Keskustelu:Tillaeus

Taas tällainen suku. Olin ensin muuttanut sen täsmennyssivuksi, sitten siirtänyt sen ohjaamaan Petrukseen, joka on ainoa olemassa oleva artikkeli, mutta se ei Krohnin mielestä käy. Enintään tästä kuitenkin tarvitaan täsmennyssivu, jos noista kahdesta muusta on olemassa tietoja niin että saa artikkelin, Pehriä epäilen: tuskin saa muuta kuin elinvuodet ja maininnan että kasvitieteilijä. Mutta mikään maineikas suku tämä ei näyttäisi olevan. Näistä jokaisesta Krohnin sukuartikkelista ilmeisesti pitää käydä merkittävyyskeskustelu, kun vapaaehtoisesti linjaa ei näytä hyväksyttävän. --Ulrika 15. tammikuuta 2011 kello 12.56 (EET)

Esität taas aiheetomia syytöksiä! Minä en ole tätä artikkelia luonut ja tuskin edes muokannut. -- Petri Krohn 15. tammikuuta 2011 kello 18.31 (EET)

Pitäisin tätä aika isona muokkauksena. ≈≈ Ulrika 15. tammikuuta 2011 kello 19.15 (EET)

Siirretty keskustelua sivulle KT Otrfan.

Huomiot käyttäjän toiminnasta käyttäjän keskustelusivulle. Turha tällaisia asioita on täällä käsitellä. Gopase+f 17. tammikuuta 2011 kello 18.16 (EET)

Uudet lähteet ovat aika vähissä. Ruotsi-wikin sv:Tillaeus näkyy olevan saman kirjoittajan. Palautan ohjaukseksi. Joku saa perustellisemmin kaivella Personhistorisk tidskriftiä jos haluaa tästä enemmän kirjoittaa. -- Petri Krohn 15. tammikuuta 2011 kello 19.49 (EET)

Näilläkin lähteillä ja olemassaolevalla artikkelitekstillä ehdottomasti merkittävä suku. Iivarius 16. tammikuuta 2011 kello 15.51 (EET)

Näillä tiedoilla suku ei ole merkittävä. --Esamatti1 16. tammikuuta 2011 kello 18.54 (EET)

Miten niin ei? Suvussa on monta wikimerkittävää jäsentä, ja se on vaikuttanut historiaan. Iivarius 16. tammikuuta 2011 kello 19.02 (EET)

Suku on merkittävä vain, jos siinä on ääninäyttelijöitä, M. O. T. --Urjanhai 17. tammikuuta 2011 kello 16.45 (EET)

Hei hei hei, älkääs nyt. Missä tahansa suvussa on tuon verran merkittäviä jäseniä. Kyllä suvulla täytyy olla kokonaisuudessan jotakin merkitystä historiassa, pari yksittäistä pappia tai proffaa ei vielä nosta sukua kynnyksen yli. Sukuwikiin voi kerätä näitä vähäisempiä sukuja ja yksittäisistä merkittävistä Tillisistä tehdä tänne omat artikkelit, jos tietoa löytyy. --Ulrika 17. tammikuuta 2011 kello 17.46 (EET)

Enpä ole ainakaan omasta suvustani löytänyt 1900-lukua aikaisempia kirkkoherroja, vaikka isoisä kunnon sukututkimuksen tekikin. Edes Karjalassa Koutoset eivät saaneet aikaan mitään wikimerkittävää. Lisäksi on huomattava, että niitä kirkkoherroja ja proffia oli 1700-luvulla muutama kertaluokka vähemmän kuin nykyään, joten kolme sellaista vastaa pariasataa nykyistä. Ja tätä olen kysynyt sinulta aiemminkin: Miten suku voi tehdä jotain merkittävää? Iivarius 17. tammikuuta 2011 kello 23.30 (EET)

Olen tutkinut jo vuosia suomalaisia/ruotsalaisia pappissukuja, ja tämä Tillaeus on maineikas ja arvostettu pappissuku, etenkin Ruotsissa. Melko moni suomalainen pappi on polveutunut ruotsalaisista, sillä isovihan Suomessa oli pulaa pätevistä papeista, jolloin moni ruotsalainen pappismies sai siirron tänne. Kaikilla kirkkoherroilla oli jokin merkitys, ottivat he viran tai eivät.

Suku on vaikuttanut erityisesti Ruotsin papistossa, onhan se tuottanut varapiispan (piispan neuvonantajan) sekä sukupolvettain pappeja, jotka eivät tosin vaikuttaneet Suomen puolella. On muistettava, että silloin elettiin Ruotsi-Suomi aikaa, eli kyllä suvun kirkkoherroilla on ollut merkitystä. Ja mitä tulee kasvitieteilijä Petrus C. Tillaeukseen, hänestä olisi kyllä saatavilla tietoa vaikkapa Carl von Linnén artikkelien yhteydessä. Mutta on eri asia, kuka viitsii alkaa tutkimalla tutkimaan. Nykyään on modernia ajatella, että ellei löydy heti niin ei kyseessä ole mitään merkittävää. --85.23.227.31 25. tammikuuta 2011 kello 23.02 (EET)

Ulrikan poistamista epämerkittävistä

Jos Ulrika välttämättä haluat, voit poistaa tuon Tuula Tillaeuksen epämerkittävänä, koska hän ei vaikuta kovin merkittävältä - sen sijaan kirkkoherroja ja kappalaisia Suomessa ei 1600-luvun lopussa niin monta ollut, etteivätkö kaikki, joista on lähteitä, olisi merkittäviä, joten ehdotan niiden palauttamista artikkeliin. Iivarius 25. tammikuuta 2011 kello 17.40 (EET)

Kirkkoherrat ja kappalaiset on poistettu tähän mennessä äänestyksellä, ellei heillä ole ollut sen kummempia ansioita. --Ulrika 25. tammikuuta 2011 kello 17.42 (EET)

Esimerkkitapauksia 1600-luvulta? Iivarius 25. tammikuuta 2011 kello 17.50 (EET)

Mulla ei ole työkaluja jolla löytäisin tiettyjä poistettuja artikkeleita. Käänny teknisesti osaavampien ja ylläpito-oikeudet omistavien puoleen. --Ulrika 25. tammikuuta 2011 kello 17.57 (EET)

Äänestyssivut ovat tallella, vaikka artikkeli poistettaisiinkin. Ainoa ei nykyään vaikuttavaa kappalaista/kirkkoherraa koskeva äänestys, jonka löysin on tämä: Wikipedia:Poistettavat sivut/Samuel Mollenius. --Otrfan 25. tammikuuta 2011 kello 18.05 (EET)

Suomeen tullut Otto Wilhelm Tillaeus oli teologian tohtori, ruotsalaisen varapiispa Johannes Georgii Tillaeuksen poika. En muista, enkä viitsi hakea nyt sitä Rantasalmen paikallishistoriallista julkaisua, jossa tämä Otto Wilhelm mainitaan perimätiedon mukaan ettei hän ottanut virkaa vastaan, koska pitäjä oli hänen mielestään niin takapajuinen ja seurakunnan ilmapiiriahdas. Sen sijaan hän hankki rusthollin Ahvensalmen kylältä, ja piti Jumalanpalveluksia säätyläisille. Hän lienee ollutkin aikalaisistaan hyvin merkittävä pappismies, joka hoiti vanhuuden päivinään myös epävirallisesti virkaa Rantasalmella. Varakkaana ihmisenä hänen vanhin poikansa Gabriel koulutettiin Ruotsissa Uppsalan yliopistossa teologiksi, mutta hänestä ei löydy juurikaan mitään tietoa. --85.23.227.31 25. tammikuuta 2011 kello 22.43 (EET)

Kirkonkirjat lähdetietona

Millä perusteella kirkonkirjat eivät ole 'julkaistuja' lähteitä. Ne kelpaavat lähteeksi siinä tapauksessa, jos halutaan kartoittaa Ruotsi-Suomi aikaista papistoa. Kirkonkirjat on saatavilla, tosin se maksaa hiukan - ja enemmän jos joutuu Ruotsista asti hankkimaan. Kuitenkin ne ovat yleisön saatavilla, joten ei pitäisi olla mitään valittamista. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 10.48 (EET)

Tässä on kaksi asiaa: 1) lähdekritiikki ja 2) se, että artikkeliin ei ole merkitty lähteitä. Ensimmäisestä kohdasta voit varautua keskustelemaan, mutta toisen ongelman saat helposti pois päiviltä merkitsemällä artikkeliin mahdollisimman tarkasti käyttämäsi lähteet. Kun lähteet on merkitty, tuon "Lähteetön"-mallineen voi poistaa. Terveisin Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 11.11 (EET)

Lähdemainintoina oli Västeräsin kirkonkirjat ja Rantasalmen kirkonkirjat. Mutta Ulrika näki tarpeelliseksi vandalisoida artikkelia ja poistaa lähdemaininnat. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 11.28 (EET)

Tässä on kaksi ongelmaa: 1. Lähteet ovat ns. primäärilähteitä. 2. Lähteitä ei ole merkitty niin että lukija pystyisi ne helposti tarkastamaan. -- Jniemenmaa 21. helmikuuta 2011 kello 11.41 (EET)

Huomattakoon että monet kirkonkirjat ovat nykyään myös jo netissä esim. Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ja Kansallisarkiston digitaaliarkisto ovat niitä julkaisseet. Silloin niistä saa jopa verkkoviitteen.--Urjanhai 21. helmikuuta 2011 kello 11.32 (EET)

Kun taas julkaisemattomat arkistoaineistot eivät ole julkaistuja, vaikka ne ovatkin julkisia, jolloin rajoitteeksi tulee Wikipedian periaate Wikipedia:Ei uutta tutkimusta.--Urjanhai 21. helmikuuta 2011 kello 11.36 (EET)

Aivan. Nää on niin höttöä nää sukuartikkelit. Jos ei mitään muuta merkittävyyslähdettä ole kuin viittaus kirkonkirjoihin, ei sellaista tietoa voi pitää merkittävänä. Kirjoittaja voisi keskisttyä merkittäviin asioihin tai siirtyä sukuwikiin, jossa ei ehkä vaadita asianmukaisia lähteitä. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 11.38 (EET)

Siinä tapauksessa kirjoitan pappisluettelon Ruotsi-Suomi aikaisista papeista. Ja en voi käsittää tällaista leväperäisyyttä, Ruotsi-Suomi aikaisia pappeja ei ollut paljon, joten papiston kartoittaminen miltei kulttuurihistoriallinen tehtävä. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 11.43 (EET)

Ei kuulu Wikipediaan. Monien ammattikuntien edustajia oli ennen vähän kun ihmisiäkin oli vähän, silti niitä ei luetella Wikipediassa. Olet mielestäni väärällä foorumilla. Vähemmän tuskaa syntyy, kun siirryt sinne sukuwikiin. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 11.45 (EET)

Siinä tapauksessa suosittelen kaikkien sukuartikkelien poistamista,ja yhden laajamittaisen sukuluettelon tekemistä, jossa on maininta kaikista vähänkin merkittävistä suvuista (aatelis-, pappis- ja virkamiessuvut), sekä jokaisesta suvusta lyhyt esittely ja suvun jäsenistä omat täsmennyssivunsa. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 11.54 (EET)

Mitään totaalipoistoja ei varmaan lähdetä tekemään vaan arvioidaan tapaus kerrallaan. Suosittelen sukuwikiä. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 11.57 (EET)

Mielestäni ehdotus oli varteenotettava, eikä sitä tarvitse tuomita. Se olisi kaikkien osapuolten kannalta varmasti hyväkin, ei syntyisi kummoisempia riitojakaan. Mistäs sukuwikistä oikein puhut, en ole ennen moisesta kuullutkaan? --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 12.00 (EET)

Ehkä tästä --MiPe ^(wikinät) 21. helmikuuta 2011 kello 12.05 (EET)

Sukuwiki (oik. Suku Wiki, tyhmä nimi vähän oudoksuttaa) on hiljainen klubi; loin sinne juuri itselleni käyttäjätunnuksen ja sain käyttäjänumeroksi 24! Mutta IP 85.78 jne. voisi ehkä innostua kehittämään sivustoa eteenpäin, ainakin siellä voi varmaan muokata vapaasti ja eritoten kasata sukutietoa tänne Internetiin, mikä lienee eräs IP:n tärkeä motiivi. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 12.11 (EET)

Suosittelisin enneminkin tätä - vaikuttaa vähän eloisammalta.--Nedergard 21. helmikuuta 2011 kello 13.06 (EET)

Sukuwikissä on kaikkiaan 13 sivua ja peräti yksi oikea sukuartikkeli:[1]. Ennemmin perustaisin oman wikin, kuin lähtisin tuota kehittämään. Saako tuolta edes ylläpitäjiä kiinni mistään? --Otrfan 21. helmikuuta 2011 kello 13.09 (EET)

Joo, Ulrika voisi lopettaa sen Sukuwikin mainostamisen, niin näissä keskusteluissa voitaisiin keskittyä olennaiseen. Iivarius 21. helmikuuta 2011 kello 13.28 (EET)

Sukuwiki sopisi tästä huolimatta hyvin fi-Wikipedian rinnakkaishankkeeksi, jolle jotkut teknisesti taitavat wikipedistit voisivat antaa apuaan esimerkiksi mallineiden aikaansaamiseksi.--Urjanhai 21. helmikuuta 2011 kello 16.20 (EET)

Jaa ei, kyllä tuo digiwiki taitaa olla sittenkin parempi panostuksen kohde. Onko se jo muuten lisätty siihen vaikeasti löydettävään artikkeliavaruuden ulkopuoliseen listaan suomenkielisistä wikeistä?--Urjanhai 21. helmikuuta 2011 kello 16.22 (EET)

Näkyi olevan, itse asiassa luulin, että se oli sama kuin Sukuwiki, itsekin olen tuonne DigiWikiin luonut yhden artikkelin.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 07.29 (EET)

Kirkon kirjat ovat ensisijaisia lähteitä, joita ei pidä käyttää Wikipediassa muutoin kuin faktojen tarkistamiseen. --Harriv 21. helmikuuta 2011 kello 12.12 (EET)

Ulrikaa ei kannata kuunnella tässä asiassa kuin valikoivin osin, eli niiltä osin kuin joku muukin on samaa mieltä. Selkeästi tämän hetken suomenkielisen Wikipedian merkittävyyden suuntaviivojen (käytännössä toteutuneiden) kannalta Ruotsi-Suomen historialliset pappissuvut ja papit ovat merkittäviä, sillä yhtään poistettua ei ole. Iivarius 21. helmikuuta 2011 kello 12.06 (EET)

Pitäisi kuitenkin löytyä luotettavat lähteet sille että "pappissuku" edes on ollut olemassa. -- Jniemenmaa 21. helmikuuta 2011 kello 12.08 (EET)

Personhistorisk tidskrift, löytyy maininta tullinjohtaja Fredrik Tilléestä ja Tillaes-suvusta: Fredrik Tillée, tillhörande den gamla ansedda prästsläkten Til- 1791— 1819 laeus, känd sedan slutet af 1500-talet, var son till kyrkoherden i Kö-ping Olof Tillaeus och hans första fru Catharina Aulaewill...' --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 12.14 (EET)

Lähde on 122 vuotta vanha, joten ehkä merkittävyydelle pitäisi löytyä tuoreempia lähteitä, joissa perustellaan merkittävyys nykykriteerein. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 12.17 (EET)

Miten historiasta on voitu kirjoittaa, ellei ole kyetty luottamaan historiallisiin lähteisiin ja asiakirjoihin? --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 12.22 (EET)

Historian tutkijat tekevät tutkimusta historiallisten lähteiden perusteella joiden luotettavuutta ja sisältöä arvioivat. Tätä tutkimusta (=sekundäärinen lähde) voi sitten käyttää Wikipedian artikkelin lähteenä ilman vaaraa että alkaa tekemään uutta tutkimusta. --Harriv 21. helmikuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Ei kovissakaan tieteissä kaikki tutkimus automaattisesti vanhene sadassa vuodessa. Esim. eläinten tieteellisissä nimissä on vielä Linnén antamia nimiä, eikä Darwinin lajien synnyn perusideaa vieläkään pidetä vanhentuneena; samoin edelleen validina pidetty jääkausiteoria keksittiin yli sata vuotta sitten, ja myös historiantutkimuksessa voi olla vielä myös yli sata vuotta sitten esitettyjä päätelmiä tai asiakirjalöytöjä, jotka nykyinenkin tutkimus allekirjoittaa. Ei yli sata vuotta vanha tutkimus siis automaattisesti muutu olemattomaksi, joskin sukututkimuksessa kyllä on esimerkkejä esim artikkelin sv:Munck af Fulkila muokkaushistoriassa, miten vanhojen lähteiden kritiikitön käyttö voi johtaa täysin väärän tiedon esittämiseen wikissä.--Urjanhai 21. helmikuuta 2011 kello 16.31 (EET)

Urjanhai: kovissakaan tieteissä ei mennä Darwinin alkuperäisteksteihin vaan suodatetaan Darwinin perusidea nykytietämyksen kautta. Samoin myöskään Linnén antamia nimiä ei käydä hakemassa Linnén julkaisuista vaan lähde on esim. ITIS tai IUCN. Sama pitäisi päteä kaikkeen muuhunkin Wikipediaan kirjoitettavaan. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 17.32 (EET)

Ulrika: kovista tieteistä en tiedä mitään, mutta kielitieteissä nyt vaan on tilanne se, että joistain kielistä tai niiden joistain piirteistä, vaikkapa sanastosta, ei ole muita lähteitä kuin yli sata vuotta vanhoja, ja niitä silti pidetään suhteellisen pätevinä. Ja jopa rakastamassasi suomen kielen tutkimuksessa palataan usein Elias Lönnrotin tekemiin sanakirjoihin yli 130 vuoden takaa (mulla muuten on ensipainokset niistä ^^ Tosin pitäisi restauroiduttaa.) Niin että se vanhuus nyt ei vain kumoa asiaa. Iivarius 21. helmikuuta 2011 kello 18.39 (EET)

Muuta en tuohon sano kuin että harkitse tarkkaan lähdetkö restauroituttamaan. Itse en ole bibliofiili, mutta olen ymmärtänyt ettei restaurointi ainakaan lisää kirjan arvoa. Hankkisin niille lasivitriinin ja käyttäisin arkikäytössä digitekstejä. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 18.54 (EET)

En juurikaan arvosta asioiden rahallista arvoa, sen sijaan käyttö- ja tunnearvoa sitäkin enemmän ;-D Muuten olisin pitänyt joko jääkiekkokorttini paremmassa kunnossa tai heittänyt roskiin - ja sama sarjakuvalehdilleni.Iivarius 21. helmikuuta 2011 kello 20.28 (EET)

En oikeastaan tarkoita rahallista arvoa – joillekin se on arvon mitta – vaan yleistä kulttuurihistoriallista ja bibliofiilistä arvoa. --Ulrika 22. helmikuuta 2011 kello 10.34 (EET)

Olemassaolon todistamiseen riittävät primaarilähteet. Näin ainakin kaikkialla muualla Wikipediassa. Iivarius 21. helmikuuta 2011 kello 12.15 (EET)

Pelkkä olemassaolo ei ole merkittävyysperuste. Näpertelyä. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 12.23 (EET)

Minun mielestäni, vaikka artikkeli onkin uutta tutkimusta, siihen pitäisi palauttaa lähdeviitteet (ainakin siksi aikaa kun keskustelu on käynnissä), koska ilman lähteiden merkitsemistä tieto on ihan orpoa. Lähteiden kanssa se ainakin on uutta tutkimusta / epämerkittävää, mutta ei lähteetöntä. Sitten mallineen voisi vaihtaa ja keskustelua jatkaa lopputulokseen (mikä onkaan?) saakka. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 12.37 (EET)

Kannatan Pxosia ja ehdotan, että kaikki lähteet ja mainintan 'pappissuku' palautetaan, kyseessä on pappissuku jonka todistaa vanha asiakirjan, jonka linkinkin jo annoin tässä keskustelussa. Joten artikkelin voisi muuttaa siihen ulkoasuun, mikä se oli ennen Ulrikan vandalisointia. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 12.45 (EET)

Etsi lähteitä. Yksi maininta 122 vuotta vanhassa Henkilöhistoriallisessa aikakauskirjassa ei ole mikään peruste. Historiankirjoitus kehittyy ei me muillakaan aloilla luoteta 1800-luvun mainintoihin. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 12.51 (EET)

Jos olisin sinä, en puhuisi muiden puolesta. Henkilöhistoriallinen julkaisu on ollut sitä laadittaessa ajan tasalla. Ei aatelissukukaan alle viidessä kymmenessä vuodessa laske torpparisuvuksi, ei laske ikinä - vaikka suvussa olisi sitten torppareita ja muuta ns. rahvasta. --85.78.167.147 21. helmikuuta 2011 kello 13.00 (EET)

Äläpäs sotke asioita, puhutaan aatelissuvut erikseen siellä missä ne ovat ajankohtaisia, tässä puhutaan lisäämästäsi lähteettömästä suvusta, jonka merkittävyydelle ei löydy perusteita. Sukuwiki kaipaa aktivoijia. Olisi ihanaa jos siitä kehittyisi tämäntapaisille artikkeleille aktiivinen sivusto, jossa kaikki kirjoittaisivat vapaasti haluamistaan suvuista. Panostasi odotetaan. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 13.04 (EET)

Löytyi näköjään toinenkin sukusivusto, jolla on vähän enemmän toimintaa. Käyhän katsomassa. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 13.08 (EET)

Niin, artikkeli on kyllä savelle perustettu, mutta niin kauan kuin se pysyy (pystyssä/wikipediassa), siinä voisi olla kaikki saatavilla oleva tieto esillä. Tätä tarkoitin. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 12.55 (EET)

Nyt on lähteet palautettu ja malline vaihdettu. Tämä ei artikkelin kohtaloon vaikuta sen kummemmin, mutta ehkä kuvaa tarkemmin artikkelin ongelmia. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 13.42 (EET)

Sukuartikkeleissa on sellainen lisäongelma, että niiden kautta yritetään ujuttaa Wikipediaan täysin merkityksettömiä ihmisiä. Artikkelien sisältö on täysin merkityksetöntä ja yleensä myös vailla järkeviä lähteitä. Kyllä näille pitää Wikipediassa olla samat kriteerit kuin muillekin artikkeleille. (En nyt puhua televisiohenkilöistä enkä urheiluhenkilöistä, joiden kriteerit ovat kaikkien rimojen alla). --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 13.55 (EET)

Anna toki esimerkki, että ketkä tässäkin suvussa ovat merkityksettömiä? Se, että kasvitieteilijä Pehr Cornelius Tillaeus ei ole ollut julkisuudessa, ei tarkoita että hän on ollut merkityksetön lääkäri ja kasvitieteilijä. Näyttäisi häneltä myös löytyvän vielä toinenkin väitöskirja, jonka aion tutkia ja lisätä sitten kyseiseen artikkeliin. Mutta näistä lääninrovasteista (Kontraktsprost) en näe syytä kirjoittaa artikkelia. Vaikka onhan tuo papillinen maineteko, jos kohoaa noinkin korkealle asemassaan, toisekseen tällaiset henkilöt on syytä mainita sukuartikkelin yhteydessä - ei kuitenkaan omaa artikkelia. --85.78.167.147 22. helmikuuta 2011 kello 12.26 (EET)

"Artikkelin sisältö on täysin merkityksetöntä ja vailla järkeviä lähteitä." Tästähän voisi tehdä oman mallineensa :) Tjoo, taitaa mennä Hikipedian puolelle tämä huumori. Vakavammin: mikähän tässä olisi oikea tie edetä? Merkittävyyskeskustelua on jo aika lailla käyty täällä ja kun artikkeli on uutta tutkimusta, se pitäisi ilmeisesti poistaa heti (ilman poistoäänestystä), mutta sekin tuntuu aika rajulta ratkaisulta. Kai tässä kuitenkin johonkin konsensukseen pitäisi pyrkiä, mutta olen kuitenkin sen verran "uusi" wikipedisti (= vähän muokkauksia), että en osaa ehdottaa mitään tähän hätään. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 14.29 (EET)

Mikä siinä on rajua, kun noudatetaan Wikipedian käytäntöjä? Tällaisia rajuja toimenpiteitä tehdään Wikipediassa päivittäin, joten ei se sen kummempaa ole. Aina joku pahastuu artikkelinsa poistamisesta, mutta säälipisteitä ei jaeta, vaan merkittävyyskynnys ja lähteistys ovat peruskauraa. Hyvin tunnut muuten olevan perillä, kun tunnet jo Hikipediankin. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 14.35 (EET)

Ha haa, tein "Merkityksetön"-mallineen! --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 19.40 (EET) Edit: Poistettu kommentti ja linkki. --Pxos 24. helmikuuta 2011 kello 00.39 (EET)

---

Artikkelin ongelmat

Analyysia varten ajattelin jakaa artikkelin sisältämät ongelmat kolmeen osaan. Tämä on artikkelin kirjoittajaa varten. Pahoittelen, jos vaikutan alentuvalta; tämä on osaksi myös oman ajatteluni selkiyttämistä varten. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 15.48 (EET) Lisäys: Alla olevaa tekstiä saa minun puolestani muokata vapaasti (wikiperiaatteiden mukaisesti), jos muotoiluja pitää parantaa tai laajentaa. --Pxos 21. helmikuuta 2011 kello 16.11 (EET)

1. Uusi tutkimus

Artikkeli sisältää uutta tutkimusta, koska sen tiedot perustuvat ensisijaisiin lähteisiin ja artikkelin kirjoittajan niistä tekemään omaan tutkimukseen. Kuitenkin kyseessä ovat vain yksinkertaiset henkilötiedot, jotka voidaan varmistaa suoraan kirkonkirjoista. Mm. englanninkielisessä Wikipediassa ei suoraan kielletä ensisijaisten lähteiden (primary sources) käyttöä, vaan lähteitä pitää käyttää varovaisesti, ja näiden lähteiden hyväksyttävyys on tapauskohtaista ja tulisi arvioida aina erikseen.

2. Epämerkittävyys

Artikkeli ei täyttäne Wikipedian merkittävyyskriteerejä, koska sen sisältämää tietoa ei ole käsitelty a) huomattavassa laajuudessa b) aiheesta riippumattomissa c) luotettavissa lähteissä.

3. Lähteet

Lähteet lienee merkitty artikkeliin ilmeisesti niin tarkasti kuin kirjoittaja kykenee.

Artikkelin laajentamiseen

Mikäli jollakin on aikaa ja halua ryhtyä laajentamaan tätä artikkelia, niin kannattaa käydä täällä http://books.google.fi/ ja hakusanaksi: Tillaeus. --85.76.157.243 3. maaliskuuta 2011 kello 23.42 (EET)

Keskustelu

Keskustelun voisi arkistoida tai poistaa, artikkelin ongelmat on korjattu jo aikoja sitten. --85.77.86.33 15. toukokuuta 2011 kello 22.34 (EEST)

Keskusteluja ei poisteta Wikipediasta, jos ne eivät ole selvästi pelkkää sotkentaa tai asiattomuuksia. Arkistointi tehdään, kun keskustelu laajenee kovin laajaksi.

Haluttaessa keskustelun lopputuleman ja artikkelin sisältöön viedyn ratkaisun voi kommentoida keskustelun loppuun. --Aulis Eskola 16. toukokuuta 2011 kello 19.50 (EEST)