Keskustelu:Ukrainan presidentinvaalit 2014

Pitäisikö nimen olla yksikössä, kun kakkoskierrosta ei tarvittu? --Ukas (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 18.02 (EEST)

Monikkomuoto vaalit näyttäisi olevan käytössä esim. Oikeusministeriön palvelussa vaalit.fi, kun äänestyksellä valitaan useampia edustajia, vrt. eduskuntavaalit tai kunnallisvaalit. Yksikkömuotoa näytettäisiin käytettävän, kun valittavana on yksi henkilö: (suora) presidentinvaali. Äänestyskierrosten määrä ei ole ratkaiseva yksikön tai monikon määräytymisen kriteeri. Kun Suomen presidentti valittiin aiemmin valitsijamiesten välityksellä, tapahtumasarja kulki nimellä presidentinvaalit (esim. sivu Presidentinvaali). Voi olla, että useammankin fiwikin artikkelin nimessä olisi tällä logiikalla korjattavaa. Toivoisin kielentaitajien/ kielenhuoltajien kommenttia. --Paju (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 00.25 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Tästä voisi jo kirjoittaa pätkän artikkeliin Vaali, monella on varmaan hukassa tämä tieto. Ainakin muutamaan Suomen presidentinvaaliin olisi tällä hetkellä sitten virheellinen uudelleenohjaus. Ja ainakin Saksan presidentinvaalit 1932 näyttäisi olleen suora vaali. --Ukas (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 16.43 (EEST)

Tosin Kielikellosta löytyi samaan kysymykseen vastaus, jonka mukaan monikon käyttöä perustelee myös kierrosten määrä: "Monikon käyttöä tukee sekin, että presidentinvaaleissa on kaksi kierrosta, ellei kukaan ehdokkaista saa riittävästi ääniä jo ensimmäisessä vaalitoimituksessa." Tulkitsen tuota vastausta niin, että yksikön käyttö olisi oikein silloin jos valitaan yksi henkilö ja kierroksia on vain yksi tai kun kyseessä on toimitus, monikkoa käytetään mikäli valittavia on monta, kierroksia on monta ja/tai kun käsitellään vaaleja tapahtumana. "Tiedotusvälineissä ja muissa yleiskielisissä yhteyksissä vaaleja taas usein ajatellaan tapahtumana, jolloin monikko sopii." --Ukas (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Suomen perustuslaki käyttää yksikkömuotoa (54 § Tasavallan presidentin valinta) presidentin valitsemiseksi järjestettävästä vaalista, monikkomuotoa taas esimerkiksi eduskuntavaaleista. Esimerkiksi Tilastokeskus käyttää vaalitilastojen sivullaan eri vuosien vaaleista puhuttaessa monikkomuotoa presidentinvaalit, ja monikko myös esimerkiksi vuoden 2012 presidentinvaalitapahtumasta. Vuoden 2012 vaalijulkaisussa ja tiedotuksessa käytetään kuitenkin yksikkömuotoa; puhutaan presidentinvaalin 1. vaalista (kierroksesta) ja 2. vaalista (kierroksesta). --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 01.11 (EEST)

Aivan, eli jos puhutaan toimituksesta niin käytetään yksikköä. Noissa linkeissäsi Tilastokeskus ilmaisee esim. näin "presidentinvaali 2012, II vaali ja I vaali", jolloin kierrokset erkanevat toimituksiksi, mutta jos se puhuu molemmista yhdessä tai koko vaaleista tapahtumana se käyttää monikkoa. Laissa käytetään yksikköä, koska vaalia käsitellään toimituksena enemmän kuin tapahtumana. Joten näyttäisi, että täällä artikkeli Suomen presidentinvaali on nimetty oikein ja samoin siis tämä artikkeli (Ukrainan presidentinvaalit 2014), mutta mitenhän tässä valossa on esim. artikkelin Suomen presidentinvaali 2012 laita? --Ukas (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 11.58 (EEST)

Heitin kysymyksen ja kuvauksen keskustelustamme myös kahvihuoneeseen, jospa tähän saataisiin vaikka jokin käytäntö.--Ukas (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 12.44 (EEST)