Keskustelu:Ulrika Eleonoran kirkko (Kristiinankaupunki)

Lupaava artikkeli arviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Laajensin tätä jo aiemmin aloitettua artikkelia kaikella sillä tiedolla, mitä Googlesta löytyi. Paitsi että uruista olisi löytynyt enemmänkin, mutta tieto on enemmänkin asiantuntija tai ammattilaistasoa, enkä siksi lisännyt sitä. Ajattelin joskus kaivaa esiin Pettersonin artikkelin, josta todennäköisesti saisi runsaasti lisätietoa, mutta tähän hätään se ei ehdi. Mitä sanovat käyttäjät, kävisikö lupaavasta? --Ulrika 30. toukokuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Onkos matkalehden artikkelilla otsikkoa/kirjoittajaa? Gopase+f 30. toukokuuta 2010 kello 19.44 (EEST)

Ei ole. --Ulrika 30. toukokuuta 2010 kello 19.51 (EEST)

perusasiat käsitellään ihan ok. (käytöstä poistovuoden voisi mainita johdannossa) lähde merkitty. malline puuttuu. viitteistys aukoton. suppea. monta lähdettä. lähteet sivuavat aihetta. yks rikkinäinen, yks keskustelufoorumi, yks tietokanta. tärkein lähde "kristiinankaupungin kirkot" käsittelee aihetta suppeasti. kuvitus ok. kieli ok. luokittelu ok. kielilinkit ok. yleisilme ok. (kaipaa väliotsikoita) artikkelin historia aukoton. 9/12 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f 30. toukokuuta 2010 kello 20.08 (EEST)

perusasiat käsitellään ihan ok. (käytöstä poistovuoden voisi mainita johdannossa, samoin istumapaikat mallineessa) lähde merkitty. malline. viitteistys aukoton. suppea. monta lähdettä. lähteet sivuavat aihetta. yks keskustelufoorumi, yks tietokanta. tilkkutäkki. kuvitus ok. kieli ok. luokittelu ok. kielilinkit ok. yleisilme ok. artikkelin historia aukoton. 10/12 -> parempi. vaikea tapaus, mutta menköön nyt lupaavaksi. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 01.11 (EEST)

Onko tämä oma yksityinen listasi vai jossakin yhteisesti sovittu? --Ulrika 30. toukokuuta 2010 kello 20.15 (EEST)

Oma yksityinen. Gopase+f 30. toukokuuta 2010 kello 20.16 (EEST)

Mallineen näköjään Zache lisäsi, joten nyt sitten sinun listasi mukaan rikkinäinen linkki ja suppeus kaatavat lupaavuuden. Löytyisiköhän muita mielipiteitä. --Ulrika 30. toukokuuta 2010 kello 20.19 (EEST)

Minusta tuo on ihan yleiseltä tyyliltään riittävän kattava lupaavaksi. Voi olla, että tuosta puuttuu jotain yksittäisiä olennaisia tietoja kuten esimerkiksi siitä puuttui tuo kirkon valmistumisvuosi jonka lisäsin mallineeseen, mutta ne ovat asioita jotka pitää vain älytä lisätä sinne eikä mitään isoja puutteita. (Mitä kaikkea kirkkoartikkeleissa kuuluisi olla? haluaako joku tehdä listaa). Lähteistyksestä niin kun olen yrittänyt nyt etsiä tuohon lähteitä niin en usko, että tuossa olisi isompia virheitä niin en nyt pitäisi noita lähteitäkään minään isona ongelmana. Edes yksi hyvä lähde olisi tietty kiva löytää joten jatkan etsimistä. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Jatkan arviotani. Tuo rikkinäinen linkki puu-lehden artikkeliin jota oli käytetty artikkelin lähteenä oli juttu (1 sivu tekstiä + kuvia) kirkon restauroinnista ja käsitteli nimenomaan kirkkoa eikä maininnut vain muun ohessa sitä. Muita nettilähteitä en oikein löytynyt. Joka tapauksessa; artikkeli sopii minusta lupaavaksi. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

Esim. Heinäveden kirkko käy jonkunlaisesta esimerkistä kattavammasta artikkelista. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 01.11 (EEST)

Heinäveden kirkko vaikuttaa minusta hyvä artikkeli -kandidaatilta. Lupaavaksi pääsee vähemmällä työstämisellä (ainakin pitäisi päästä). Muussa tapauksessa kannustusmerkintä on epäonnistunut tavoitteessaan, kun kerran haluttiin luoda tiukoiksi katsottujen tasojen alle kevyempi. Pidetään OK-artikkelien vaatimukset sellaisina.--Khaosaming 31. toukokuuta 2010 kello 06.29 (EEST)

Viesti oli vastaus Zachen kysymykseen "Mitä kaikkea kirkkoartikkeleissa kuuluisi olla? haluaako joku tehdä listaa". Yleinen keskustelu merkinnän epäonnistumisesta tai onnistumisesta ei kuulu tälle sivulle, ja tuskin siihen yksittäisen kirkon arviointi kovin paljon vaikuttaa. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 09.19 (EEST)

Kiits, se oli oikein hyvä linkki. Tuohon onnistumiseen ja epäonnistumiseen, niin tämän tarkoitus on antaa myös palautetta artikkelista ja korjata samalla artikkelista selkeimpiä ongelmia niin ettei artikkelissa ole tiedettyjä vikoja. Nythän Khaosaming teki hyvän jaottelun tekstille, minä pistin viitteet mallineisiin ja Gopase+f teki suht kattavan listan asioista mitkä on hänen mielestään ok ja mitkä vaatii vielä parantamista eli arviointi minusta ainakin suurin piirtein toimii.

Se, että lupaavalta artikkelilta ei pidä vaatia mahdottomia ja että artikkeli on lupaava vaikka siinä olisikin pieniä puutteita, esim artikkeli olisi suppea tai lähteet eivät olisi parhaita mahdollisia, ei mitenkään muuta sitä että Gopase+f:n palaute on erittäin hyödyllinen vinkkilistana siitä, miten artikkelia kannattaa parantaa edelleen. Lupaava merkintähän ei ole mikään artikkelin lopullinen päätepiste vaan sen muokaus jatkuu merkinnän saamisen jälkeenkin. --Zache 31. toukokuuta 2010 kello 09.50 (EEST)

Kertaan vielä (mikäli viestini ei ollut riittävän selkeä): mielestäni vaadit lupaavalta artikkelilta liikaa. Uusi taso on vasta haparoivassa alussaan, joten on luonnollista että sen kehittäminen jatkuu konkreettisesti kun artikkeleita annetaan yhteisön arvioitavaksi. Yritin perustella edellä, miksi pidän kriteereitäsi pikemminkin hyvän artikkelin tai jopa suositellun ominaisuuksina. Keskustelun torppaaminen "väärään keskustelualustaan" ei saa viedä huomiota pois siltä, että lupaava artikkeli -taso on kevyt ja sellaisena sen pitäisi mielestäni pysyä. Annetaan nyt uudelle kokeilulle mahdollisuus. Toivottavasti OK-status myönnetään nopeasti suurelle joukolle artikkeleita.--Khaosaming 31. toukokuuta 2010 kello 10.17 (EEST)

Yksittäisen käyttäjän "liian korkeat kriteerit" eivät tule olemaan ongelma. Jos pelkäät sitä, kannattaa arviointeihin osallistua laajemminkin. Arviointisi arvioinnistani perustuu selvästi hyvin kapeaan tutustumiseen. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 10.23 (EEST)

Pidät artikkelia suppeana. Toisaalta suppeampiakin, esim. Earl Hines, on hyväksytty, joten tarkoittanet sitten sisällöllistä suppeutta, jonkin aihepiirin puuttumista, jota pitäisi käsitellä mutta ei ole käsitelty? Siitähän saa loputtoman listan, ja kun käytettävissä oli vain internet, se asettaa tiettyjä rajoituksia. --Ulrika 31. toukokuuta 2010 kello 10.32 (EEST)

Earl Hines on leipätekstiltään 5k. Tämä 6k. Kummatkin ovat suppeita. Tässähän suppeus johtuu ilmeisestikin lähteiden laadusta, koska lähteistä yksikään ei taida käsitellä varsinaista aihetta edes 200 sanalla. :( Lähteiden laadun vuoksi kaikkien aihepiirien käsittelystä ei ole varmuutta. -> Suppea. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Juu, arkkitehtuuriosuudessa on ihan liikaa viitteitä, peräti 16, mikä on harmillista. Pitäisiköhän sittenkin hylätä, mitä mieltä olet? --Ulrika 31. toukokuuta 2010 kello 11.17 (EEST)

Viitteiden absoluuttinen määrä (ns. näennäisviitteistys) ei tee artikkelista merkittävämpää/epämerkittävämpää tai suppeampaa/laajempaa. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 11.19 (EEST)

Millä tavalla se on näennäistä? --Ulrika 31. toukokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Lisäsin väliotsikoita ja muutaman sisäisen linkin. Minusta käy lupaavasta, jos pidetään mielessä että taso olisi oltava saavutettavissa vähemmällä työllä kuin suositellut ja hyvät artikkelit. OK-artikkeleissa ei kannata nostaa rimaa turhan ylös, jotta kannustavuus parantamiseen toimii ja luokittelun mielekkyys pysyy.--Khaosaming 30. toukokuuta 2010 kello 20.57 (EEST)

Ei ole kauhean pitkä, mutta perustiedot on kasassa. Linkit näyttävät nyt olevan kunnossa. Lupaavaksi menee sentään.--Tanár 30. toukokuuta 2010 kello 22.57 (EEST)

Tein yhden päätelmän kuvasta, onkohan se paha rikos? Eräässä lähteessä sanotaan että tämäntyyppisissä kirkoissa on tynnyriholvattu lautainen sisäkatto, mutta mistään en löytänyt mainintaa juuri tästä kirkosta, vaikka kuvista se näkyy selvästi. Tyrmätäänkö? --Ulrika 31. toukokuuta 2010 kello 11.21 (EEST)

Laita kuvatekstiin, niin ei ole niin iso rikos. Leipätekstiin kun et kuitenkaan saa kohtaa viitteistettyä luotettavasti. Gopase+f 31. toukokuuta 2010 kello 11.24 (EEST)

Eiköhän se lupaavuus ole selvää joten arkistoin ja merkkaan lupaavaksi. --Zache 31. toukokuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Kirjallisuutta

Mahdollisia lähteitä talteen; Kirkosta voi mahdollisesti löytyä lisätietoa seuraavista kirjoista.

• Lars Pettersson: Kristiinankaupungin puukirkot ja kellotapulit, Kristiinankaupungin historia I. Vaasa 1984
• Lars Pettersson: Templum Saloense, Pohjalaisen tukipilarikirkon arvoitus. Helsinki 1987
• Ingrid Sjöström (red.), Marja Terttu Knapas, Ola Storsletten: Kyrka af träd, Kyrkobyggande under 1600- och 1700-talen i Finland, Norge och Sverige (mm. Museovirasto). Västervik 2000
• Jukka Koivula: Kristiinankaupunki, rakennustapaohjeisto. Kristiinankaupunki 1999
• Olle Haavisto: Kristinestad - En småstadsidyll 350 år

--Zache 30. toukokuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

Hienoa!

Artikkeli on kehittynyt aivan loistavasti myönteisen palautteen ja yhteistyön avulla. Ainahan palautteen antajilla ei ole mahdollisuutta osallistua kehitystyöhän, mutta onneksi nyt kävi näin hienosti, että saatiin esimerkiksi viitteet ja jäsentely paremmalle tolalle. Muuan ruotsalainen henkilö, joka ehkä on alkujaan paikkakunnalta, on ottanut kuvia, jotka valitettavasti ovat sumeita, mutta katsoin niiden informaatioarvon niin suureksi, että ne on lisätty nyt artikkeliin. Jos wikipedisteissä sattuu olemaan paikkakuntalaisia, olisi hienoa saada terävämmät kuvat. Kuvat ovat filmiajalta, joten tulee mieleen, että filmi on jäänyt kameraan liian pitkäksi aikaa tai tarkennuksessa on ollut jotain vikaa. Tai skannaus on epäonnistunut. --Ulrika 31. toukokuuta 2010 kello 10.11 (EEST)

Kumpi Ulrika Eleonora?

Ulrika Eleonoria oli kaksi:

• vanhempi oli Kaarle II:n ja nuoremman Ulrika Eleonoran äiti ja eli 1656-1693. http://en.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonora_of_Denmark
• nuorempi oli Kaarle II:n sisar ja vanhemman Ulrika Eleonoran tytär ja eli 1688-1741. http://en.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonora,_Queen_of_Sweden

Nyt artikkeli sanoo että kirkko on nimetty vanhemman mukaan, mutta linkkaa nuoremman sivulle. Nuoremman sivulla taas väitetään kirkon olevan nimetty tämän mukaan. En tiedä kumpi on oikein.

 –Kommentin jätti 109.204.151.84 (keskustelu)