Keskustelu:Turun akatemia

Suhde Turun ja Helsingin yliopistoihin

Sijoitin sivulle toteamuksen, jonka pitäisi selventää Turun akatemian ja Helsingin yliopiston suhdetta. Käsittääkseni Turun yliopiston ja Åbo akademin syntyhistoria ei ole kiistanalainen (ainakin Turun yliopiston historia esittää mainitsemani version.) Helsingin yliopisto puolestaan katsoo olevansa Turun akatemia. Kyseessä on yksi ja sama yliopisto, minkä vuoksi ei ole syytä puhua edeltäjästä. Isonvihan aikainen katkos oli toiminnallisesti paljon suurempi kuin muutto Helsinkiin.

Yliopisto ei ole sidottu paikkaan vaan henkilö- ja ylioppilaskuntiinsa. Mikäli nämä siirtyvät uudelle paikkakunnalle yhtenä kokonaisuutena kuten vuoden 1827 muutossa tapahtui, yliopisto ei millään tavoin menetä identiteettiään. Myöskään nimenmuutos ei aiheuta tätä. Aivan samoin kuin Turun akatemia on nykyään Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu on sama organisaatio kuin Tampereen teknillinen yliopisto ja vuonna 1925 Helsinkiin perustettu Yhteiskunnallinen korkeakoulu on nykyään Tampereen yliopisto. Toisaalta koulutustason muutos aiheuttaa yleensä identiteetin muutoksen. Jyväskylän yliopisto ei katso olevansa Jyväskylän seminaari vaan laskee perustamisvuodekseen vuoden 1934, jolloin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin. Sama koskee myös Itä-Suomen seminaarista (ent. Sortavalan seminaari) perustettua Joensuun yliopistoa, Helsingin teknillinen reaalikoulu–Polyteknillinen opisto–Teknillinen korkeakoulu-jatkumoa sekä ammattikorkeakouluja.

Laajensin huomattavasti Turun Akatemiaa koskevaa artikkelia ja korjasin aiemmassa versiossa olleita useita asiavirheitä ja epätäsmällisyyksiä. Ensinnäkin artikkelin aiemmassa versiossa väitettiin yliopistossa tehdyn tutkimustyön olleen suurvaltakaudella "merkityksetöntä". Kyseessä oli kuitenkin Suomen ja pohjoismaiden kannalta huomattava sivistyslaitos, jolla on ollut tärkeä merkitys Suomen ja Ruotsin tiede-elämän kehittymiselle. Toiseksi artikkelissa väitettiin virheellisesti, että ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Turun viikkosanomat olisi ollut H.G. Porthanin perustama sanomalehti. Lehden perusti kuitenkin Reinhold von Becker vasta 1820. Porthanin toimesta perustettiin sitä vastoin ensimmäinen Suomessa julkaistu sanomalehti Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo. Kolmanneksi H.G Porthan perusti Turun Aaktemian piirissä toimineen Aurora-seuran, ei myöhemmin 1800-luvulla Helsingissä toiminutta Lauantaiseuraa.

Tässä olen tehnyt virheitä ja kiitän, että ne on korjattu.--M. Porcius Cato 13. marraskuuta 2005 kello 22:38:45 (UTC)

Asiavirheiden ohella on syytä kiinnittää kriittistä huomiota myös artikkelin aiemman version tyyliin. Artikkelissa kirjoitettiin, että Turussa nykyisin toimivilla yliopistoilla ei ole mitään tekemistä Turun Akatemian kanssa. Vaikka Helsingin yliopisto muodollisesti laskeekin perustamisensa Turun Akatemian perustamiseen, niin tämä ei tietystikään tarkoita sitä, etteikö myös Turun historia yliopistokaupunkina ulotu vuoteen 1640. Tämän vuoksi myöskin Turussa nykyisin toimivat yliopistot ja niiden opiskelijat kunnioittavat edelleen monin tavoin Turun Akatemian kulttuuriperintöä muiden vanhojen eurooppalaisten yliopistokaupunkien tavoin. Edellisen keskustelijan esittämä väite siitä, ettei "yliopisto ole sidottu paikkaan", onkin historiallisesti vaikeasti perusteltavissa. Turun Akatemia antoi toimintansa aikana leimansa Turun kaupunkiin monin eri tavoin ja myös kaupunkiympäristö vaikutti tiiviisti yliopistoyhteisöön. Osoituksena kulttuuriperinnön merkityksestä Turun yliopisto ja Åbo Akademi kuuluvat ainoina suomalaisina yliopistoina vanhojen eurooppalaisten yliopistojen väliseen Coimbra-ryhmään:

Mika Oskari 11. marraskuuta 2005 kello 15:26:47 (UTC)Mika Oskari

Yliopisto on luonteeltaan henkilökuntansa ja opiskelijoidensa muodostama ihmisyhteisö. Sen jatkuvuuden luo henkilökunnan tasainen vaihtuminen siten, että yhteisölle itselleen syntyy vaikutelma jatkuvuudesta. Lisäksi yliopisto on laitos, jonka jatkuvuuden muodostaa pysyvä säädösperusta. On kiistämätöntä, että Helsingin yliopiston muuttaessa Turusta Helsinkiin ainoa tapahtunut muutos oli paikanvaihdos. Henkilökunta, järjestysmuoto tai ylioppilaat eivät vaihtuneet. Sama opetus ja sama tieteellinen työ jatkuivat uudessa paikassa. Turku, joka oli siihen saakka ollut tiivissä vuorovaikutuksessa Akatemiansa kanssa, sen sijaan muuttui provinssikaupungiksi, jonka korkein opetuslaitos oli triviaalikoulu. 90 vuotta myöhemmin turkulaiset yksityishenkilöt perustivat Åbo Akademin ja Turun yliopiston, mikä oli kunnioitettava saavutus. Sen sijaan nämä yksityishenkilöt eivät voineet saada käyttöönsä mitään eläviä yliopistoperinteitä, sillä niitä ei Turussa ollut ollut vuosikymmeniin.

Mika Oskari väittää, että olisi hankala historiallisesti perustella väitettä: "yliopisto ei ole sidottu paikkaan vaan ylioppilas- ja henkilökuntaansa." Jo keskiaikaiset yliopistot muuttivat paikkaansa esimerkiksi sotia väistääkseen. Lisäksi ainakin Pariisin yliopisto muutti joksikin aikaa pois kaupungista protestoidakseen kaupungin viranomaisten toimintaa vastaan. Suomessa parhaan esimerkin yliopiston paikasta riippumattomuudesta antaa Yhteiskunnallinen korkeakoulu, joka 1950-luvun lopussa päätti muuttaa Helsingistä Tampereelle. En ole koskaan kuullut kenenkään väittävän, että tämä olisi lakkauttanut Yhteiskunnallisen korkeakoulun ja perustanut uuden yliopiston Tampereelle. Sen sijaan TaY vietti tänä syksynä 80-vuotisjuhlaansa. Hieman alemmalla tasolla samanlaisesta jatkumosta antaa esimerkin jatkumo Viipurin-Rauman seminaari-Rauman OKL ja lukuisat luovutettujen alueitten oppikoulut.

Luonnollista on, että kaikki suomalaiset yliopistoihmiset Hangosta Utsjoelle kunnioittavat Helsingin yliopiston perinteitä, sillä ne ovat pohjana useimmille yhteisille tavoillemme, esimerkiksi promootiokulttuurille. Sen sijaan meidän ei kannata yrittää rohmuta niitä oikealta, varsin elinvoimaiselta omistajaltaan. Se olisi yhtä outoa kuin se, että TTY yrittäisi väittää edustavansa Polyteknillisen opiston perinnettä. (Luonnollisesti se sen sijaan kunnioittaa kyseist perinnettä.)

Coimbra-ryhmän esittäminen perusteena yliopiston iälle on nähdäkseni outoa. Kyseinen ryhmä ei ainakaan omissa julkaisuissaan korosta olevansa vanhojen yliopistojen ryhmä. Mitenkä se voisikaan, jos siihen kuuluu esim. Tarton v. 1806 perustettu ja Tessalonikin v. 1925 perustettu yliopisto? Sen sijaan se korostaa olevansa korkeatasoisten monitieteisten sivistysyliopistojen ryhmä. Tässä joukossa, maamme toiseksi ja kolmanneksi vanhimpina monitieteisinä yliopistoina Åbo Akademi ja Turun yliopisto ovat oikealla paikallaan. --M. Porcius Cato 13. marraskuuta 2005 kello 22:38:45 (UTC)

Mielestäni tällä keskustelulla ei ole suoranaista relevanssia artikkelin nykyisen asiasisällön kanssa, eikä nimimerkillä M. Porcius Cato liene artikkelin suhteen varsinaista korjattavaa tai täydennättävää. Mielestäni Helsingin yliopistolla on vapaus vakiintuneeseen (mm. prof. Klingen) esittämään tulkintaan yliopiston perustamisesta. Esitin tämän tulkinnan myös artikkelissa samoin kuin sen, milloin nykyiset Turussa toimivat yliopistot on virallisesti perustettu. Artikkeliin lisäsin kuitenkin myös maininnan Turun Akatemian kulttuuriperinnöstä Turussa ja sen merkityksestä oman aikamme turkulaisille yliopistoille. Tämän merkityksen huomiotta jättäminen olisi näkemykseni mukaan historian monitulkintaisuuden vastaista. Historia on luonteeltaan nimittäin monitulkintainen tieteenala, kuten kaikki varmasti ymmärtävät, ja tämän tulisi jollain tasolla näkyä myös em. kaltaisissa tietosanakirja-artikkeleissa.

On totta, että tämä keskustelu on menettänyt relevanssinsa artikkelin suhteen. En tulekaan enää kirjoittamaan tästä aiheesta sivulle kolmatta kertaa. Tämä keskustelu täällä keskustelusivun puolella avaa kuitenkin hyvän näkymän aiheesta käytyyn keskusteluun . Periaatteessa suuri osa tästä tulisi ehkä sijoittaa sopivaan organisaatioteoriaa käsittelevään artikkeliin, jossa voitaisiin käsitellä eri käsityksiä organisaatioiden identiteetistä, sen pysyvyydestä ja rakentumisesta.

Puhtaasti periaatteellisella tasolla on muuten kiinnostavaa, että useille Eurooppalaisille vanhoille yliopistoille on tunnusomaista maantieteellinen pysyvyys. Monet yliopistokaupungit laskevatkin nykyisen yliopistonsa iän sen mukaan, milloin ensimmäinen yliopisto on kaupungissa perustettu (Saksassa esim. Heidelberg) ja juuri tämänkaltaisissa vanhoissa yliopistokaupungeissa yliopiston merkitys paikalliselle identiteetille on suuri. Olisikin kiinnostavaa kuulla yleisen historian esimerkkejä siitä, miten kansainvälisesti ottaen on menetelty, mikäli yliopisto on Suomen tavoin päätetty vieraan vallan hallitsijan päätöksellä siirtää kokonaan muualle. Nimimerkki M. Porcius Caton mainitsemat tapaukset liittyvät lähinnä suomalaisten korkeakoulujen siirtoihin 1900-luvulla ja edustavat siis suomalaista käytäntöä. Pariisia koskeva esimerkki puolestaan vastaa lähinnä Turun Akatemian väliaikaista evakuointia Isonvihan aikana.

On mahdollisesti hyvä huomata, että Turun akatemiaa ei siirretty Helsinkiin vieraan hallitsijan vaan maan oman laillisen esivallan, Koko Venäjänmaan keisarin ja itsevaltiaan, Puolan kuninkaan ja Suomen suuriruhtinaan Nikolai I päätöksellä. Kenellekään ulkomaalaiselle ei olisi tullut 1820-luvulla mieleen, että Nikolai I ei olisi ollut maamme laillinen hallitsija. Venäjä ei ollut tuolloin vieras valta sen enempää kuin Euroopan unioni nykyään. Päinvastoin: Akatemia nautti nimenomaan keisarin korkeata, henkilökohtaista suojelusta eikä ollut muun valtiokoneiston tavoin Suomen senaatin alainen. Voisi pikemminkin sanoa, että Akatemia edusti Suomen valtiokoneistolle vierasta osaa kuin että keisari olisi edustanut Akatemialle vierasta valtaa.

Coimbra-ryhmän mainitsin aiemmin esimerkkinä vanhojen Turun Akatemian kaltaisten yliopistojen jättämän kulttuuriperinnön yleisestä merkityksestä. Ryhmän jäseninä on nimittäin usein juuri kunkin maan/kielialueen vanhimpia yliopistoja (esim. Bologna, Uppsala, Oxford, Wien, Praha, Heidelberg, Uppsala jne.). Ei liene pelkkä sattuma, että Suomesta mukaan on oikeutettu Helsingin yliopiston sijaan maan vanhimmasta yliopistokaupungista sekä Turun yliopisto että Åbo Akademi. Nimimerkki M. Porcius Catolle korjattakoon vielä lopuksi, että Viron vanhinta Tarton yliopistoa ei suinkaan perustettu 1806, kuten hän virheellisesti väittää. Kuten myös Turun Akatemiaa koskevaan artikkeliin kirjoittamasta toteamuksestani käy ilmi, perustettiin Tarton yliopisto jo Turun Akatemian tavoin Ruotsin suurvaltakaudella, kuningas Kustaa II Aadolfin hallituskaudella vuonna 1632. Mika Oskari 15. marraskuuta 2005 kello 19:56:24 (UTC)

Varmaankin kykenet ystävällisesti kertomaan, mitä toimintaa Tarton yliopistolla on ollut suuren Pohjan sodan ja vuoden 1806 välisenä aikana? Latinankieltä käyttänyt Tarton yliopisto lakkasi venäläisten miehittäessä Viron 1700-luvun alussa. Uusi, saksankielinen yliopisto vietti omia 25-vuotisjuhliaan 1830-luvulla. Ehkä historia sen jälkeen on muuttunut. Väittäähän myös Upsalan yliopisto tulleensa perustetuksi 1490-luvulla, vaikka kyseinen laitos lakkasi ennen 1500-luvun puoltaväliä ja perustettiin uudelleen Kaarle IX:n aikana. Samalla logiikalla Ateenan nykyisen yliopiston on perustanut Aristoteles, jonka Akatemian Teodosius Suuri lakkautti 400-luvulla.

Muutoin Coimbra-ryhmään kuuluu myös melko paljon kielialueittensa ja maittensa toiseksi vanhimpia yliopistoja, joten ei kahden turkulaisen yliopiston mukanaoloa pidä ihmetellä. Sitä, onko Helsingin yliopisto koskaan pyrkinyt ryhmän jäseneksi, en tiedä. En tiedä myöskään sitä, miksi se ei ole katsonut haluavansa kuulua tuohon ryhmään. Olen kuitenkin varma siitä, että Helsingin yliopiston näkemys omasta perustamisestaan on kuvaamani. Mikä on muuten Turun yliopiston virallinen näkemys? Esittämäsi näkemyshän taitaa olla lähinnä turkulaisten yleisesti omaksuma ja epävirallisesti levittämä. Onko sinulla tarkempia tietoja tästä tai Coimbra-ryhmän syntyhistoriasta? Erityisesti Coimbra-ryhmä voisi sinänsäkin olla artikkelin arvoinen aihe.

--M. Porcius Cato 16. marraskuuta 2005 kello 14:39:31 (UTC)

En malta olla vastaamatta nimim. M. Porcius Caton viestiin, koska hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt aiempien kommenttieni sisältöä. (Halutessani vastaustani voi kommentoida tämän keskustelusivun ohella myös nimimerkkiini liitetyllä keskustelusivulla). Ensimmäiseksi: Viron vanhin Tarton yliopisto pitää kansainvälisen käytännön mukaisesti vuotta 1632 oikeana perustamisvuotenaan (suosittelen vierailua Tartossa, ks. erityisesti Kustaa II Aadolfin patsas yliopiston päärakennuksen vieressä). Venäläisten miehitettyä Viron yliopistollista opetusta ei kaupungissa tosin voitu antaa ennen 1800-lukua. Toiseksi: Myös Pohjoismaiden vanhin Uppsalan yliopisto on perustettu 1477 eli samana vuonna kun yliopistollista opetusta kaupungissa ensimmäisen kerran annettiin. Kolmanneksi: Eurooppalainen yliopistojärjestelmä syntyi Antiikin perinnön ja kristinuskon varaan vasta keskiajalla. Tämän vuoksi vanhalla ajalla toiminutta Aristoteleen Akatemiaa ei voida pitää historiallisessa mielessä eurooppalaisena yliopistona, vaan tämän esiasteena. Johtopäätelmä: Yliopistojen perustamisvuoden osalta kyse on kansainvälisestä eurooppalaisissa yliopistokaupungeissa vakiintuneesta käytännöstä, johon viittasin jo aiemmassa viestissäni (esimerkkinä myös lukuisat saksalaiset yliopistot, kuten Heidelberg).

Edellisen perusteella oma tulkintani asiasta: Suomessa on vakiintunut yliopiston historian suhteen kansainvälisestä käytännöstä poikkeava menettely, jonka mukaisesti tavallisesti ilmoitetaan Helsingin yliopiston tulleen perustetuksi Turussa 1640. En itse tunne yleisestä historiasta vastaavia esimerkkejä yliopiston myöhemmästä siirrosta kokonaana muualle, eikä ilmeisesti tunne myöskään nimim. M. Porcius Cato. Selvennyksenä kuitenkin vielä kerran, että nykyinen Turun yliopisto perustettiin Suomen itsenäistymisen jälkeisissä vapaammissa oloissa riippumattomaksi suomenkieliseksi yliopistoksi tunnuslauseella ”vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. Se ei ole tai väitä olevansa sama organisaatio, kuin historiallinen Turun Akatemia. Vanhan Akatemian jättämä kulttuuriperintö Turussa on tästä huolimatta kuitenkin historiallinen tosiasia, eikä pelkästään edellisen kirjoittajan esittämä ”turkulaisten yleisesti omaksuma ja epävirallisesti levittämä” väite. Kyse on aiemmin mainitsemastani historian monitulkintaisuudesta. Samoista lähteistä saattavat Helsingin yliopiston historian kirjoittajat päätyä tulkintaansa yliopiston historiasta, samoin kuin joku toinen, esimerkiksi Turun yliopiston rehtori ja kulttuurihistorian professori fil. tri. Keijo Virtanen, saattaa päätyä pitämään Turkua Suomen vanhimpana yliopistokaupunkina. Tulkinnat eivät ole toisiaan poissulkevia. Nimim. M. Porcius Catolle huomauttaisin vielä, että vapaassa tieteellisessä keskustelussa ei historiallisista ilmiöistä ole olemassa ”virallista” tulkintaa.

Käytin edellisessä vastauksessani tietoisesti keisari Nikolai I:stä ilmaisua vieraan vallan hallitsija, vaikka hänen titulatuuriinsa oli liitetty arvonimi ”Suomen Suuriruhtinas”. Suomalainen tai ruotsalainen hän ei ollut, vaan venäläinen reaktionäärinen autokraatti. Hänen edeltäjänsä Aleksanteri I valloitti Suomen Napoleonin sotien aikana ja liitti osaksi alaisuudessaan olleita maita Haminan rauhassa (kuten myöhemmin myös Bessarabian ja Puolan). Historiallisesti voidaan Suomen asemaa verrata hyvin esimerkiksi Puolaan 1800-luvulla. Kuten M. Porcius Cato mainitsi, oli Nikolai I myös Puolan ”laillinen” kuningas, mutta tästä huolimatta puolalaiset pyrkivät syrjäyttämään hänet esim. vuoden 1830 verisessä kansannousussa. Puolalaisessa historiantutkimuksessa Venäjän alaisuutta pidetäänkin lähinnä vieraan valtion hallitsijan miehityksenä. Nimim. M. Porcius Caton viljelemää termiä ”laillinen” kannattaakin käyttää harkitusti historiallisessa kontekstissa. Nikolai I:n valtakaudella 1825–1855 ei esimerkiksi Suomen säätyjä kutsuttu kertaakaan koolle säätämään lakeja, vaan keisari hallitsi itsevaltiaana suppean virkamieseliitin tuella antamalla asetuksia. Mielestäni termi ”laillinen” onkin varsin kyseenalainen ilmaus tässä yhteydessä, koska edes Suomen silloisten perustuslakien mukaista lainsäädäntövaltaa ei käytetty. Tässä yhteydessä on muuten mainittava sivuhuomautuksena, että jopa Venäjän kaltaisen valtion mittapuilla Nikolai I:n valtaannousu tapahtui epäselvissä oloissa hänen ohitettuaan vallanperimysjärjestyksen mukainen kruununperijän Konstantinin. Tämän perusteella Nikolai I:n valtaistuimelle nousua voidaankin pitää ”laittomana” vallankaappauksena. Kyse on kuitenkin jälleen historian monitulkintaisuudesta. Itseäni muuten lähinnä järkytti nimim. M. Porcius Caton esittämä rinnastus Suomen asemasta Venäjän keisarin alaisuudessa ja Euroopan Unionin jäsenenä. Vertaus on täydellinen anakronismi ja osoittaa esittäjänsä perehtymättömyyden Euroopan historiaan sekä Euroopan Unionin rakenteeseen. Mika Oskari 16. marraskuuta 2005 kello 23:52:09 (UTC)

Muistakaa, että Wikipediassa ei kuulu käydä reaalimaailmassa käytäviä väittelyitä, vaan kuvata niitä. Nimim. meinannut lähteä Turusta Helsinkiin Turun Akatemian muistomerkin paljastustilaisuuteen. -Samulili 17. marraskuuta 2005 kello 07:31:19 (UTC)

Ylälaidan kuva

Vaihdoin artikkelin ylälaidassa olevan kuvan kuvatekstiä. Tuo kuva ei käsittääkseni voi olla ajalta ennen vuoden 1827 paloa, koska siinä Tuomiokirkolla on aivan selvästi nykyinen Engelin suunnittelema uusgoottilainen torninhuippu, joka on suunniteltu ja rakennettu vasta palon jälkeen. Ennen paloa Tuomiokirkossa oli aivan erilainen, barokkityylinen torninhuippu. Vaihdoin kuvatekstin myös artikkeliin Helsingin yliopisto. --Lehmankukka 9. toukokuuta 2007 kello 18.11 (UTC)

Myös katujen leveys ja maiseman avoimuus saattavat viitata palon jälkeiseen aikaan. Samulili 9. toukokuuta 2007 kello 18.24 (UTC)

Ristiriitaisuutta?

Teksti antaa ymmärtää, että Turun akatemian perusti Ruotsin kuningatar Kristiina. Kuvatekstissä lukee, että Brahe oli perustaja. Eipä suurempia, muokatkaa jos jaksatte :) Kommentin jätti 213.141.106.188 (keskustelu – muokkaukset) 12.5.2009 kello 21.29

Turun Akatemia vai Turun akatemia?

Pääartikkelin nimi on Turun akatemia. Kuitenkin tekstissä on enimmäkseen muotoa Turun Akatemia, joskin myös muotoa Turun akatemia. Käsittääkseni jälkimmäinen muoto on oikea, mutta koska enemmistö viittauksista on muotoa Turun Akatemia, ajattelin kysäistä, onko tästä jokin erillinen ohje olemassa. Joka tapauksessa teksti pitäisi näiltä osin yhdenmukaistaa. Hannumatti 1. elokuuta 2009 kello 01.00 (EEST)