Keskustelu:Timantti

Rosiwallin asteikko kertoo mineraalien suhteellisen kovuuden toisin kuin Mohsin asteikko. Skaala on 0.33 - 140 000, Mohsilla 1 - 10. Rosiwallin asteikko mainitaan esim. Geologisen tutkimuskeskuksen oppaassa. Veikkaan, että se on tässä yhteydessä käytetympi mittayksikkö kuin GPa. --jeepo 13. helmikuuta 2005 kello 15:18 (UTC)

Näköjään tuollainenkin on sitten olemassa. Enpä ole ikinä kuullut. Kumma ettei google löydä "rosiwall hardness" tai "rosiwall scale" haulla mitään. Siksi epäilinkin että se olisi typotettu. Lukema näyttää kyllä samalta kuin jossain ilmoitettu "absolute hardness". --Mikko Paananen 13. helmikuuta 2005 kello 15:58 (UTC)

Siis mitenkähän on tämän sähkönjohtavuuden laita?. Artikkelissa väitetään, että timantilla olisi korkea sähkönjohtavuus. Kuitenkin kemian kirjassani todetaan, että timantti ei johda sähköä, koska timantin hilarakenteessa ei ole vapaita elektroneja, jotka voisivat kuljettaa sähköä. --MiPe ^(wikinät) 10. toukokuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Sulamispiste ja kiehumispiste

"Timantin sulamispiste on 3550 °C ja kiehumispiste n. 4830 °C." Tämä on aika urheasti sanottu, koska tietääkseni timantti ei kestä edes takkatulta. Hapettomissa oloissa se kestää tietysti enemmän ja korkeassa paineessa ehkä 3500 astetta onnistuu (näkisin mielelläni lähteen) mutta oudoin tuossa on kiehumispiste. Miten timantilla edes voisi olla kiehumispiste, koska se on hiilen kiderakenne, jota nesteessä ei voi olla? Onko tämä joku väärinkäsitys jossa puhutaan erittäin korkealla paineella aikaansaatavista ilmiöistä? Huom. en ole mikään alan tuntija, fuskasin katsomalla englanninkielistä Wikipediaa, mutta jotenkin material properties of diamond antoi vain vähän luotettavamman vaikutelman. --4096 tavua 31. tammikuuta 2010 kello 15.45 (EET)

Tuolla on jotain asiasta. Joudun varmaan palauttamaan tiedon paikalleen, mutta selityksen se kyllä kaipaa. --4096 tavua 31. tammikuuta 2010 kello 15.55 (EET)

Myös englanninkielinen Wikipedia tuntee luvun 4827°C. --4096 tavua 31. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Kyllä tuo ylläoleva tieto taitaa olla väärinkäsitys: "A diamond is a transparent crystal of tetrahedrally bonded carbon atoms (sp3) that crystallizes into the diamond lattice which is a variation of the face centered cubic structure. Diamonds have been adapted for many uses because of the material's exceptional physical characteristics. Most notable are its extreme hardness and thermal conductivity (900–2,320 W·m−1·K−1), as well as wide bandgap and high optical dispersion. Above 1,700 °C (1,973 K / 3,583 °F) in vacuum or oxygen-free atmosphere, diamond converts to graphite; in air, transformation starts at ~700 °C." Kts. Diamond. --4096 tavua 31. tammikuuta 2010 kello 16.40 (EET)

"Additionally (at pressures designed to avoid the graphitization of diamond) both diamond and graphite have a latent heat pf fusion at 3550 to 3840°C, at latent heat of sublimation of 4200 to 4827°C and at triple point at approximately 5000K. The fact that diamond and graphite share the same critical temperature and boiling point (latent heat of fusion) indicate that they can both be broken down, and more importantly, at around the same temperature or energylevel (dependent upon pressure)." Teoksessa "The diamond formula: diamond synthesis -- a gemmological perspective", tekijä Amanda S. Barnard. Ote luettavissa googlen kautta. Eli normaalipaineessa hapellisissa olosuhteissa timantti palaa; hapettomissa oloissa se kestää liki 2000 astetta muuttumatta grafiitiksi. Tavallisesti kun aineelle annetaan sulamis- ja kiehumispiste, tarkoitetaan mainittuja pisteitä normaalipaineessa. Tieto on siis vähintään epätarkka. --4096 tavua 1. helmikuuta 2010 kello 22.33 (EET)

Faasidiagrammista näkee, kuinka hiilen sulamispiste ja höyrystymispiste riippuvat paineesta. Hiilen nesteyttäminen näyttää vaativan noin 10 MPa paineen ja tuhansien asteiden lämpötilan. Luotettavan tiedon löytäminen on sen verran hankalaa että jäten "timantin kiehumispisteen" selittämisen jollekin materiaalifysiikasta tietävämmälle. --4096 tavua 2. helmikuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Kiehumispiste on nyt näköjään muutettu artikkelissa List of elements by boiling point *hiilen* kiehumispisteeksi yleensä, ei timantin. Jotta artikkeli pysyisi tarpeeksi sekavana, listassa on erikseen Carbon (graphite). Jos taas luetaan artikkelia Carbon, normaalipaineessa hiili sublimoituu eli muuttuu hiilihöyryksi suoraan kiinteästä hiilestä n. 3642°C (3915 K) lämpötilassa. Sillä ei siis ole sulamis- tai kiehumispistettä normaalipaineessa. --4096 tavua 3. helmikuuta 2010 kello 18.11 (EET)

allotrooppiset muodot

Artikkeli alkaa: Timantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta.
Kuitenkin en:Allotropes of carbon mukaan niitä on ainakin kahdeksan (alun kuvan mukaan), ja artikkelissa on 10 osiota eri allotroopeista. Allotrooppien määrää ei edes mainita siinä artikkelissa, joten en tiedä onko siitä nykyään edes varmaa tietoa. 188.238.24.22 9. huhtikuuta 2016 kello 04.55 (EEST)

Neljäkäs

TA-mallineessa sanotaan, että timantti voi tarkoittaa myös neljäkästä. Voiko? En ole ikinä sellaista suomen kielessä kuullut, enkä kuukkelilla löytänyt. Ei liioin löytynyt tälle tukea neljäkäs-artikkelin kautta (sielläkin lähteetön). Tietääkö joku tästä jotain? --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 16.46 (EEST)

Ei löytynyt perustelua, poistan. --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 08.29 (EEST)

Käännösharha, esimeriksi pelikorttien "ruutu" on englanniksi "diamond", ja perinteiset salmiakkipastillit ovat "diamond-shaped". Suomeksi joskus voi kääntää diamond-pattern = salmiakkikuvio. --Tappinen (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 09.06 (EEST)