Keskustelu:Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Artikkeli Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
20.–24.8.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
5.1.–12.2.2020	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
12.–26.2.2020	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Nyt mainitaan, että kirkko otettiin käyttöön 2003 ja että kirkko otettiin käyttöön 2009. Tätä pitäisi varmaan jotenkin avata tai tarkentaa.--Urjanhai 15. elokuuta 2009 kello 09.50 (EEST)

Täältä selkisikin: kirkko oli vuodesta 2005 yleisöltä suljettuna maalaustöiden takia. Miten tuon nyt vain muotoilisi tekstiin. Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Näyttäisi tässä olevan perusasiat lähteistetysti esillä, vaikka toki aina on parantamista.--Urjanhai 20. elokuuta 2010 kello 10.05 (EEST)

Yhden lähdepyynnön lisäsin, mutta ei ole oleellisessa kohdassa. Lupaavaksi. --Lakritsa 20. elokuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

Otin sen pois, koska elokuvan tiedot on elokuva-artikkelissa. Kannatan lupaavaksi --Ulrika 20. elokuuta 2010 kello 11.56 (EEST)

Yleisissä lähteissä on jostain syystä kaksi linkkiä, jotka on listattu myös viitteissä. Oliko tähän joku logiikka? Kuvatekstit olisi myös kiva saada. Muuten eiköhän tämä lupaavasta mene. Jafeluv 20. elokuuta 2010 kello 12.02 (EEST)

Jos joku viitsii, niin maalauksien tietoja voisi ehkä täydentää joko kirjan tai sitä käsittelevän artikkelin tiedoista. Harmi myös, että Osmo Rauhalan maalauksia ei ole kuvissa.--Urjanhai 20. elokuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Minulla on se kirja. Jos illalla ehdin, voin katsoa jotakin. --Abc10 20. elokuuta 2010 kello 13.33 (EEST)

Niin ja kannatan. --Abc10 20. elokuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

sopii! --Olli ^keskustelu 20. elokuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Eikös tämä äänestys mennyt vähän turhan nopeasti. 3 t 31 min. Yleensä aikaa on useita päiviä. --Ulrika 20. elokuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Näytti mielestäni selvältä tapaukselta, vaikka tokihan tuo nopeasti meni. Saa kumota jos on eri mieltä tuloksesta. Jafeluv 20. elokuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

Minustakin kolme tuntia on liian lyhyt aika - eiväthän hitaammat ehdi rekisteröidä asiaa vaikka olisivat koneen ääressäkin, ja aihepiiriä yleisimmin muokkaavat taitavat käydä hiukan harvemmalla tempolla katsomassa.

Tapaus ei sikäli ole selvä, että tästä puuttuu kokonaan taide- ja tyylihistoriallinen tietous kirkon arkkitehtuurista, asemasta Suomen kirkkoarkkitehtuurissa tuolloin, koristelusta ym - esim päädyt, joiden porrasfriisistä ja ruusukuvioinnista olisi kiva olla kuva tietojen ohella. Kuva ym olisi mukava nähdä myös alkuperäisestä sisustuksesta. Resentistisempi kama tässä on kyllä hyvin edustettuna.

Homma unohtuu helposti jos artikkeli on jo lupaava - eikähän ehdokkuuden tärkeä merkitys ole että artikkelia kohennetaan tiedossa olevin tavoin. Merkintä on myös signaali siitä, että työ on jo tehty.--BluePuddle 20. elokuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Selvä homma. Otan pois arkistosta ja jatketaan keskustelua. Jafeluv 20. elokuuta 2010 kello 14.50 (EEST)

Aiheellisia huomioita. Tämä on tyypillisesti artikkeli, joka on koottu palalta, eikä kukaan ole sittenkään näköjään käynyt sitä kovin tiheällä kammalla ja lähdekirjallisuuden kanssa läpi. --Urjanhai 20. elokuuta 2010 kello 15.03 (EEST)

Lupaavaksi ovat BluePuddlen vaatimukset aika kovat. Alkuperäisestä sisustuksesta ei enää saa kuvia. Seurakunnan sivuilla olevat kuvat ovat tekijänoikeuden suojaamia, eikä niitä tietenkään voi käyttää vaikka kuinka haluaisi, tai lasku tulee perästä. --Ulrika 20. elokuuta 2010 kello 15.55 (EEST)

BluePuddlen tavoin minäkin kaipaisin lisää tietoa kirkon arkkitehtuurista ja alkuperäisestä koristelusta. Nykyisellään painottuu liikaa jälleenrakennukseen. Muuten olen kyllä valmis äänestämään lupaavan puolesta, varsinkin jos vuosilukujen linkit poistetaan (ai että ne jaksaa ärsyttää...). --Esamatti1 20. elokuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

BluePuddlen vaatimukset ovat aivan liian kovat. Se, että on lupaava –artikkeli, ei tarkoita, että homma olisi todellakaan tehty. Lupaavahan tarkoittaa, että se vaatii vielä työtä. --Lakritsa 20. elokuuta 2010 kello 23.07 (EEST)

Olisiko Tyrvään Pyhän Olavin kirkko – Sata ja yksi kuvaa sen verran merkittävä kirja, että se kannattaisi mainita ja wikilinkittää jo artikkelitekstissä restaurointijutun yhteydessä? Nyt kun teosta käytetään lähteenä, sitä on huono wikilinkittää lähdeosiosta, koska silloin se sekoittuisi verkkolähteisiin. Asiasta toiseen kuvateksti "Tyrvään vanha kirkko on suosittu hääkirkko." on minusta hiukan hoopo, koska se ei liity kuvaan mitenkään (tai voihan olla, että sisällä on ollut kuvanottohetkellä juuri häät meneillään...). Mielestäni pitäisi keksiä joku itse kuvaa/sen sisältöä kommentoiva kuvateksti. – Haltiamieli 20. elokuuta 2010 kello 22.36 (EEST)

Se on merkittävä kirja, sillä se kuvaa sisätilojen maalausten syntyvaiheet ja esittelee maalaukset kuvin ja tekstein. Muuhun siinä on puututtu vain ohimennen, enkä tiedä onko muuta, aiempaa, kunnostusta dokumentoitu niin hyvin. Silveri on kyllä tehnyt siitäkin kirjan Kirkonrakentajat : kaikkien aikojen talkoot Tyrväällä, mutta en tunne sitä. Maalausten esittelyä ei kai kannata tässä vaiheessa tehdä kovin perusteellisesti, ettei artikkelista tule tasapainoton. Mielelläni myös jättäisin sen puolen aihetta paremmin tunteville. --Abc10 20. elokuuta 2010 kello 23.30 (EEST)

Suomen kirkoista rakennushistorialliselta kannalta on olemassa eräs joitakin vuosikymmeniä vanha teossarja, johon hyvin voi sisältyä osuus tästäkin kirkosta. Osaisiko joku etsiä? Kirjojen nimet ovat muotoa: Suomen kirkot - X:n rovastikunta ja julkaisija Suomen muinaismuistoyhdistys. - Niin ja tietenkin Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9 ja itse asiassa Markus Hiekkanen on tainnut kirjoittaa aiheeesta useammankin kirjan. --Urjanhai 21. elokuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Minulla on Hiekkanen lainassa toista projektia varten (tervetuloa mukaan), ja siinä on aika paljon tämän aiemmista vaiheista. --Ulrika 22. elokuuta 2010 kello 10.32 (EEST)

Artikkelihan kehittyy vauhdilla, mutta vielä vähän hiomista ja muotoilua ehkä kaipaa kokonaisrakenteeseen.--Urjanhai 22. elokuuta 2010 kello 00.59 (EEST)

Tämä kelpaisi varmaan kohta hyväksikin. --Ulrika 22. elokuuta 2010 kello 10.32 (EEST)

Kerrankin artikkeli kehittyy yhteistyöllä, aika outoa... Pari kummaa linkitystä: haapapaanut, barokkisaarnatuoli - nämähän on kielletty, eikö vaan? Itse olen tottunut sanoihin sakasti ja saarnastuoli, mutta MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan tämä näyttää olevan makuasia. "Vuonna" vuosilukujen eteen, niin eiköhän tämä menisi hyvästä. --Esamatti1 22. elokuuta 2010 kello 19.44 (EEST)

Sanaa vuonna on turha mielestäni toistaa silloin kun ymmärretään että kyse on vuosiluvusta. --Ulrika 24. elokuuta 2010 kello 10.21 (EEST)

Lisäsin Hiekkasesta jonkin verran tietoa. Täytyy vielä katsoa, osuivatko ne sopiviin kohtiin. Enemmänkin sieltä saisi, mutta ehkä pitää jättää jotakin tulevaan SS-vaiheeseen :) --Ulrika 24. elokuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen jonkun verran laajentanut (näemmä noin 20k) ja etsinyt vapaita uusia vapaita kuvia tästä kirkosta. Varsinaisesti ei kovin paljon keksi enää sanottavaa, vaikka toki uudelleenrakennustöistä voisi kirjoittaa melko loputtomasti jo näilläkin lähteillä. Täytyy vielä lueskella läpi, ettei ole pahoja kielihölmöyksiä. Miltä muuten näyttää? Parannettavaa? Lisättävää? Suositeltu-taso voisi olla tavoitteena nykyisesti lupavuudesta. --PtG (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 19.16 (EET)

Yksi linkki näyttää kadonneen lopullisesti, kävin läpi verkkoarkistot ja tein hakukonehaun ja vielä yliopiston sivulta hain, mutta ei vain löydy. Tiedot sinänsä varmaan löytyvät muualtakin, mutta eivät ehkä niin kompaktissa muodossa. – Tein kevyttä kielenhuoltoa. Pari epäselvää ilmausta kaipaisi selvennystä: "Museovirasto saapui paikalle" (M:n edustaja? ja ehkä jotain muutakin täsmennystä) ja "Rauhala päätti sitä päivä päivältä" (tämäkin kaipaisi jotain konkretiaa). Lisäksi sisätilojen kuvauksen aikamuoto on ongelmallinen: ne kai tuhoutuivat maalauksia myöten. Nyt siinä on siis preesens. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 08.49 (EET)

Näin asiaatuntemattoman näkökulmasta ainakin suositeltavan tasoinen artikkeli. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 08.50 (EET)

Kiitos kielenhuollosta ja typojen korjaamisesta. Korjailin noita paria epäselvää kohtaa. Toisessa oli selvästi jäänyt jotenkin ajatus kesken. Yritän etsiä tuohon yhteen kohtaan vielä lähteitä. --PtG (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 14.34 (EET)

Todella kattava artikkeli. Muuttaisin ehkä kuitenkin viimeisin osion nimeksi Pyhän Olavin kirkko kulttuurissa tms ja siihen voisi elokuvan lisäksi mainita muita asioita, joissa kirkko on jossain roolissa. Ainakin Koiramäen joulukirkko. --Vnnen (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 22.00 (EET)

Lisäsin sinne loppuun hieman Koiramäen joulukirkon sisällöstä. En nyt keksi suorilta muita mainittavia kulttuuriviitteitä. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 21.47 (EET)

Artikkelin mukaan alttarikaappi ja keskiaikaiset veistokset vietiin 1875 Helsingin yliopiston historiallis-kansatieteelliseen museoon, joka linkittyy Helsingin yliopistomuseoon. Mitähän siellä lähteessä (Niemi, s. 43) asiasta tarkkaan ottaen sanotaan? Vuoden 1875 Helsingin yliopiston historiallis-kansatieteellisellä museolla ei kuitenkaan taida olla mitään tekemistä nykyisen yliopistomuseon kanssa. Se kai oli yksi niistä kokoelmista, joista muodostettiin joskus 1800-luvun lopussa Valtion historiallinen museo, josta sitten tuli Kansallismuseo. Toisaalla tekstissä jo todetaankin, että alttarikaappi on Kansallismuseossa. --AB (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 23.00 (EET)

Joo, lähteessä sanotaan, että ne vietiin Helsingin yliopiston historiallis-kansatieteelliseen museoon. Otan pois linkityksen. --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 19.36 (EET)