Keskustelu:Tyypin 1 diabetes

Artikkelin virheväittämät

Kappaleessa Oireet esitetään että diabeetikoiden paino laskisi virtsaan päätyvän sokerin vuoksi. Tosiasiassa paino laskee, koska insuliinia ei ole tarpeeksi, eikä keho tällöin päädy edes syömisen jälkeen anaboliseen tilaan (jolloin energiaa varastoituu). Virtsaan päätyy sokeria koska insuliinin puuttuessa glukagoni käskee maksaa tuottamaan liikaa sokeria, seuraa hyperglysemia ja munuaiset pyrkivät poistamaan toksisen sokerin kehosta virtsan kautta.

Sekä hyperglysemia, että mm. siitä seuraava ketoasidoosi ovat siis seurausta glukagonin toiminnasta, ja normaalisti insuliini estäisi glukakonin erityksen haimasta. Esim. https://academic.oup.com/bja/article/85/1/69/263650

Kappaleessa Ravinto esitetään että rasvat vaikuttaisivat verensokeriin. Näin ei ole: ravinnon rasvat eivät vaikuta verensokeriin, siihen vaikuttavat vain syödyt hiilihydraatit tai glukogeeniset aminohapot. --(λ (?) (!)) 22. joulukuuta 2020 kello 10.07 (EET)

Fiksasin artikkelia ehdottamasi kaltaiseksi. Nähdäkseni tuo artikkelin viite taipuu näihin uuden version sanamuotoihin. Jos kiinnostaa, tuosta virtsan glukoosista on viitteen sivulla 864 näin:

"The loss of weight [in typpe 1 diabetes] despite increased dietary intake is readily explicable by the following example. The average healthy 10-year-old child has a daily intake of 2000 or more calories, of which approximately 50% are derived from carbohydrates. With the development of diabetes, daily losses of water and glucose may be as much as 5 L and 250 g, respectively. This represents 1000 calories lost in the urine, or 50% of average daily caloric intake. Therefore, despite the child’s compensatory increased intake of food and water, the calories cannot be utilized, excessive caloric losses continue, and increasing catabolism and weight loss ensue."

Tuosta ruuasta on sivulla 878 näin:

"As the total carbohydrate content of foods (rather than the type of carbohydrate) has the greatest impact on blood glucose, the amount of carbohydrates ingested per meal or snack needs to be estimated as accurately as possible [in diabetes]. Although the protein and fat contents of meals do affect the pattern of postmeal glucose excursions, they are not usually counted in order to simplify the procedure."

Viitteenä tälle jälkimmäiselle sitaatille on kirjassa nämä doi:10.2337/diacare.16.4.578 (pizza) ja doi:10.1177/193229681000400310 (insuliinipumppu). En ihan ymmärrä näiden alkuperäisviitteiden merkitystä, mutta ilmeisesti kirjan kirjoittaja on implikoinut pizzaviitteellä, että suuren glykemiaindeksin ruuat ovat hyperglykemian ilmenemisen suhteen lähes verrannollisia rasvaisuutensa takia oletetusti pienemmän indeksin (mutta saman kaloripitoisuuden) omaaviin pizzoihin, ja insuliinipumppuviitteellä sitä, että puolimanuaalisissa insuliinipumpuissa otetaan huomioon ruokien proteiini- ja rasvapitoisuudet. 5-HT2AR (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 09.23 (EET)

Tässä kiitos vielä editointitoimistasi. Vaikka onkin virhe esittää että rasva nostaisi verensokeria. Melko tyypillisiä nuo väitteet ovat monessakin lähteessä. Harmi kyllä, mutta aineenvaihdunnassa ei ole sellaista mekanismiä joka ravinnon rasvan suoraan muuttaisi verensokeriksi, glukoneogeneesikin tapahtuu maksassa vasta kun verensokerit ovat todella alhaalla.

Ja painon laskemiseen liittyen, ehkä tässä on hyvä miettiä se kahtena eri skenääriönä: akuutti ongelmatila, jossa insuliinin puuttuminen on jatkunut päiviä, ja verensokeri on todella korkea, ja munuaiset poistavat nestettä ketoasidoosin estämiseksi ihan täydellä teholla. Toinen syy painon laskemiseen on taas se ettei insuliinia ole (joka siis sinällään ei ole toksinen kuten korkea verensokeri), ja mikään ei signaloi soluja insuliinin perus-anaboliaan: varastoimaan energiaa, rakentamaan rasvahappoja, ja rakentamaan proteiineja.

Hiilareiden tyypistäkin tuo lainaamasi lähde mainitsee ontuvasti. Kyllä sillä on valtava merkitys onko kyseessä nopeat sokerit, vai tuntien ajan hajoavaa tärkkelysmuotoista hiilaria. Eli ehkä kannattaa miettiä josko tarkempaa lähdettä jossain. Onhan tämä vain melkoista näsäviisastelua allekirjoittaneelta kommenteissa, mutta minun edausurani on ohi. Eli onnea omallesi! --(λ (?) (!)) 16. tammikuuta 2021 kello 17.09 (EET)