Keskustelu:Tollin kaltaiset reseptorit

Artikkelin nimi

Tämä onkin mielenkiintoinen tapaus: arvovaltaisen näköinen sanasto käyttää kirjoitusasua ”toll:in kaltaiset reseptorit”, mutta tuo kaksoispiste näyttää ihan oikeinkirjoitussuositusten vastaiselta. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 20.19 (EET)

Kas vain, meitä oli samaan aikaan kaksi ihmettelemässä tätä. --Abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 20.22 (EET)

Artikkelin otsikko

Otsikko hämmentää. Mihinkähän suomen kielen ohjeeseen se perustuu? Ohjauksena siihen on otsikko "Tollin kaltaiset reseptorit" (en.wikpediassa en:Toll-like receptor (yksikössä). --Abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 20.21 (EET)

https://finto.fi/mesh/fi/page/D051193 5-HT2AR (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 20.40 (EET)

Tämä lähde löytyy tosiaan artikkelista, mutta kirjoitusasu vaikuttaa Wikipedian nimeämiskäytännön vastaiselta, koska Kotimaisten kielten keskuksen julkaisujen mukaan kaksoispistettä ei käytetä noin, eikä FinMeSH kuulu Wikipedian ennalta määriteltyihin sanastolähteisiin. Erikoisalojen asiantuntijat eivät välttämättä ole suomen kielen oikeinkirjoituksen asiantuntijoita, joten sanastoja laatimaan kannattaisi aina pyytää myös terminologi. Tässä tapauksessa se on ehkä jäänyt tekemättä. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 21.09 (EET)

Wikipedian ei tosiaan kannata takertua tuollaiseen maanantaiaamun palaverissä kehiteltyyn versioon, jolle ei ole kielellisiä eikä muitakaan perusteita --Abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 21.43 (EET).

Olen itse käyttänyt Finto:ssa olevaa kirjoitusmuotoa jo useiden vuosien ajan. Se ei ole mikään maanantaiaamun "palaverissä" kehitelty versio: sitä käytetään muuallakin (katso esim. tämä, tämä (s. 29). Mitä jos kerrot samalla mikä on maitotoksiinin systemaattinen (IUPAC) nimi tai miten "benzoylecgonine" kirjoitetaan suomeksi, kun olet noin tietäväinen biokemiaan liittyvän sanaston ym. käytäntöjen suhteen? Pitäisikö minun tulla kysymään sinulta jos en satu tietämään jotakin tämän tapaista? 5-HT2AR (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 22.12 (EET)

Suomen kielen normaalin oikeinkirjoituksen kannalta tämä on selvä tapaus: jos toll olisi kirjaimittain lausuttava lyhenne, kirjoitettaisiin toll:n (”tee-oo-äl-ällän”), mutta kun se ei ilmeisestikään sitä ole, oikea kirjoitusasu on tollin. Sekamuoto ”toll:in” ei ole suositusten mukainen. Meiltä ei tarvitse kysyä, mutta Wikipedian nimeämiskäytäntöä kannattaisi noudattaa, jotta kieliasu pysyy yhdenmukaisena. Parasta jälkeä syntyy, kun tunnetaan sekä erikoisala että suomen kieli. Bentsoyyliekgoniini. --Silvonen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 07.05 (EET)

Esimerkiksi Terveyskirjasto ja monet muut (katso hakukoneella) käyttävät suomen kielen ohjeiden mukaista muotoa "Tollin". Kun "Toll:in" ei ole edes englannin mukainen, ihmettelen, mistä se oikein on napattu. Joka tapauksessa väärästä muodosta on hyvä luopua jo heti nyt, ettei väärä muoto leviä Wikipedian kautta. --Abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 07.56 (EET)

"Toll" on saksankielen lainasana, ei suomenkieltä, ja tietäisit sen, jos olisit edes lukenut artikkelin ennen kuin menet mielivaltaisesti muuttamaan sen nimen. 5-HT2AR (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 23.51 (EET)

Kaksoispisteitä käytetään kirjainlyhenteiden, ei lainasanojen taivutuksessa, joten alkukielellä ei ole vaikutusta asiaan. --Silvonen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 07.29 (EET)

Suomenkielistä taivutusta voidaan siis mielestäsi aina käyttää suoraan lainasanoissa? Esimerkiksi "emergencyssä" on OK? Vielä keskeisempi kysymys on se, että eikö tämä ole takaperoista, että minun tulee perustella miksi noudatan jonkin "virallisen" tahon (MeSH/Finto) suosittelemaa kirjoitusmuotoa? Eikä sinun tai Abc10:n taas ei tarvitse tutkia ja kertoa miksi tämän virallisen tahon perustelut suositellulle kirjoitusmuodolle ovat huonommat kuin tässä viestiketjussa esittämänne perustelut? Artikkelin nykyisen nimen lähteenä on käytännössä tällä hetkellä käyttäjä Abc10, koska virallinen nimi on joku "maanantaiaamun palaverissä kehitelty versio". Ihan kuin nuo Finto:ssa olevat termit ovat ns. juosten kustu (niissä ei ole mitään logiikkaa takana) ja niitä saa noudattaa silloin kuin huvittaa. 5-HT2AR (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 13.22 (EET)

Taivutukset eivät ole mielipideasia. Niille on kohtalaisen selkeät säännöt, jotta ihmiset ymmärtävät toisiaan. Koska käyttämääsi kaksoispisteellistä muotoa ei voi minkään säännön ja ohjeen perusteella rakentaa, minulla meni tovi, ennen kuin selvisi, mitä otsikolla tahdotaan sanoa. Jos kyse olisi taiteellisesta tuotoksesta, sen ehkä voisi ymmärtää, mutta luulisi, että luonnontieteiden parissa puuhastelevat olisivat tottuneet siihen, että kaikenlaisilla asioilla on logiikka eikä mennä mielipiteiden eikä minkään muunkaan satunnaisjohtuman mukaan. En tosiaan edes ymmärrä, miten käyttämäsi muoto on rakennettu eli mikä sen logiikka on. Minusta olisi muuten hyvä, jos finto ja muut kyselisivät termejä luodessaan Kielitoimistolta ammattiapua. --Abc10 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 13.46 (EET)

Siis kyllähän suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan suomenkielistä taivutusta todellakin voi ja pitää aina käyttää lainasanoissa ja nimissä ilman kaksoispistettä. Siten ”emergencyssä” on ainakin enemmän oikein kuin ”emergency:ssä” olisi ja siksi ”Toll:in” ja ylempänä käyttämäsi ”Finto:ssa” ovat ihan yksiselitteisesti vääriä taivutuksia.--Fotogurachan (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 13.53 (EET)

En intä tämän enempää, mutta sanon vielä tämän: itseni on vaikea uskoa, että reseptoriryhmä, jonka olemassaolosta on tiedetty noin 30 vuotta, jonka tutkimuksesta on jaettu useampi Nobel-palkinto, johon kuuluvia reseptoreita löytyy tiettävästi kaikista monisoluisista eliöistä, johon kuuluvat reseptorit ovat keskeisimpiä selkärangattomien immuunijärjestelmän osasia, johon vaikuttavia lääkkeitä on kehitetty useampi, olisi hutaisten nimetty tuonne Finto-tietokantaan ja että tuota "virheellistä" kirjoitusasua on suositeltu ilmeisesti jo 30.6.2005 alkaen. Olen myös itse nähnyt kun tohtoristason kaverit on pokkana käyttäneet muotoa "Toll:in". Etteikö asiassa varmasti ole mitään ei-ilmeistä perustetta taustalla, jota te tai minä emme ole tässä viestiketjussa saaneet selville? Kaikkia termejä, kuten binomiaalisia nimiä tai geenien nimiä ei taivuteta. Kenties tässä on kyse jostakin samanlaisesta asiasta? Ehkä Toll viittaa Toll-geenin nimeen? Tein kuten parhaaksi näkemässäni lähteessä suositeltiin, eikä todistustaakan tuon lähteen kirjoitusmuodon perustelusta edes ole minulla, vaan sen laatineilla. 5-HT2AR (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 22.36 (EET)

Kielitoimisto on oikeinkirjoituksen suurin auktori, ja sen mukaan ainoastaan kirjainlyhenteitä (kuten tuo TLR) ja latinalaisen aakkoston ulkopuolisia merkkejä taivutetaan kaksoispisteen kanssa. Ellei Toll tosiaan ole kirjainlyhenne (siis käytännössä ellei sitä lausuta tee oo äl äl), muoto ”Toll:in” on aina väärin täysin riippumatta sanan alkukielestä ja siitä onko se esimerkiksi geenin nimi.--Fotogurachan (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 23.48 (EET)

Minäkin olen nähnyt useamman kuin yhden tohtorin kirjoittavan ”Microsoft:in”, mutta se on silti väärin. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 07.39 (EET)

Duckduckgo ei anna määriä, mutta eräs g:llä (huom. kaksoispiste) alkava hakukone antaa Toll:in-muodolle tulokseksi Wikipedian, Finton ja pari muuta, Tollin taas tuo noin 60 osumaa. Taivutusmuodoilla tulos on vielä huikeampi, esim. genetiivillä ei kaksoispisteellistä muotoa löydy ollenkaan. Kyllä tämä on selvä tapaus. --Abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 08.08 (EET)