Keskustelu:Teurastus

Kalojen perkaamisella tarkoitin, että kalan teurastamisesta käytetään sanaa perata. Kyseessähän on sama asia, eli veri ensin lasketaan ruhosta ja sitten aletaan ruhon pilkkomiseen. Minun mielestäni sitä ei tarvitse artikkelissa sen enempää selitellä. Tikkakit 31. tammikuuta 2009 kello 18.11 (EET)

1) Sanooko eläintensuojelulaki jotain kaloille kärsimyksen tuottamisesta kuten muikkujen perkaamisesta ilman teurastusta?

2) Rituaaliteurastus ei kai välttämättä ole Suomenkaan laissa kielletty, jos siinä noudatetaan tiettyjä ohjeita, vai?

kysyypi --Höyhens 2. helmikuuta 2009 kello 22.19 (EET)

Vastaus 1) Tuostapa en tiedä. Laki ei (kai) sano mitään siitä, että muikut tai muut kalat verkosta/troolista/rysästä tai muusta pyyntivälineestä irrottamisen jälkeen jätetään kuolemaan veneen pohjalle tai kalalaatikkoon. Torilla näkee myytävän henkeä haukkovia kaloja, varsinkin sitkeähenkisiä lahnoja, joten ei se varmaan ole kiellettyä. Ammattikalastajat(kaan) eivät tavallisesti tapa heti saaliskaloja, vaan ne jätetään kituen kuolemaan. Miten tällainen kuoleminen vaikuttaa syötävän kalan makuun, liekö sitä tutkittukaan? Kaupasta tai torilta ostetut muikut ovat olleet kuolleina jo tunteja, jopa vuorokauden, joten ei niiden perkaamistavalla sinänsä ole merkitystä.

V 2) Ei ole kielletty, kuten artikkelin lait ja asetukset-linkistä voi lukea. Eli jos eläin tainnutetaan samalla hetkellä kuin kurkku viilletään, on teko nykyisin laillinen. Tikkakit 3. helmikuuta 2009 kello 19.41 (EET)

Kiitos, tässä taidettiinkin päästä melko vähällä koska olit noinkin selvillä asioista.. --Höyhens 6. helmikuuta 2009 kello 15.53 (EET)

Elintarvikealan vakiintuneessa kielenkäytössä teurastus tarkoittaa selkärankaisen eläimen lopettamista elintarvikkeeksi nimenomaan verenlaskun avulla täydennettynä sisäelinten poistolla. Siten esim. kalan perkaaminen sellaisenaan ei ole teurastusta, mutta suurikokoisille kaloille suositellaan verenlaskua eli teurastusta. Eläinsuojelulaki ei salli elävän kalan perkaamista.

- Juutalaisuskon ja islamin vaatima teurastustapa ei oikeastaan ole RITUAALITEURASTUS, vaan puhtaussääntöihin kuuluva. Oikeastaan siis meikäläisen hygienialain varhainen edeltäjä. Rituaalinen se ei ole siksi, että kaikki tapahtuu ravinnonhankintatarkoituksessa littymättä mitenkään "kirkonmenoihin" tms. Mooseksen laki vain vaatii rabbin tuohon asiantuntijatehtävään. Tämä on aikoinaan ollut huomattava edistysaskel myös eläinsuojelun kannalta, ettei kuka tahansa nyhertäjä saa ruveta kaulaa katkomaan. Rabbi viiltää tosi nopeasti, ja on kyseenalaista ehtiikö eläin tiedostaa mitään kipua. Joka tapauksessa meillähän eläin tainnutetaan "rituaaliteurastuksessakin" samalla hetkellä (muussa teurastuksessa vähän aikaisemmin), joten en näe tässä ongelmaa. En tiedä, tultiinko Mooseksen aikana ajatelleeksi tainnutuksen mahdollisuutta. Ennen luotiaseen keksimistä se ei isojen eläinten osalta ollut kovin helppoa.

- Teurastuksen määritelmää en ole löytänyt, joten en ole lähtenyt muokkaamaan artikkelia. Kommentin jätti Sika-Eemeli (keskustelu – muokkaukset).