Keskustelu:Umpijärvi

Aloituspyyntö

Tähän artikkeliin löytyy huonosti lähteitä. Jos tiedät hyvän lähteen, kirjoita siitä tai vihjaise allekirjoittaneelle.--J Hokkanen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 15.06 (EEST)

Mistä löysit artikkelin nykyiset tiedot? En-wikissä on ohjauksena en:Endorheic lake artikkeliin en:Endorheic basin jonka fi-iw on sisäinen valuma-alue. Järvi ja valuma-alue ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, ja molemmistakin on hyvä olla oma artikkelinsa.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.11 (EEST)

Erityisesti kiinnostaa se, vaatiiko umpijärvi sitä, että järveen ei laske uomia tai muita järviä. Moniinhan laskee. Lisäksi näyttää olevan ero aridissa ja humidissa ilmastossa: Aridissa ilmastossa vesi yleensä haihtuu, mikä johtaa laskujoettomuuteen (toki silti osa voi mennä myös pojhjavedeksi, ja ehkä virrata toiseen vesistöönkin). Humidissa ilmastossa taas laskujoettoman järven poisvirtaus tapahtunee useimmiten pohjaveden kautta, mikä tekee sen, että laskujoeton järvi yleensä kuuluu johonkin laajempaan valuma-alueeseen, niin kuin tuossa kirjoitatkin. Luonnonmaantieteen yleisesityksistä näistä varmaan löytyisi määrittelyjä.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.17 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.17 (EEST)

Aiheesta on artikkeli et-wikissä ja törmäsin siihen virolaisten umpijärvien yhteydessä. Luulen, että umpijärvellä on käsitteenä nykyään enää marginaalinen arvo. Se liittyy kuitenkin järvestä tehtyyn ensihavaintoon. Toiseksi, jatkotutkimuksethan avaa sen todellisen luonteen, eli virtaavatko vedet maan alla ja minne. Siis, se on hydrologisesti tutkimuksellinen "välivaihe" tai käytännössä "loppuvaihe", sillä kellä nyt olisi varaa selvittää umpijärven maanalaisia valuma-alueita? Limnologisesti tilanne on akuutimpi, sillä ojattomuus eristää järven ympäristön vesistöistä tehokkaammin. Vain linnut, lintujen tuomat eliöt ja kasvinosat sekä lentävät hyönteiset voivat enää kulkeutua järvestä toiseen. Artikkeli on vain aloitus paremmin kirjoitettavaan asiaan. Sellaisenaankin eräs maailman perhaita wikiartikkeleita tästä asiasta ;-). P:S: Olet lisäillyt valokuvia suomalaisiin kosteikkoihin. Luontokuviako?--J Hokkanen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.24 (EEST)

Käsitteiden sisältö saattaa vaihdella maittain johtuen sekä tutkimusperinteistä että eri maiden luonnonoloista (näin esim. EU:n luontotyyppimäärittelyt eroavat suomalaisesta perinteestä joltain osin). Toisaalta kansainvälisestä kirjallisuudesta ja sanastoista voi löytyä käännösvastineita. Kuvani eivät ole luontokuvia vaan satunnaisotoksia. Sen paremmin vuodenaika kuin vuorokaudenaika tai säätila eivät ole olleet valittavissa, eikä edes kuvan ottopaikka. Tässä käytin muutaman tunnin kuvauspaikan etsimiseen, mutta en näissä. Lisäksi kamera on uusi ja vaatisi opettelua, johon ei ole aikaa. Keväämmällä kun valoisa aika pitenee voi taitamatonkin kuvaaja saada parempia kuvia suuremmalla todennäköisyydellä.--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.42 (EEST)

Vedenottohankkeissa vaadittavissa selvityksissä noita umpijärvien maanalaisia valuma-alueita muuten on saatettu tutkia ehtona luvan saamiselle. Kun pohjavedeottoa tehdään paljonkin (ja myös ympäristövaikutusten arviointia) niin tutkimusta lienee itse asiassa kai ihan kohtuullisesti. Mutta ei ehkä välttämättä joka järvestä.--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.47 (EEST)

Kun tuossa nyt esitetään, että umpijärven kriteeri on, että sillä ei ole tulo- eikä laskujokia, niin sille asettiin hetki sitten lähdepyyntö. Siihen lähdepyyntöön voin yhtyä. Tässä: [1] on esimerkki laskujoettomasta humidin ilmaston järvestä, johon luontisesti laskee luontainen puro toisesta järvestä (tai itse´asiassa kolmannestakin, mutta se kolmannesta järvestä laskreva ,lienee ihmisen kaivama). Umpijärvestä pois tapahtuva vedenvirtaus tässä tapauuksessa tapahtuu jäätikköjokikerrostumien kautta pohjavetenä, ja ilmiö on tiedostettu jopa järven nimessä "Karate", eli veden voidaan nähdä karkaavan järvesttä johon laskee puro mutta ei lähde puroja. Tietysti on myös esim. suppajärviä, joihin ei laske puroja, mutta yhtä hyvin voi laskea. Järvistä tai järviin taas vesi voi laskea joko purona, korpijuottina tai pohjaveden kautta. Lisäksi joskus korpijuotteja on voitu ojittaa. Miten siis lähteistetysti suhteutettaisiin umpijärven käsite näihin? Virossa on paljon laakujoettomia järviä kalkkimaaperässä, ehkä hiekkakerrostumissakin, suomessa taas erityisesti harjumuodostumien yhteydessä ja soilla, joita tässä mainittiinkiin.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 11.32 (EEST)

Umpijärven määrittely kummallakin tavalla on periaatteessa mahdollista, tai siis oikeastaan ovat nuo kaksi vähän eri asiaa, ja kysymys on, että kummalle tuo "umpijärvi" on oikea nimi suomeksi lähteiden mukaan. Joskus myös tulee vaikutelma, että eri maissa tai kielessä asioille saattaa olla eri määrittelyjä. Esaim. bifurkaatio (hydrologia) määritellään eri wikipedioissa osittain eri tavoin, enkä ole saanut selville, johtuuko se virheistä vai erilaisista määrittelyistä.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 13.21 (EEST)

Linkki suojärvi muuten vaatisi artikkelialoituiksen. Nyt se johtaa vain sanaan Suojärvi paikannimissä.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 11.35 (EEST)

Tähän on saatu hyvin täydennystä. Ehkä lisääkin löytyisi. Eräs kiinnostava täydennys vaikka vain mainintana olisivat aridien alueiden laskujoettomat järvet, joihin laskee jokia, mutta etenkin kasteluveden oton takia virtaama on vähentynyt ja järvien vedenpinta laskenut. Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät tuossa mainittunakin olevat Araljärvi ja Kuollutmeri. Ja jonkin verran laskua, vaikkei ehkä yhtä suurta, on tainnut olla Kaspian merelläkin. Nämä ovat merkittävuiä ympäristömuutoksina.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2022 kello 12.03 (EEST)