Keskustelu:Titaani

Titaani palaa hapessa ja typessä, joten sen hitsaus on erittäin vaikeaa, ja suoritettava suojakaasussa. ???

Kemiassa palaminen tarkoittaa aineen yhtymistä happeen, joten miten typpi sopii kuvaan? Ja mä kun luulin että typpi on täysin inertti, eli ei juuri reagoi.

PS: Rautakin palaa, kun lämpöä on tarpeeksi... --EsaL-74 26. elokuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

Otinpa selkoa.. Ja selvensin tuota. --EsaL-74 1. syyskuuta 2006 kello 20.18 (UTC)

LUJUUS: Titaani on paljon lujempaa kuin teräs, mutta 45 % kevyempää. Se on 60 % painavampaa kuin alumiini, mutta monta kertaa vahvempaa. Ehdottaisin muutettavaksi: "Titaanin lujuus on samaa luokkaa kuin teräksillä, mutta se on 45 % kevyempää. Se on 60 % painavampaa kuin alumiini, mutta sen lujuus on suurempi." Esim. sivulta http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2_3.php kopioitua: "Yleisimmän titaaniseoksen, Ti5, lujuusarvot ovat nuorrutusterästen lujuusarvojen luokkaa (Rp0,2 800 N/mm²)." Lujimmilla alumiineilla päästään lujuudessa myös kohtuullisen lähelle tuota arvoa, mutta joillakin teräslaaduilla vetolujuus on jopa kaksinkertainen (kun ohuet langat jätetään huomiotta; niillä päästään vieläkin suurempiin arvoihin). Toisaalta erittäin paljon käytetään teräslaatuja, joiden vetolujuus on paljon tuota arvoa pienempi (mm. "halvat" rakenneteräkset, sekä syöpymistä kestävät teräkset yleensä eli ns. "ruostumattomat teräkset" ja "haponkestävät teräkset"). Jos rakenteessa jäykkyys on tärkein vaatimus eikä mittoja voi muuttaa, on sama mitä terästä käytetään, koska niiden kimmokerroin muuttuu erittäin vähän seostuksen mukana. Käsite lujuus on sinänsä aika epämääräinen. Metalleilla puhutaankin lujuusominaisuuksista, ja tuo termi sisältää hyvin laajan kirjon erilaisia arvoja.

JÄYKKYYS/KIMMOKERROIN: Vaikka metallinen titaani on lujuudessa teräkseen verrattavissa, sen kimmokerroin on vain noin puolet teräksen vastaavasta. Tämän vuoksi pyrittäessä samaan jäykkyyteen kuin teräsrakenteissa, joudutaan titaanin kanssa käyttämään ohuempaa ainepaksuutta, jolloin hyödytään titaanin keveyden tuomasta edusta. Tämän logiikka ei oikein aukea. Jos käytetään ohuempaa ainepaksuutta samoilla ulkomitoilla, pienenee jäykkyys jo ilman pienempää kimmokerrointakin, ja kimmokertoimen pieneneminen pienentää jäykkyyttä tietenkin lisää. Pitää kai olla: ... . Tämän vuoksi pyrittäessä samaan jäykkyyteen kuin teräsrakenteissa, joudutaan titaanin kanssa käyttämään SUUREMPAA ainepaksuutta, jolloin hyödytään jne. --94.22.119.11 21. marraskuuta 2011 kello 16.38 (EET)

Historian mukaan ip-osoite 80.220.1.202 on tehnyt 6.11. muutoksia, joita voisi pitää vandalismina. vilkapi 21. marraskuuta 2011 kello 19.11 (EET) Kumosin muutokset, hyvä että vandalismi tuli huomattua. Se sulamislämpötilakin on parempi olla vain yhdessä paikassa. vilkapi 21. marraskuuta 2011 kello 20.16 (EET)

Titaanin hinta

Artikkelissa on nyt tällainen lause: "100 grammaa puhdasta titaania maksaa noin 540 euroa". Tämä on huomattavan harhaan johtava lause. Kilo titaania, puhtaus 99,5% (Grade1), jota konepajoissa käytetään, maksaa noin 50 euroa/kilo. Puhtaudesta saa aina maksaa. Kilo rautaa, puhtausluokassa 99,9999% maksaa sekin jo varmaan tuon 5000 euroa kilo. Puhdasta rautaa vaan ei käytetä juuri missään samoin kuin puhdasta titaaniakaan ei käytetä kuin joissakin tieteellisluonteisissa sovelluksissa (esim. puolijohdeteollisuuden sputterointi, joissa kulutusta lasketaan grammoissa). Vilkapi (keskustelu) 13. elokuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Hieman tarkennettu. Saahan tuohon artikkeliin laittaa lähteistettyä tietoa. --Lakritsa (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 19.49 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan jälleen uutta alkuainetta lupaavaksi. Kommentista löytyy huomattava määrä lähteetöntä tietoa. Pitäisi sisältää tälläisenään kaikki oleelliset tiedot, hyväksi halutessaan varmaan kannattaa lisäillä käytöstä. --Lakritsa (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 19.49 (EEST)

Minusta tätä ei voi pitää lupaavana niin kauan kuin harhaan johtavalla hintatiedolla pidetään turhaa hypeä yllä. Täysin puhdasta titaania ei ole olemassa, lähes puhdasta kylläkin ja siitä pitää tietää mitä ne epäpuhtaudet ovat. Hintatiedot ovat tietosanakirjassa ongelmallisia, koska ne muuttuvat nopeasti. Viimeksi näkemäni hinta titaanille oli 28 euroa kilolta. Tässä vanhassa artikkelissa puhutaan markoista hammasteknikon artikkeli. Käyttökohteiden lähde näyttää olevan jokin kirja. Epäilen suuresti suurimman käyttökohteen olevan lentokone ja avaruusteollisuus, ainakin Suomessa pääasiallisia käyttäjiä ovat sellutehtaat ja niiden kloorivalkaisulaitokset. Järkevää hyödyllistä tietoa titaanista löytyy vaikka tästä artikkelista: Tampereen teknillisen yliopiston artikkeli. Vilkapi (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 19.36 (EEST)

Kieli on paikoin melko kankeata, ja loppuosioonkin voisi lisätä kuvia. Titaanin käyttökohteet tosiaan ovat hieman harhaanjohtavia. Suurin osa maailman titaanista menee titaanidioksidin valmistukseen, jopa 95 prosenttia titaanista. Tietty itse metallin tärkein käyttökohde on lentokone- ja avaruusteollisuus. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 11.01 (EEST)

Eikö titaanidioksidin käyttökohteet kuulu kyseiseen artikkeliin eikä metallin artikkeliin? Metallista titaania ei käytetä tosiaan sellunmuokkauksessa tai valkaisussa, vaan titaanidioksidia. Kokeeko Vilkapi tuon hinnan lähteen huonoksi? --Lakritsa (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 11.08 (EEST)

Tottakai titaanidioksidista kuuluu kertoa tarkemmin yhdisteen artikkelissa, mutta sen valmistamiseen kuluu silti 95 prosenttia kaikesta titaanimalmista. Artikkeli kertoo mielestäni alkuaineesta titaani, eikä pelkästään metallisesta titaanista. Alkuaineartikkelissa on mielestäni järkevää mainita, että 95 prosenttia kyseistä alkuaineesta kuluu tiettyn aineen valmistamiseen. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 12.54 (EEST)

Lähde hintatiedolle voi olla ok, mutta sillähän ei ole merkitystä. Tuollainen "puhtaan" metallin hinta, kun se on tuhatkertainen todellisuuteen nähden ja esitetään ainoa tietona, nin se on hyvin harhaanjohtava ja sinänsä turhaa ja käyttökelvotonta nippelitietoa. Metallista titaani käytetään tunnetusti jenkkien sotilaslentokoneissa, mutta vähemmän matkustajakoneissa. Metallista titaania käytetään sen kemiallisen kestävyyden vuoksi putkina ja märkäosina kemianlaitoksissa, mikä taitaa olla metallisen titaanin pääkäyttökohde Suomessa. Titaani kestää paremmin klooria kuin ruostumaton teräs. Sitä en tiedä, sotkevatko paperiin titaanioksidiakin. Vilkapi (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 20.59 (EEST)

Lisäsin sekä hinnasta että titaanidioksidista. --Lakritsa (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 12.31 (EEST)

Juu, ja voin kyllä kannattaa artikkelia. On se varmaan muutenkin kattava. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 17.58 (EEST)

Fiksailin vähän kieltä. Kaipa tätä voi nyt kannattaa lupaavaksi.--Tanár 17. syyskuuta 2012 kello 19.08 (EEST)

Lupaavaksi ok. --Ras (keskustelu) 24. syyskuuta 2012 kello 02.33 (EEST)

Aika monta kannattajaa jo, ja nähdäkseni hintatietoja paranneltu. Arkistoin. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 11.32 (EEST)

Täydentäminen

Tähän voi joku halukas tuoda sisältöä ilmeniitin tästä versiosta [1], osiosta titaanimetalli. Gopase+f (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 16.26 (EEST)