Keskustelu:Tiitisen lista

Lista on mielestäni esitelty myös jollekin eduskunnan valiokunnalle, muistaakseni Liisa Jaakonsaari joka istui kommentoi TV:ssä ettei ko. listassa ole tietoa jonka julkistaminen olisi tarpeen.

---

Alpo Rusin julkaisemien kirjojen lista netissä "lähteenä"? Ehei. TBone 20:31 syys 22, 2004 (UTC)

---

Onko tuo artikkelissa oleva lista se Tiitisen lista? -tKahkonen 19. joulukuuta 2005 kello 15:34:17 (UTC)

Siis selkokielisenä: lista pois vaikka artikkliin Rosewood-operaatio tai Suomen Rosenholz-aineisto, koska yhteyttä Tiitiseen ilmeisesti ole eikä sitä kerrota artikkelissa. -tKahkonen 8. syyskuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Nimien suomennokset

Mistä nuo suomennokset on peräisin, hatustako? Onko niitä muka käytetty jossain Wikin ulkopuolisessa maailmassa? Esimerkiksi Dietrichin vastine Tiina on hiukan huvittava, kun nimen sukupuolikin on vaihtunut. Münzer kuulostaa minun kielikorvassa yleiseltä saksalaiselta sukunimeltä, jonka kääntämisessä on yhtä vähän järkeä kuin vaikka Michael Schumacherin kutsumisessa Mikko Kenkätehtailijaksi. Münzer ei sitä paitsi tarkoita rahoittajaa -- Polarit 2. joulukuuta 2006 kello 08.35 (UTC)

---

Artikkeli kaipaa perusteellista muokkausta

Tämä artikkeli noin yleisesti nykyisessä muodossa ei ole tietosanakirjatyyliä, vaan toimittajatyyliä. Kirjoittaja on mm. tulkinnut viitteitä ja itse kehitellyt suomennokset, kuten edellisssä kommentissa todetaan.

Lisäksi artikkelissa sekoitettu Tiitisen lista ja Stasin arkistot. Näiden välille ei voida vetää yhtäläisyysmerkkiä. Ehkä niissä voi olla joitakin samoja nimiä. Kuka tietää, koska lista on salainen. Poistan ko. listan. Jos se halutaan palauttaa, siitä tulisi tehdä oma artikkeli ja poistaa sieltä suomennokset. Vastaavasti tulisi suuri osa viitteistä poistaa.

Avun artikkelissa 4/2007 on Tiitisen oma kommentti asiaan, jonka tänne keskustelupalstalle kopioin sellaisenaan:

"Suopon ajoilta on jäänyt kummittelemaan ns. Tiitisen lista, jonka julkistamista on vaatinut milloin kukin. Listahan suljettiin suojelupoliisin kassakaappiin 1990 Tiitisen ja Koiviston päätöksellä.

- Suopo sai ja saa tietoja muiden maiden turvallisuusviranomaisilta, mutta itsenäisen maan turvallisuuspalvelun ja poliisin täytyy aina itse harkita, mikä merkitys sille tiedolle annetaan.

DDR:stä, kuolevasta valtiosta, suuntautunut tiedustelutoiminta ei voinut Tiitisen mukaan kesällä 1999 "näyttäytyä Suomen kannalta suurimpana ongelmana".

- Samanaikaisesti oli käsissä lukuisia tapauksia, joissa elettiin tässä ja nyt todellisten ongelmien kanssa, joita piti selvittää. Ainakin minun aikanani asiat priorisoitiin. Historiallisiin tutkimuksiin ei ollut aikaa.

Loukkasiko listan julkistaminen sille hatarin perustein joutuneiden oikeusturvaa?

- Totta kai. Se heittäisi varjon ihmisten päälle, eikä minun tiedossani ole ainetta, jolla sitä pestään."

Tämä selitys tuntuu järkevältä, kun voi kysyä, miksi ylipäätään Tiitinen olisi julkistanut salaisen listan olemassaolon. Hän oli pyrkinyt sanomaan, että hänen toimiaikanaan Rasin tapausta ei olisi edes avattu vaan olisi priorisoitu asioita. Lisäksi on vaara, kuten Rasin tapauksessa kävi, että varjo henkilön ylle jää, vaikka syyte todettaan myöhemmin perättömäksi. Laitan oheisesta Avun artikkelista jonkin kommentin varsinaiseen artikkeliin.

Niitja 2. helmikuuta 2009 kello 11.22oikea päiväys lienee 2. helmikuuta 2007 kello 10.08 ^{(lisäsi--Ulrika 24. maaliskuuta 2007 kello 17.29 (UTC))}

---

Joku valvoja voisi puuttua tähän artikkeliin

Esitin muiden keskusteluun osallistuneiden mukaisesti ihmettelyni,

- Miksi täällä esitetään spekulatiivisia väitteitä (kuten kirjoittajan keksimiä vääriä suomennoksia)?

- Miksi Tiitisen listan alle on kirjattu kaikki Stasin arkistoihin liittyvä materiaali? Sitä tulisi karsia.

Tein mielestäni aiheelliset muutokset näiden pohjalta, ja teksti on palautettu. Olin myös tasapuolisuuden vuoksi ottanut mukaan Tiitisen kommentin.

Tämä kaipaisi jonkin ylätason artikkelin, jossa viitattaisiin tähän artikkeliin. Ja kaikki lapsellinen suomentelu pois, mikä antaa ymmärtää, että suomennoksesta voisi päätellä, kuka oli yhteyshenkilö.

Niitja 13. maaliskuuta 2009 kello 22.48

Tämä muokkaus on kumottu [1]. Syynä omavaltainen laajan linkki- ja lähdelistan tuhoaminen sekä luettelon kokonainen poistaminen. --Zxc 23. maaliskuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Luettelon lähde on MOT-ohjelma, jonka luotettavuus on enemmän kuin kyseenalainen. Koko luettelon poistamista kannattaa vakavasti harkita, ellei parempia lähteitä löydy. Joka tapauksessa älyttömät suomennokset (joita ei ole edes MOT-lähteessä) kuului tällä sivulla esitetyin perustein poistaa.--ML 24. maaliskuuta 2007 kello 16.57 (UTC)

Jätettäköön luettelon luotettavuuden arviointi lukijalle. Lähde on kuitenkin selvästi mainittu. --Zxc 24. maaliskuuta 2007 kello 17.05 (UTC)

Lähteiden pitää olla Wikipediassa luotettavia. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Rusin missio

Tuo Rusi osion on hyvin epämääräinen. Todellisuudessa kaikki väitteet perustuvat Rusin esittämille epäilyille, joille ei hänellä ole edes todisteita. Artikkelin sävy antaa kuitenkin ymmärtää, että kyseiset asiat ovat totta. Muutoinkin olisi pohdittava onko järkeä käyttää noin paljon tilaa Rusin uudelle tutkimukselle kun se ei periaatteessa kuulu wikipediaan. (Katso:Wikipedia:Ei uutta tutkimusta). Jos väitteet joskus osoittautuvat todeksi voi ne tuoda Wikipediaan.--kalamies 23. maaliskuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Sävy? Siinähän nimen omaan sanotaan, että "Rusin mukaan". -tKahkonen 23. maaliskuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Niin nyt muokkaukseni jälkeen, mutta mitä mieltä olet tuosta ei uutta tutkimusta.--kalamies 23. maaliskuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

"Uutta tutkimusta" tarkoittaa että sitä ei ole esitetty muualla kuin wikipediassa. Jos Rusi on sanonut jotain, sen voi lähteellistettynä kertoa Wikipediassa, samoin MOTin esittämät asiat. Yksi käyttäjä ei voi väittää Yleisradion ohjelmaa Wikipedian kannalta epäluotettavaksi lähteeksi. Niille voi sitten esittää vasta-argumentteja. Näin olen ohjeet ymmärtänyt. --Ulrika 24. maaliskuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

Rusin sanomiset voi toki mainita eivätkä ne täytä mitään uuden tutkimuksen määritelmää. MOT-ohjelman lähdearvosta olen kyllä eri mieltä. Se on väittänyt myös Arvo Ylppöä natsiksi, hevareita ja kasvissyöjiä saatananpalvojiksi, ilmastonmuutosta vihreän liikkeen salaliitoksi ja ties mitä muuta. Olisi mielenkiintoista löytää MOT:n primaarilähde tiedoille, joita ei periaatteessa pitäisi olla nähnyt kuin pari henkilöä. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 17.38 (UTC)

Sinun kommenttisi MOTista on uutta tutkimusta. Jos Yleisradion ohjelman näkemyksiä ei voi esittää Wikipediassa, niin mitä sitten. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta se ei voi määrittää Wikipediassa käytettäviä lähteitä, vaikka kuinka harmittaisi. --Ulrika 24. maaliskuuta 2007 kello 17.58 (UTC)

No tuo nyt ei todellakaan ole pelkästään minun mielipiteeni. Yleisradion mahdollinen arvovalta ei muuta sitä tosiasiaa että MOT on sensaatiohakuista roskajournalismia. Jos MOT:ia ei voida pitää kyseenalaisena lähteenä, niin ei sitten paljon mitään muutakaan. Etsin ehkä lähteitä MOT:n luotettavuudesta myöhemmin. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 18.09 (UTC)

Rusin sanomiset voi toki mainita, mutta hänen veikkailunsa Tiitisen listan henkilöistä ovat uutta tutkimusta, eikä ketään voi syyttää listaan kuulumisesta, ennen kuin se on todistettu ja lista julkistettu. Nykyinen Rusi kohta ei mielestäni ole enään uutta tutkimusta, ja voin ainakin itse sanoa, pitäväni koko artikkelia tällä hetkellä asiallisena.

Ennen tuon tarkistettava mallineen lisäämistä artikkeli syytti erilaisia julkisuuden henkilöitä ilman todisteita Tiitisen listaan kuulumisesta (nämä perättömät juorut on nyt onneksi poistettu). Jatkossa onkin tärkeää muistaa, ettei ilman todisteita vihjata kenenkään kuuluvan listaan, sillä tällainen mustamaalaus Wikipedian kaltaisessa yleisesti luotettavana pidettävässä tietosanakirjassa, täyttää pahimmillaan esimerkiksi kunnianloukkaus rikoksen määritelmän. On tietenkin myös selvää, ettei juorujen levittely Wikipediassa tee siitä ainakaan luotettavampaa.--kalamies 24. maaliskuuta 2007 kello 20.29 (UTC)

Jos Rusi olisi maininnut jotain nimiä, sen voisi kertoa. Oikeudellinen vastuu olisi tällöin täysin Rusin. Käsittääkseni näin ei ole, vaan artikkelissa aiemmin olleet nimet olivat jostain espanjansuomalaisten pienlehdestä, mikä toki onkin aivan kelvoton lähde mainittavaksi mm. siitä syystä, että se on käytännössä Suomen lainsäädännön ulottumattomissa. Yhtä hyvin voitaisiin kertoa vaikka jossain anonyymiblogissa olleista spekulaatioista. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Väitteiden merkityksellisyys riippuu pitkälti siitä, mistä nämä lähteet ovat saaneet tietonsa, eli mikä on alkuperäinen lähde. Hyvä tapa selvittää asia on kysyä sitä suoraan MOT:ltä tai espanjansuomalaisten lehdeltä. Wikipedia voi aivan hyvin paljastaa nimiä joita muut ovat sanoneet, sillä vastuu on sillä joka sanoo, ei sillä joka tiedottaa sanomisesta. Juuri tällaista toimintaa Wikipedian lukijat janoavat. JJJ 25. huhtikuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Todella älytön peruste sensuroida tietoa olisi se että tietolähde on asiaan sotkeutuneen vallankäyttäjän (Suomen valtion) ulottumattomissa. Eli että eri alueilla saisi julkaista erilaista tietoa riippuen siitä, minne minkäkin valtion tuomiovalta ulottuu. Vallankäytön rajat eivät liity Wikipedian sisältöön mitenkään, tieto on universaalia eikä riipu siitä missä olemme. JJJ 25. huhtikuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

"Wikipedia voi aivan hyvin paljastaa nimiä joita muut ovat sanoneet, sillä vastuu on sillä joka sanoo, ei sillä joka tiedottaa sanomisesta." Kuten totesin, espanjalaisessa lehdellä ei ole vastuuta kirjoituksistaan, koska se on Suomen lainkäytön ulkopuolella. Jos sitä siteerataan täällä, vastuu kunnianloukkauksesta tai jostain voi pahimmillaan olla meillä. MOT:n tapaus on tietenkin toinen. --ML 26. huhtikuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Lähteistä

Onko kansanedustajien puheenvuorot ja kysymykset muka sopivaa lähdemateriaalia? --Velma 24. maaliskuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

"Yleiset lähteet" ovat yleensäkin turhia näin lyhyessä artikkelissa. Yhtä hyvin kaikki väitteet voisi nootittaa. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

En jaksanut alkaa niitä tutkimaan, että mitä tietoa on otettu mistäkin - siksi laitoin ne nyt noin. Kuitenkaan jos kansanedustajien puheenvuorot ei käy lähteeksi, niin sittenhän pitäisi jostain etsiä korvaavat lähteet.... --Velma 24. maaliskuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

Rusin puolue

Nyt siellä lukee keskusta. Stasi-aikaan se taisi kuitenkin olla SDP. Silloinenkin puolue kannattaisi ilmoittaa. -tKahkonen 24. maaliskuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

Mikäs siinä jos löydät {{lähteen}} sille että Rusi on joskus kuulunut SDP:hen. --ML 24. maaliskuuta 2007 kello 21.00 (UTC)

Aivan, mutta nykyisin hän kuuluu keskustaan. Ainakaan omilla kotisivuillaan hän ei mainitse muuta puoluetta kuin keskustan. Rusihan oli muuten ehdokkaana myös tämän vuoden 2007 eduskuntavaaleissa keskusta listalla, mutta ei tullut valituksi[2].--kalamies 24. maaliskuuta 2007 kello 21.19 (UTC)

Minulle jää hämäräksi, mikä merkitys puoluetiedolla on. Minusta se on täysin epäolennainen ja enintään pysäyttää miettimään, miksi nykyinen puoluesidonnaisuus on ilmoitettu. Ellet pysty perustelemaan muuten kuin omilla mielipiteilläsi, se on syytä poistaa. --Ulrika 25. maaliskuuta 2007 kello 05.37 (UTC)

Koko Tiitisen listahan on täysin poliittinen, poliitikot ovat jo pitkään väitelleet pitäiskö se julkistaa vai ei. Eri poliitikot ovat myös veikkaileet siinä olevia nimiä. Kaikissa lähdeviitteissä joissa viitataan jonkun [poliitikon] puheisiin ilmoitetaan myös hänen puolueensa. Myös Rusi on keskustalainen poliitikko. Hän oli ehdokkaana Europarlamenttivaaleissa, ja myös tämän vuoden Eduskuntavaaleissa (kummassakin keskustan listoilta, ja hänellä on puolueen jäsenkirja) mutta ei tullut valituksi. Kun kaikkien muiden asiasta keskustelevan poliitikon puoluetausta kerrotaan, on myös syytä kertoa Rusin puoluetausta. Hänen puheensa kun kuitenkin heijastelevat keskustapuoluetta,ja sen aatteita. Eli koska Rusi on poliitikko siinä missä muutkin, emme voi pimittää hänen puoluettaan, mutta kertoa muiden puolue.--kalamies 25. maaliskuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Näiden tapahtumien aikaan eli DDR:n aikaan Rusi ei käsittääkseni ollut mukana puoluepolitiikassa. Siksi tuntuu jopa harhaanjohtavalta puhua hänen keskustalaisuudestaan, ikään kuin sillä olisi asian kanssa jotakin tekemistä. Se että hän on myöhemmin ruvennut aktiivipoliitikoksi, on siihen liittymätön asia. Siksi olen edelleen sitä mieltä, ettei tässä yhteydessä tule mainita puoluetta. Niin, itse asiassa, jos joku löytää vahvistuksen SDP-tiedolle, se mielestäni on asiaan läheisemmin liittyvää tietoa. --Ulrika 25. maaliskuuta 2007 kello 16.14 (UTC)

Rusi on aina ollut mukana poliitiikassa, kuinka läheisesti tiettyä puoluetta hän on ollut en tiedä. Mutta eihän tuo keskusta tarkoita muuta kuin että hän on nykyään (itseasiassa ollut jo pidemmän aikaa) keskustalainen poliitikko,kuten Wikipedia/Alpo Rusi:kin toteaa. Ja kun kaikista muistakin puhuttaessa kerrotaan heidän puoluetaustansa on se kerrottava myös hänellä. Rusihan on jatkuvasti julkisuudessa liittyen Tiitisen listaan ja vakoiluepäilyihin, ja on samalla myös aktiivinen keskustalaispoliitikko.

Lisäksi artikkelissa kerrotaan Rusin puheista ja väitteistä vuodelta 2007, eli siltä ajalta kun hän on ollut aktiivinen keskustalainen. Vakoiluepäilykset ja niihin liittynyt mediasirkuskin alkoi vasta vuonna 1999, jolloin hän jo oli keskustalainen.

Tiitisen lista näki päivänvalon vasta 1990, jolloin DDR hajosi, ja kaikki Tiitisen listaan liittyvät keskustelut ym. ovat sen jälkeen. Merkitystä on siis mitä ihmiset ovat olleet ja ovat puhuessaan ja väitellessään siitä. Ei sillä mitä he olivat lapsuudessaan, tai ennen Tiitisen listaa ja sitä ympäröivää kohua.

Mitä noihin SDP juttuihin tulee, ainakin näin Alpo Rusia googlettamalla, epäilen että se on pelkkä Kahkosen keksimä vitsi. Mutta jos se on totta, niin ehdottomasti on sekin saatava kertoa.--kalamies 26. maaliskuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

Ettet vaan sotke Alpo Rusia veljeensä Jukka Rusiin, joka oli tunnettu Maalaisliittolaisena jo hyvin kauan sitten. En ole puhunut lapsuudesta vaan niistä ajoista, joihin epäilykset kohdistuivat. --Ulrika 26. maaliskuuta 2007 kello 13.59 (UTC)

Voi olla. Olisi hyvä kuulla mitä muut ajattelevat, sillä ilmeisesti meillä on vain eri mielipiteet asiasta. Kysymys kun on niin monimutkainen ettei siihen ole selvää vastausta. Mutta jos muutkin kertoisivat näkemyksiään niin löydämme varmasti jonkun kompromissin.--kalamies 26. maaliskuuta 2007 kello 14.52 (UTC)

Ajatus Rusin demariudesta saattaa olla tullut siitä, että hän toimi Ahtisaaren takapiruna. Kuitenkin jo vuonna 1980 hän kirjoitti kirjan nimeltä "Avaus äärikeskustaan". --ML 26. maaliskuuta 2007 kello 15.21 (UTC)

Ei se vitsi ole. Ihan silloin kohun alussa siitä puoluekannasta kirjoitettiin. Ja on kirjoitettu vastakin: Turun Sanomista, otsikon Pyyhkeitä demareille alla. Sellaisen vitsin siitä kyllä väänsin (silloin 2002, viime vaalien allahan se alkoi), että "jos Rusi on syyllinen, niin 'kerran demari, aina demari'; ellei, niin on se keskustalainen". Rusin Ahtisaaren ajasta muistan toisen kaskun: "Ahtisaari on tehnyt ihan viisaita ratkaisuja - mutta hänelläpä onkin keskustalainen neuvonantaja". -tKahkonen 26. maaliskuuta 2007 kello 18.51 (UTC)

Listan nimet

Osaisikohan joku pyytää/hakea nimet täältä Stasin arkistosta? Käsittääkseni sieltä saa nyt aineistoa kun vain pyytää. Mitä nimiä Rusi muuten mainitsee kirjassaan? Onko muilla tahoilla arveluja siitä, mitä nimiä listalla on? Rusin kommentit asiaa koskien ovat merkittäviä artikkelin kannalta, koska koko juttu nousi julkisuuteen Rusiin kohdistuneiden syytösten vuoksi, ja koska Rusi edustaa "vastapuolta" eli siis tavallaan koko kansaa tässä asiassa. Vastapuolella on oikeus täysimittaisesti puolustautua (ja hyökätä takaisin) jo neutraalin näkökulmankin vuoksi. Oma lehmä ojassa tai ei, Rusi joka tapauksessa edustaa suomalaisten yleistä mielipidettä arvellessaan, että virallisen vallan taholta tässä yritetään peitellä omaa tai kaverien likaista menneisyyttä. JJJ 25. huhtikuuta 2007 kello 15.05 (UTC)

Keskustelusivuja ei ole tarkoitettu tällaiseen yleiseen höpötykseen. --ML 25. huhtikuuta 2007 kello 15.25 (UTC)

Ne nimet, joita hän arvailee kirjassaa voit lukea hänen kirjastaan, ne eivät kuulu wikipediaan, koska ovat uutta tutkimusta, eli todistamatonta roskaa. Rusin kommentit eivät liity tähän vaan ne voi lisätä artikkeliin jotk käsittelevät häntä, tämä artikeli käsittelee Tiitisen listaa. Tuo puheesi kansasta taas on aivan huuhaata, enemmistö suomalaisista ei kannata niiden julkaisua vaikka sinä kannatatkin. Keskustelusivut on erikseen, mutta artikkelin on tarkoitus kertoa Tiitisen listasta, eli sen ei ole tarkoitus olla kooste listan julkaisijoiden ja vastustajien väitteistä ja mielipiteistä. Sillä niistä voi mennä juttelemaan vaikka Ilta-sanomien keskustelupalstalle [3]--kalamies 25. huhtikuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

"enemmistö suomalaisista ei kannata niiden julkaisua" Onko tuosta ollut mittausta? -tKahkonen 25. huhtikuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Kalamies olet kyllä ymmärtänyt Wikipedian "uuden tutkimuksen" väärin. "Todistamatonta roskaa" löytyy täältä paljon muualtakin, mutta siinä tapauksessa kerrotaan kenen mielestä. Se on uutta tutkimusta, että Wikipedian muokkaaja tekee uutta tutkimusta muokatessaan artikkelia, mutta ei se, että kerrotaan ketä Alpo Rusi epäilee, vaikka se miten roskaa joistain olisikin. Lukija tekee siinä tapauksessa päätöksensä itse, uskooko vai ei Rusin kertomuksia. Myös tuo on roskaa, ettei enemmistö suomalaisista muka kannata niiden julkaisemista. Luultavimmin enemmistö SDP:n ja muun vasemmistoakselin kannattajista ei taida kannattaa julkaisemista. Tällekin olisi kiva saada lähde, niin voitaisiin lisätä artikkeliin ketkä kannattavat listan julkaisemista. Lisäksi Espanjan sanomien päätoimittajan muutama epäily voitaisiin lisätä takaisin. Espanjan Sanomien kesänumeron 2003 spekulatiivisten tietojen mukaan listalla olivat mm. Kirsti Lintonen, Arto Mansala, Jaakko Laajava ja Kalevi Sorsa. Tälle löytyy lähde mm. yhdestä eduskunnan puheenvuorosta ja itse lehdestä. Tästä[4] artikkelin versiosta löytyy myös koodinimien epäviralliset suomennokset. Se tosin taitaa olla tätä "uutta tutkimusta" osaltaan. Tosin ei nyt ihan niin selvästi. Kannattaisi harkita palautetaanko. --Zxc 25. huhtikuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

Espanja takaisin. -tKahkonen 25. huhtikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Koodinimien "suomennoksille" ei ole lähdettä ja niitä on epäilty älyttömiksi. Ks. vaikka kommentti ylhäältä. --ML 26. huhtikuuta 2007 kello 09.57 (UTC)

Epämääräistäkin epämääräisten tietojen perusteella ei ihmisten nimiä pidä lähteä julkaisemaan. Wikipedian ohjeissa puhutaan jotakin "luotettavista lähteistä". Wikipediassa lyöty leima on aika raskas, varsinkin jos se on aiheeton. --Ulrika 26. huhtikuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Wikipedia ei ole 7 päivää -lehti, vaan luotettava tietosanakirja, sen tehtävä ei ole leimata joitakin ihmisiä kuulumaan vakoilulistalle, vaan silloin kun asia julkaistaan, kertoa ketkä siinä oikeasti ovat. Tuollaiset huhut ja juorut, että joku kuuluisi listalle on uutta tutkimusta--kalamies 26. huhtikuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Kyseessä ei ole mikään uusi tutkimus. Luepa uudestaan ko. sivu. Huhtiniemen kaivauksissakin kerrotaan, että hautojen epäiltiin liittyvän jatkosotaan, ja tämä maininta epäilystä on ollut esillä useassakin lehdessä. Samoin nuo esitellyt nimien maininnat ovat ihan luotettavista lähteistä otetut (eduskunnan sivut). Ei, en tarkoita, että nimet olisivat oikeita vaan että asian, nimien mainitsemisen, mainitseva lähde on luotettava. Samasta luotettavasta lähteestä on otettu myös Rajamäen kiisto asiaan. -tKahkonen 26. huhtikuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Ketään ei saa syyttä listaan kuulumisesta enne kuin niin on todistettu. Kun julkisuudessa väitetään että joku (saattaa) olla vakoilija, on mainetta vaikeaa puhdistaa jos se osoittautuu vääräksi. Mielestäni tämänhetkinen lause, missä todetaan että jotkut ovat yrittäneet arvailla listalla olevia nimiä on hyvä, sillä kukaan ei tosiaankaan voi tietää, mutta silti he yrittävät. Kerrotaan nimet heti kun lista julkaistaan niin ei tarvitse lähteä julkisesti puhumaan paskaa muista.--kalamies 26. huhtikuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

Tällä hetkellä siinä on epämääräinen "jotkut ovat" -sanonta. Voisi lukea Wikipedia:Kerro kuka tekee -käytännön sivun. Arvailuista ei voi puhua, heidän itsensä mukaan heillä on joku "nimetön lähde, joka on nähnyt listan" ja se pitäisi mainita eikä väittää veikkailuja. -tKahkonen 26. huhtikuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Tuo muokauksesi on hyvä juuri siksi, että siinä on tarkemmin eritelty mielipiteet. Itse asiassa myös nuo nimet on nyt asiallisemmin, kerrotaan että jotkut epäilevät neljää nimeä siellä oleviksi, mutta ei lähdetä sormella syyttämään maanpetturiksi, koska varmaa tietoa ei ole. Espanjan sanomat kun ei muutenkaan ole ihan mikään huippulaadukas tai luotettava lehti.--kalamies 26. huhtikuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Mot-lista

Luettelo Stasin Suomesta keräämistä tiedoista Tässä artikkelissa ei ole listattu kaikkia vaan vain peitenimelliset (18 kpl) ja tuo XV/11/69. Esimerkiksi XV/2059/73, XV/2287/74 ja XV/2429/67 puuttuvat. Miksi näin? -tKahkonen 26. huhtikuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Esitutkintapöytäkirjan mukaan XV/11/69 peitenimi on "Pekka"[5]. Motin listassa "XV/325/71". Kumpi lienee luotettavampi? -tKahkonen 27. huhtikuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

Poistin MOT-listan. Kun alkaa rakentaa Rosenholz-aineisto Suomessa -artikkelia, listan saa tämän sivun historiasta: [6]. -tKahkonen 9. syyskuuta 2007 kello 10.13 (UTC)

Yleisistä lähteistä ja linkeistä

Nyt osa "yleisistä lähteistä" on myös linkkeinä aiheesta muulla -osiossa. Yleisistä lähteistä osa on sellaisia, joita ei mitenkään ole käytetty lähteenä ja loput sellaisia, joita ei ole käytetty yleisenä lähteenä vaan viittauksissa. Oikeastaan "yleiset lähteet" voisi poistaa. Linkkilistaakin voisi siivota lähdelinkeistä. -tKahkonen 26. huhtikuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Niinpä täytyy tehdä. --Zxc 26. huhtikuuta 2007 kello 21.04 (UTC)

Artikkelin parantaminen

Artikkeli on tällä hetkelle melko epätarkka, taustoja on käsitelty huonosti ja käsitteetkin taitavat olla sekaisin varsinkin kun mediassa niitä on käytetty miten sattuu. Rosenholz-aineisto pitäisi erottaa tästä Tiitisen listaa koskevasta omaksi artikkelikseen, tai vaihtoehtoisesti muuttaa artikkelin nimi "Stasi-aineistoksi" tai joksikin muuksi.

Mielestäni tällä hetkellä paras selvitys Rosenholz-aineistosta, Tiitisen listasta, ja niiden taustoista löytyy Kalajoen kaupunginvaltuutetun blogista (linkki). Siinä vaikuttaisi olevan myös paljon taustatietoa jota olisi hyvä lisätä tänne, mutta nyt kysymykseen tuleekin, miten luotettava lähde tuo kirjoitus. "Omaa tutkimustakin" siellä on joukossa, mutta joitain vakuuttavia lähteitäkin löytyy. --Zxc 31. heinäkuuta 2007 kello 04.50 (UTC)

Tuntematta kyseistä valtuutettua ja hänen luotettavuuttaan muistutan ettei blogeja ole hyväksytty lähteiksi tähänkään mennessä, ja politiikkaa sivuavissa kysymyksissä niihin pitää suhtautua vielä tavallistakin kriittisemmin. --Ulrika 31. heinäkuuta 2007 kello 05.53 (UTC)

Pitäisi varmaan lähettää sähköpostia ja pyytää merkitsemään lähdeviitteet tarkemmin. Lähteet näyttäisivät kuitenkin olevan julkisia, mutta toisaalta kaiketi huonosti saatavilla. --Zxc 31. heinäkuuta 2007 kello 06.37 (UTC)

En myöskään tunne valtuutettua, mutta poliitikon blogi ei kelpaa luotettavaksi lähteeksi. Mutta jos blogin mielipiteet, kannanotot, väitteet ja faktat on lähteistetty niin blogin lähteitä voi tottakai käyttää lähteinä. Eli jos blogin väitteille löytyy lähteitä niin jutut voi lisätä artikkeliin, mutta kaverin tai kenenkään muunkaan blogia en hyväksyisi lähteeksi.--kalamies 31. heinäkuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Määritelmä

Kalamies lisäsi artikkelin määritelmään: "Listalla on pelkät nimet, ja koska mitään näyttöä heidän vakoilutystään ei ole, ei myöskään heistä ole aloitettu minkäänlaista esitutkintaa. Lista antaa siis hieman suuntaa siitä, kenestä Itä-Saksan tidustelupalvelu oli kiinostunut. Ei siitä ketkä heille vakoilivat". Koska minulla ei ole HS:n paperiversiota en voi tuota tarkistaa. Epäilen kuitenkin että siinä on omaa tutkimusta mukana, koska Kalamies lisäsi äskettäin Alpo Rusin yhteyteen "Rusi ei ole esittänyt minkäänlaisia lähteitä tai todistusaineistoa väitteitensä tueksi. Lähde ei tuollaista kertonut, vaan Rusi kertoi myöhemmin julkistavansa arkistolähteet. Oma tutkimus ja mielipiteet eivät ole sallittuja. Mieluiten käytetään lähteitä sanatarkasti. --Zxc 8. syyskuuta 2007 kello 20.30 (UTC)

Olen pahoillani virheellisestä Rusi lisäyksestäni, joku johtui väärinymmärryksestä. Tiedän että oma tutkimus ja mielipiteet eivät ole sallittuja, mutta nuo muut lisäykseni ovatkin nimenomaan Helsingin Sanomista. Nuo muut kohdat on otettu suoraan Helsingin Sanomista, sama asia toistetaan tämän päivän hesarissa lyhennelmänä seuraavasti: "Nyt halutaan julkaista nimilista 18 DDR:n ystävästä, joita Stasi piti kiinostavana tiedonhankinnan kannalta". Mitä tulee tuohon eiliseen lähteeseen, se on nimenomaan varsinaisesta lehdestä, sillä netistä löytyy vain lyhennelmä. Jos haluat tarkistaa lähteen, vanhoja hesareista löytyy ainakin kirjastosta ja netistä digilehtenä. Eilisessä lehdessä ko otsikon alla Hesarissa kerrottiin seuraavaa:

»Tiitisen listalla on parikymmentä suomalaista, jotka olivat Itä-Saksan turvallisuuspoliisisn Stasin kiinostuksen kohteena. Lista saatiin Suomeen Itä-Saksan romahtamisen jälkeen tiettävästi Länsi-Saksan tiedustelupalvelusta... Tiitisen listan ihmisistä ei ole aloitettu minkäänlaista esitutkintaa eikä mitään näyttöä heidän vakoilutyöstään ole. Lista on lähinnä vinkkitietoa siitä, ketkä suomalaiset kiinostivat Stasin henkilökuntaa Suomessa... Artikkeli jatkuu Tausta-artikkelissa näin: Tiitisen listaksi ristitty luettelo sisältää sekalaisen joukon suomalaisia, joihin Stasin työntekijät Suomessa tunsivat kiinostusta... Helsingin Sanomien tietojen mukaan listalla ei ole merkittäviä poliitikkoja tai päättäjiä... Tiitisen listalla olevat nimet eivät esiinny niin sanotussa Rosenholz-aineistossa, jossa ovat Stasin listaamat värvätyt vakoojat tai tulevaisuuden tietolähteet. Muun muassa tämän vuoksi listan todistusarvo on vähäinen. Stasin upseerit työskentelivät Suomessa monenlaisten diplomaattisten peitevirkojen suojassa. Siksi onkin todennäköistä, että moni Tiitisen listalle päätynyt piti poliittisia tai kulttuurisia suhteita täysin lailliseen tapaan johonkin DDR:n diplomaattiin. Vaikkapa kulttuuriattasean kanssa asioinut taiteilija ei ikinä arvannutkaan joutuneensa Stasin kiinostuksen kohteeksi - ja myöhemmin Tiitisen listalle. Jostain syystä Stasi upseeri ei koskaan ryhtynyt värväämään suomalaistuttavaansa tiedonantajaksi tai peräti vakoojaksi. Jos näin olisi käynyt hänet olisi merkitty Rosenholz-aineiston henkilökorttiin tai peräti operaatiokorttiin»
(Helsingin Sanomat. Supo ei julkista Tiitisen listaa. Kotimaa 7.9.2007, A4)

--kalamies 9. syyskuuta 2007 kello 09.29 (UTC)

Tuosta lainauksestasi ei käy ilmi, että BND ja Supo sanoisivat listan antavan "hieman suuntaa siitä, kenestä Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasi oli kiinnostunut, ei siitä ketkä heille vakoilivat". Poistanko vai annatko suoran lainauksen tuosta artikkelista tai toisen lähteen? -tKahkonen 2. lokakuuta 2008 kello 11.09 (EEST)

18 vai 20

Joku päivä tässä viime viikolla kerrottiin uutisessa kuinka jokin oikeuden päätöksen tiivistelmä tms päätettiin julkistaa (en muista tarkkaan). Siinä mainittiin, että listalla on 20 nimeä. Kuitenkin Supo on ilmoittanut, että nimiä on 18 (Hannu Moilanen HS:ssä 9.11.2002[7]. Muuallakin?). En nyt löydä tuota 20-uutista, mutta siitä olisi hyvä saada lähde. Muualla tämä "noin 20" on ollut pyöristys tuolle 18 nimelle, kuten vaikkapa tässä Ylen uutisessa: alussa ylimalkaisesti "Listalla on noin 20 nimeä" ja tarkennus myöhemmin "Listassa on 18 nimeä, joita..." -tKahkonen 9. syyskuuta 2007 kello 11.10 (UTC)

Rusi-oikeudenkäynti ja Tiitisen lista

Mikä tämän aiemman Rusi-oikeudenkäynnin ja Tiitisen listan yhteys oikein on? Ainoa, Tiitisen listaan viittaava asia episodin lähteissä on tällä hetkellä Kylmän tasavallan kritiikki Supoa kohtaan. Miten siis tarkalleen "lista nousi julkisuuteen Rusien oikeudenkäynnin yhteydessä"? Vainko tuossa kirjassa oikeudenkäynnin jälkeen? -tKahkonen 10. syyskuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Tässä on muutama juttu Hesarin arkistosta, mistä koko homma Tiitisen listasta sai alkunsa syksyllä 2002. Jätin mielipidepalstan kirjoitukset, mm. "Eikö Supo halunnut kiinni vakoilijoita?" pois, koska mielipiteet eivät oikein sovi lähteeksi tietosanakirjaan. En ehdi itse nyt toimittaa niitä artikkeliin, mutta toivottavasti ovat hyödyksi. --Räyhähenki 11. syyskuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

HS - Kotimaa - 10.10.2002 - 2642 merkkiä - 1. painos
Seppo Tiitinen pani Stasi-listansa Supon kassakaappiin
Jaakko Hautamäki

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen sai vuonna 1990 käteensä listan, jossa oli 20 suomalaisen nimet.

"Se oli nimilista niistä suomalaisista, joilla oli ollut lähteen mukaan yhteys DDR:n Stasiin", eduskunnan pääsihteerinä nykyisin toimiva Tiitinen luonnehti listaa keskiviikkona.

Tiitinen totesi, että "lista tuli lännestä", mutta entinen poliisipäällikkö ei muista, tuliko se Yhdysvalloista vai Saksan tiedustelupalvelulta. "Se tuli läntisistä lähteistä", hän toisti. Tiitinen ei myöskään muista listalla olleiden nimiä.

Tiitinen tutustui listaan presidentti Mauno Koiviston kanssa. "Itse totesin, että ei tunkio pöyhien parane", Tiitinen kertoi. Presidentti Koivisto oli Tiitisen mukaan samaa mieltä.

Mihin lista joutui tarkastelun jälkeen?

"Mitä ilmeisimmin minä pistin sen Suopon päällikön kassakaappiin", Tiitinen vastasi.

Ja siellä se varmaan on tänäkin päivänä?

"Niin", Tiitinen sanoi. Lista sai päälleen leiman ad acta ja päivämäärän.

"Valtiolla, kun pannaan paperiin ad acta, se siirretään arkistoon ja asiakirjoihin", pääsihteeri selitti. Ad actalla myös leimataan paperi, joka "ei aiheuta toimenpiteitä".

"Kulloisenakin ajankohtana on aina arvioitava tutkintaresurssit. Asioita on priorisoitava", Tiitinen sanoi yhdeksi perusteluksi paperin arkistoimiselle ilman toimenpiteitä.

Pelkkä lista epäillyistä ei jossakin resurssitilanteessa ole hänen mielestään riittävä peruste maanpetoksen tutkimiseen.

Tiitisen mukaan listan ilmestymisen aikoihin ei vielä tunnettu käsitettä Rosenholz-lähde. Rosenholz-aineistolla tarkoitetaan Stasin ulkomaantiedustelun henkilökortistoa, jonka Yhdysvallat sai 1990 jotenkin haltuunsa. Suojelupoliisi sai pari vuotta sitten tätä aineistoa ja ilmeisesti professori Alpo Rusin nimi on liitetty sitä kautta vakoiluun.

Vuonna 1990 myöskään Stasin arkisto ei ollut käytettävissä. Stasin arkistokortisto avautui vasta 1990-luvun lopulla, jonka jälkeen suojelupoliisi on voinut tutkia, mitä aineistoa Suomesta on joutunut Itä-Saksan tiedustelulle.

HS - Kotimaa - 11.10.2002 - 2786 merkkiä - 1. painos
Kyllä tunkio pöyhien paranee
Heikki Aittokoski

Epäilykset ovat suuria ja panokset kovia, kun Suomessa puidaan erilaisia kylmän sodan vakoilu- ja urkintatapauksia.

Keskiössä ovat olleet yksilöiden vanhat edesottamukset ja niiden seuraamukset. Niin pitääkin: yksilöiden kuuluu vastata teoistaan. Tutkinnan kohteeksi joutuminen on kova paikka, syytetyn penkille joutuminen vielä kovempi, ja kaikkein kovin paikka saattaa olla julkisuuden valokeila.

Mutta yksilöt toimivat ani harvoin yksin. He toimivat tietyssä historiallisessa tilanteessa tietyssä yhteiskunnassa, jossa pätevät tietyt säännöt. Olosuhteita ei sovi unohtaa, kun kohtaloilla keilataan ja joku teilataan.

Jos keskustelu käydään kunnolla, valokeilassa pidetään jatkuvasti myös koko Paasikiven-Kekkosen Suomi, Koivistonkin osin, maa, jossa kansakunta eli syyttään ikävässä välikädessä. Siellä enemmistö toimi terveesti, mutta liian monet ylittivät soveliaan rajat, osa tietoisesti, osa ehkä pakotettuna.

Suomettuneessa Suomessa oli paljon mätää ja epätervettä. Ajan henki haisee tänne asti niin, että toisinaan täytyy pidellä nenästään kiinni tukevalla peukalo-etusormi-otteella. Nämä sosialismin asian ajajat, hyi hitto, maansa myyjät ja hotsiminhin hoilottajat.

Mutta eivät pelkästään he. Ikävästi tuoksahtavat myös ne maton alle lakaisijat, kassakaappeihin kätkijät, historian roskakorin himokäyttäjät, jotka ovat sitä mieltä, ettei tunkio pöyhien parane.

Viimeksi mainittua muotoilua ilmoitti keskiviikkona käyttäneensä eduskunnan pääsihteeri, entinen suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen . Hän viittasi luonnehdinnalla nimilistaan, jonka oli saanut käteensä vuonna 1990 ja jossa esiintyivät "ne suomalaiset, joilla oli ollut lähteen mukaan yhteys DDR:n Stasiin".

Lista oli Tiitisen mukaan siirretty kassakaappiin, varustettuna leimalla ad acta (arkistoon, ei toimenpiteitä).

On epäselvää, mistä listassa tarkkaan ottaen oli kyse. Perusviesti on joka tapauksessa väärä ja mahdollisesti käsittämätön.

Kyllä tunkio paranee pöyhien, siitä tulee parempi komposti.

Mennyttä ilmapiiriä vastaan ei voi käynnistää esitutkintaa, mutta jälkiviisastella voi, ja pitää. Samoin pitää saattaa syylliset oikeudelliseen vastuuseen ja moraali tarkkaan syyniin.

Muuten ei tapahdu sellaista tilintekoa, joka Saksassa on tehty natsimenneisyyden suhteen ja jota DDR-menneisyyden suhteen tehdään. Eikä sitä, jota Ranskassa on tehty Vichyn ja Algerian suhteen. Tai sitä, joka Venäjällä on jäänyt lähes täysin tekemättä.

"Ei se pöyhien parane", voi jessus. Väite on täyttä tunkiota.

HS - Kotimaa - 7.11.2002 - 2538 merkkiä - 2. painos
Oikeuskansleri Nikula: Suojelupoliisi päättää itse Stasi-listojen julkistamisesta
MARTTA NIEMINEN

Hallitus ei tule ottamaan kantaa Stasi-listojen julkistamiseen, vaan asia kuuluu suojelupoliisin toimivaltaan. Tämä on sisäministeri Ville Itälän (kok) vastaus kansanedustaja Petri Neittaanmäen (kesk) tekemään kirjalliseen kysymykseen.

Itälän mukaan valtakunnan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta mahdollisesti vaarantavien rikosten torjuntaa ja tutkintaa koskevat päätökset kuuluvat suojelupoliisille. Itälä korosti vastauksessaan, että poliisilla on velvollisuus ryhtyä poliisilain tai esitutkintalain vaatimiin toimenpiteisiin, mutta "yksilöimättömien vihjetietojen" käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota yksityisyydensuojaan.

"Julkistaminen ei ole mahdollista joidenkin vihjetietojen perusteella, jotka eivät anna aihetta edes mihinkään toimenpiteisiin", Itälä tähdensi Helsingin Sanomille keskiviikkona.

Itälän mukaan nimiä ei voi julkaista, koska se ei ole julkisuuslain pykälien mukaan mahdollista. "Suojelupoliisin arviohan ei ole antanut perusteita esitutkinnan tai muun käynnistämiseen", hän muistutti.

Koska nimilistoista on noussut suuri kohu, Itälä on pyytänyt myös oikeuskansleri Paavo Nikulan näkemyksen asiasta.

Nikula ei ollut vielä keskiviikkoiltaan mennessä nähnyt Itälän kirjettä, mutta oli puhunut ministerin kanssa asiasta etukäteen.

"Kyllä Supo päättää itse, mitä asiakirjoja se julkistaa", Nikula kiteytti oman selkeän kantansa "lakikirjoihin katsomatta".

Ministeri Itälä saa oikeuskanslerin virallisen vastauksen lähiviikkoina.

Neittaanmäki ei ollut tyytyväinen Itälältä saamaansa vastaukseen. Hän haluaa edelleen, että Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin kanssa yhteistyötä tehneiden suomalaisten nimet ja toiminta julkistetaan.

Neittaanmäki vaatii vuosina 1999-2000 käyttöön saadun kymmenen nimen niin sanotun Rosenholz-listan sekä vuonna 1990 saadun 20 nimen listan julkistamista.

"Asian perinpohjainen selvittäminen palvelisi kaikkien etuja, koska jossakin vaiheessa nimiä kumminkin tihkuu julkisuuteen", Neittaanmäki perusteli.

Supo tutkii parhaillaan professori Alpo Rusin ja hänen veljensä Jukka Rusin Stasi-yhteyksiä.

Varmasti ei tiedetä, onko kummankaan nimi kummassakaan Suomeen saadussa nimilistassa.

HS - Kotimaa - 9.11.2002 - 2433 merkkiä - 1. painos
Supon mukaan "Tiitisen lista" on vain epämääräistä vihjetietoa
TUOMO PIETILÄINEN

Suojelupoliisi pitää vuonna 1990 saamaansa nimilistaa Stasi-epäillyistä tutkinnan kannalta hyödyttömänä.

Supon vastavakoiluosaston päällikkö Hannu Moilanen sanoo, että heidän luokituksessaan lista on "epämääräistä vihjetietoa".

"Se ei anna mitään pohjaa virallisemmille toimenpiteille", Moilanen kuvailee henkilöluetteloa, jota on julkisuudessa alettu kutsua "Tiitisen listaksi". Nimi juontaa juurensa Supon ex-päälliköstä Seppo Tiitisestä, joka sulki paperin kassakaappiin.

Viralliset toimenpiteet tarkoittaisivat käytännössä esitutkintaa tai puhuttamista. Supolla ei siis ole ollut listan perusteella syytä epäillä vakoilua tai muuta rikosta.

Tiitisen listalla on 18 nimeä, jotka Supo sai tietoonsa läntisistä lähteistä Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Siinä mainitaan muun muassa suomalaisia, joiden rekrytoinnista Itä-Saksan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Stasi oli aikoinaan kiinnostunut.

Stasin kykyjenmetsästäjät etsivät kohteiksi ideologisia myötäeläjiä muun muassa opiskelijoista sekä kulttuurin, tieteen, taiteen ja politiikan parista.

Moilanen kertoo, että Tiitisen listan nimet eivät esiinny myöhemmin saaduissa virallisluonteisissa ja "vakavasti otettavissa" tiedostoissa.

Vakavasti otettavina tiedostoina Supo pitää muun muassa Stasin arkistokortistoa ja sen koodit avaavaa Rosenholz-aineistoa.

Stasin arkistokortistossa on muun muassa koodi XV 11/69. Supo on epäillyt, että arkistotunnuksen takana olisi törkeästä vakoilusta epäilty Alpo Rusi.

Moilanen sanoo, että Supon käynnissä olevat tutkimukset eivät pohjaudu Tiitisen listaan, vaan "virallisluonteisiin tietoihin".

Supon Stasi-tutkimukset ovat kohdistuneet "sormilla laskettavaan määrään" suomalaisia. Monen teot ovat ilmeisesti jo ehtineet vanhentua.

Supossa on kummasteltu Tiitisen listan ympärillä vellonutta kohua. Moilasen mukaan lista "on alkanut elää ihan omaa elämäänsä, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa".

Keskustan kansanedustaja Petri Neittaanmäki on vaatinut listan julkistamista ja käsittelyä eduskunnan valiokunnissa. Käytäväkeskusteluissa on liikkunut myös monenlaisia huhuja siitä, keitä vaikuttajia listalla tiettävästi on.

HS - Kotimaa - 17.11.2002 - 2784 merkkiä - 1. painos
Valtionsyyttäjä: Rusien juttu ilmeisesti syyteharkintaan
STT-HS

Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski pitää ilmeisenä, että Alpo Rusin ja Jukka Rusin Stasi-yhteyksiä koskeva esitutkinta johtaa syyteharkintaan.

"Poliisi on velvollinen aloittamaan jutussa esitutkinnan. Pidän aika ilmeisenä, että asia etenee syyteharkintaan", Rautakoski sanoi STT:lle lauantaina.

Syyteharkinta ei kuitenkaan merkitse vielä sitä, että jutussa nostetaan syytteitä. "En pysty sanomaan sitä, miten todennäköistä on syytteiden nostaminen", Rautakoski tähdensi. Olennaista on, riittääkö suojelupoliisin keräämä näyttö syytteisiin törkeästä vakoilusta, koska lievemmissä tapauksissa 1970-luvulla tehdyt teot katsottaisiin vanhentuneiksi.

Alpo Rusin ja Jukka Rusin Stasi-yhteyksiä koskeva esitutkinta valmistuu Ylen tv-uutisten mukaan vuoden loppuun mennessä. Molempia epäillään törkeästä vakoilusta.

Stasi-vakoiluepäilyksiin liittyy myös suojelupoliisille päätynyt lista, jonka on oletettu sisältävän Stasin hyväksi vakoilleiden suomalaisten nimiä.

Suojelupoliisin päällikön Seppo Nevalan mukaan mitään virallisia Stasi-listoja ei edes ole olemassa.

Nevalan mukaan Supon kassakaapissa on vain epämääräinen 18 nimen vihjeluettelo, jolla ei ole mitään merkitystä Supon omiin tietoihin perustuvassa Stasi-selvitystyössä.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) haluaa, että suojelupoliisi selvittää eduskunnan perustuslakivaliokunnalle suomalaisista Stasi-yhteyshenkilöistä tehtyjä listoja. Koskinen ei usko, että Suomessa olisi tarvetta pestä poliittista likapyykkiä Neuvostoliiton ja Itä-Saksan ajoilta. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että historian tapahtumista saadaan oikea kuva nyt eikä vasta 50 vuoden päästä, jolloin arkistot avautuvat.

Sisäministeri Ville Itälän (kok) mukaan suojelupoliisi voi halutessaan kertoa perustuslakivaliokunnalle Stasi-listojen taustoista. Hän kertoi kannastaan Ilta-Sanomissa.

Alpo Rusin puolustajaksi asettautunut professsori Olli Rehn ilmoitti lauantaina, ettei hän hyväksy Nevalan "tapaa vähätellä vuoden 1990 listan merkitystä".

"Pahimmillaan kyse on 1980-luvun lopulle asti toimineesta vakoilurenkaasta", Rehn totesi.

Rehn puhuu vuosien 1990 ja 2000 listoista. Rehn sanoo epäilevänsä omien selvitystensä nojalla, ettei suojelupoliisi ole tosiasiassa tutkinut listoilla olleiden mahdollista yhteistyötä DDR:n tiedustelupalvelun kanssa.

Rehn sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että Nevala kantaa huolta epäiltyjen yksityisyyden suojasta.

"Professori Alpo Rusin kohdalla huolta ei ole kannettu", hän kuitenkin toteaa.

Kommentin jätti Räyhähenki (keskustelu – muokkaukset).