vapautuvien neutronien kineettinen energia sekä muiden, muun muassa tytärnuklidien, hajoamisenergiat siirtyvät ensiöpiirin veteen, joka ohjataan lämmönvaihtimeen. Toisiopiirin vesi höyrystyy ja pyörittää höyryturbiinia, ja tämä muodostaa generaattorissa sähkövirtaa." teksti kuvaa spesifisti ns. painevesireaktorin (esim. Loviisa) toimintaa, kiehutusvesireaktorissa (esim. Olkiluoto 1 ja 2) jo ensiöpiirin vesi höyrystyy ja ohjataan turbiiniin tuottamaan sähköä. Ehdottaisin tekstiä (en tehnyt vielä muutosta, vertaa artikkeliin "Ydinvoimala"): "Tytärnuklidien ja vapautuvien neutronien kineettinen energia sekä muiden, muun muassa tytärnuklidien, hajoamisenergiat kuumentavat voimalaitoksen ydinreaktorin läpi virtaavaa vettä. Ydinreaktorissa tai lämmönvaihtimessa syntyvä höyry pyörittää turbogeneraattoria jolla tuotetaan sähköä." Benedict05 (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 12.49 (EEST)

isotooppien %-osuus

Miksihän isotooppien kokonaisosuus on 100,000122 % ? [20]-lähdeei toimi, mutta [10]-lähteen mukaan osuus on tasan 100 %. Siellä ei ole noita viidensiä ja kuudensia desimaaleja ollenkaan. Onkohan ne sitten ollut tuossa toisessa lähteessä? Taidan korjata nuo, jos ei hyvää syytä vastaan ole. 91.154.234.194 30. lokakuuta 2017 kello 18.49 (EET)