Keskustelu:Televisiomaksu

Artikkelin viimeinen kappale ei ole neutraali, vaan mielipiteenilmaus Joonas 28. kesäkuuta 2005 kello 11:17:57 (UTC)

Saahan tuota muokata paremmaksi. Tuota NPOV-leimaa kaiketi tulisi käyttää vasta jos syntyy muokkaussota. 84.231.73.68 28. kesäkuuta 2005 kello 11:20:50 (UTC)

No jopas alkoi muokkaussota. Kritiikkiä mentiin heti laimentamaan sanavalinnoilla. Historiasta löytyy. Rajoittaminen muutettiin ohjaamiseksi, mutta vaihdoin takaisin. Onko tämä normaalia täällä, että vaihdetaan jokin strateginen sana, joka kuohii koko kritiikin sisällön?

Ei kyseessä ole muokkaussota, vaan ainakin toistaiseksi normaalia artikkelin kirjoittamista. Kritiikki osa on kirjoitettu lähinnä tyyliin "perustelematon mielipide". Eihän esimerkiksi Yleisradio "rajoita" tiedonvälitystä, päinvastoin, se on mm. rakentanut verkon, jota kaikki muutkin kanavat käyttävät. Lähinnä voidaan vain todeta (melko teoreettisesti), että periaatteellisesti se voi rajoittaa TIEDONSAANTIA, niiden periaatteellisten ihmisten kohdalla, jotka eivät halua "tukea" Yleisradiota, vaan haluaisivat mieluummin käyttää vain kaupallisia medioita/kanavia. --PV 28. kesäkuuta 2005 kello 12:41:04 (UTC)

Kyseessä ei ole sillä tavalla "perustelematon mielipide" kuten sen näet, vaan melko neutraalia ja analyyttistä havainnontia, mutta joka on otsikoitu kritiikiksi. Eikä tekstissä mainita että Yleisradio rajoittaa, vaan lainsäädäntö (jota ficora toteuttaa). Maanpäällinen tv-verkko ei ole Yleisradion hallussa, vaan Digita Oy:n, jonka omistaa Ranskalainen TDF, jonka osakekannan omistavat kansainväliset sijoittajat. Välillisesti Suomen tv-verkko on siis kansainvälisten sijoittajien käsissä. TV-verkko rakennettiin aikoja sitten, eikä tämän päivän tv-makusuilla ole sen kanssa mitään tekemistä. Digitalisointi on toteutettu Digitan aikana (kuten nimikin kertoo). Digita saa rahansa maksavilta asikkailta, joita ovat ne tv-yhtiöt joiden ohjelmakin näkyvät.

Minua häiritsee eniten tuo vihonviimeisen kappaleen heitto, jossa sanotaan, ettei asiasta ole saatu aikaan "asiallista" keskustelua - eduskunnassa. Asiasta on keskusteltu paljonkin ja Yleisradion pitkäntähtäimen rahoituksen turvaamiseksi lupamaksupohjalta on laadittu suunnitelma. Tulee sellainen olo, ettei eduskunta ole päätynyt kirjoittajan toivomaan lopputulemaan ja siksi keskustelu on ollut "epäasiallista". Toki tuolla puolesta kappaleessakin on neutraaliuden rajoilla häilyviä kommentteja, esim. mainonnan etiikan pohdinta ei mielestäni kuulu tähän artikkeliin. Joonas 28. kesäkuuta 2005 kello 13:04:02 (UTC)

Minustakin tuo "tiedonsaannin rajoittaminen" on puhtaasti teoreettista saivartelua vailla käytännön kosketuspintaa (varsinkin ottaen huomioon, miten mahtava on kaupallisten kanavien "tiedon" tarjonta), mutta jos joku haluaa sellaisen esittää kritiikkinä sen sellaiseksi mainiten, niin mikäs siinä. Käytännössä parempiakin argumentteja TV-maksua vastaan varmaan olisi. --ML 28. kesäkuuta 2005 kello 12:41:04 (UTC)

Ottakaapa huomioon digitaaliset satellittikanavat (DBV-S), joita on tuhansia. Näitä lain mukaan ei saa katsella ennekuin raha YLE:n kirstuun kolahtaa. Jos tämä ei tiedonvälityksen rajoittamista, sitten ei mikään. Toki niitä voi katsella salaa, mutta silloin joutuu elämään tarkastusmaksujen pelossa. Pelon ilmapiiri infomaation välitykseen liittyvissä asioissa ei herra paratkoon kuulu tietoyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunta on juuri ylin viitekehys, jonka alla elämistä ja olemistamme rakennetaan ja organisoidaan tällä hetkellä. Siksi tiedonvälityksen rajoittaminen on mielestäni pääargumentti, joka menee kirkkaasti ylitse muiden. --Tedeum 28. kesäkuuta 2005 kello 13:26:23 (UTC)

Eikös se maksu tule tv-vastaanottimen omistamisesta eikä katsomisesta? --Harriv 28. kesäkuuta 2005 kello 13:28:10 (UTC)

Ei enää aikoihin. --Tedeum 28. kesäkuuta 2005 kello 14:01:29 (UTC)

No, saivarteluksi menee, laki sanoo "Television käyttämisestä on maksettava «televisiomaksu», jonka suuruuden määrää valtioneuvosto." Eli artikkeli on Suomen osalta väärässä kun alussa lukee " tv-maksu on useissa maissa televisiolaitteen hallussapidosta valtiolle maksettava ns. veroluonteinen maksu.", korjaanpa. --Harriv 28. kesäkuuta 2005 kello 14:12:44 (UTC)

Kai sitten tiedonvälitystä rajoittavat myös sähköyhtiöt, jotka perkeleet keskeyttävät sähköntoimituksen televisiolle, jollei raha kirstuun kilahda? 84.231.73.68 28. kesäkuuta 2005 kello 13:30:12 (UTC)

Sähköä saa aurinkopaneelista jne... jokatapauksessa out of point. --Tedeum 28. kesäkuuta 2005 kello 14:01:29 (UTC)

Pelon ilmapiiri?? Härreguud, olenkin ollut sinisilmäinen ja en ole tajunnut kuinka tiedon saantiani on rajoitettu ja olen ollut pelon ilmapiirissä... Pitäisi nyt ensin ymmärtää käsitteellinen ero tiedon välityksen ja saannin välillä... Televisiolupa maksu ei MILLÄÄN muotoa rajoita tiedonvälitystä (uutisten tekemistä, keräämistä, tuottamista, lähettämistä). Tiedonvälittämiseen vaikuttavat aivan muut asiat... Teoreettisesti se siis vaikuttaa tiedonsaantiin..., mutta eiköhän sitä ole paljon enemmän tekijöitä (nihilistisesti: ei ole rahaa televisioon, hesariin, satelliittivastaanottimeen yms, on sokea, kuuro, lukutaidoton, kielitaidoton, asuu maalla, ei osaa käyttää nettiä, osaa käyttää nettiä jne). Ei nouse kyllä millään perustellulla tasolla pääargumentiksi televisiomaksun osalta.  ;) --PV 28. kesäkuuta 2005 kello 13:43:38 (UTC)

Tarkastusmaksun aiheuttaman pelon kokeminen on subjektiivista, sinä ehkä sitä koe, mutta ihmiset yleensä kokevat ja siksi myös maksavat. Yleä rahoitetaan kepillä eikä porkkanalla. --Tedeum 28. kesäkuuta 2005 kello 14:01:29 (UTC)

Höpö höpö. Saman voisi sanoa vaikka koiraverosta. Helsingin kaupunki hallitsee kansalaisiaan rautanyrkillä ja pelolla, koska pakottaa rangaistuksen uhalla heidät maksamaan koiraveron. Joonas 28. kesäkuuta 2005 kello 14:07:58 (UTC)

Jos muistaisit minkälaista yhteiskunnallista moraalipainostusta tv-maksukampajoissa on ollut vuosien varrella, voisi ylidramatisoituja sanojasi melkein käyttää suoraan. Mutta nyt alkaa liukua yli. Lisätkää jos on jotain lisättävää itse asiaan. --Tedeum 28. kesäkuuta 2005 kello 14:28:12 (UTC)

pvalkki: Vanha vitsi. (on olemassa mainoksin rahoitettuja ilmaisjakelulehtiä, eikä ole olemassa postilaatikkomaksua tai postilaatikkotarkastusmaksua eikä postilaatikon käyttöönotto ole kiellettyä ellei laatikosta ensin ilmoiteta ja maksua makseta).

Ei tuollaiset pohdinnat puolesta ja vastaan kuulu neutraalin tietosanakirjamaiseen artikkeliin. --83.148.219.100 23. maaliskuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

Siellä ne pohdinnat kuitenkin ovat. Onko pohdinta wikipediassa sitten huono asia? Jotkut asiat ovat kiistanalaisia, ja on luonnollista, että ihmiset pohtivat niitä. Pitäisi riittää, että erilaisia näkökulmia käsitellään tasapuolisesti.

Artikkelissa televisiomaksun puolesta mainittu perustelu "Tärkeä julkinen palvelu" toimii myös televisiomaksua vastaan. Oletetaan, että yhteiskunnassa jotain julkista palvelua pidetään niin tärkeänä, että sen julkista ylläpitoa ei vastusteta eikä juuri edes kyseenalaisteta. Normaalisti sellaisten tärkeiden palvelujen rahoitus hoidetaan suoraan valtion verotuksen kautta. Varsinkin jos palvelun käytön ja siitä perittävän maksun yhdistämisessä on ongelmia, kustannusten kattaminen verotuksen kautta alkaa näyttää houkuttelevammalta. Tästä tosin seuraa looginen päätelmä: Jos veronmaksajat maksavat jonkin palvelun, juuri heillä pitäisi olla sananvaltaa kyseisen palvelun sisällön suhteen. Uikku 14. lokakuuta 2007 kello 23.35 (UTC)

Vierastaisin jyrkästi tietosanakirjassa sellaisia ilmauksia kuin "normaalisti". Ei tuo ole mikään peruste. Vaikka terveyskeskuksia rahoitetaan verovaroin, silti on myös terveyskeskusmaksu. Olisi helpompi hyväksyä tällainen debattiartikkeli tietosanakirjaan jos argumentit edes olisivat vähän syvällisempiä ja harkitumpia. Nyt tässä on aikamoinen hihasta vedetyn maku. -- Rmac 20. tammikuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

Kukaan tuskin kieltää esimerkiksi toimivan työeläkejärjestelmän tärkeyttä, mutta se kuitenkin rahoitetaan erillisellä maksulla, ei suoraan verovaroista. --Joonasl (kerro) 21. tammikuuta 2008 kello 07.06 (UTC)

Minusta olisi hyvä mainita, että televisioluvan perimisperusteet ovat kovin ankarat mm. yksinasuvia ja opiskelijoita kohtaan, kun taas vaikka 12 hengen perheellä voi olla jopa 10 televisiota useissa asunnoissa ja muissa ratkaisuissa ja he maksavat vain ja ainoastaan yhden maksun. Myös opiskelijat ovat melko eriarvoisessa asemassa ja heidän laillinen televisionkatselu tuloihin nähden on tehty lähes mahdottomaksi.

Artikkelissa olisi hyvä olla myös tietoa tavasta millä muissa maissa ylläpidetään verkkoa ja "sivistäviä" kanavia. Käsittääkseni muuallakin on kuvansiirtomaksu joka on huomattavasti pienempi kuin televisiolupamaksu ja sen päälle saa valita kaupallisen kanava paketin.

Sitten olisi myös hyvä kertoa vähän tarkemmin mitä on "julkisoikeudellinen maksu" ja mihin se tässä tapauksessa on sidottu. Eli suomessahan ei makseta kanavien katselusta tai sisällöstä vaan siitä että on ostanut laitteen joka pystyy lähettämään kuvaa televisiolle (mukaanlukien vhs nauhuri, tallentava dvd soitin ja tietokoneen tv kortti).

Ja pieni tuloisten asemassa voisi mainita että vaikka maksu on pakollinen niin sosialihuolto laskee maksun vapaaehtoiseksi ja tämä on yksi syy miksi maksu tuottaa ongelmia huonoimmassa tuloluokassa oleville. - Zarobien 12. lokakuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

---

Vast'ikään lisäämäni lisenssimaksun (redirecti myös sivulta rojalti) suhdetta televisiomaksuun on syytä tarkastella ajan mittaan. Kovin vaikea tuntuu olevan tehdä eroa näiden välille. --Ras 4. marraskuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Neutraalius? (joulukuu 2007 -->)

Uusi väliotsikko selkeyttänee keskustelua, kun keskustelu vuoden 2005 versioista ei ole häiritsemässä. Luin tämän artikkelin, enkä nähnyt siinä mitään epäneutraalia. Toki se sisältää kannanottoja, mutta niitä ei esitetäkään absoluuttisina totuuksina, vaan asiallisesti argumentteina puolesta ja vastaan, kuten hyvässä kiistanalaista ja voimakkaita tunteita herättävää aihetta käsittelevässä artikkelissa kuuluukin. Kertoisiko joku, mikä artikkelissa on epäneutraalia? Jos mikään ei ole, niin poistetaan neutraaliusmalline. --Hathaldir 12. joulukuuta 2007 kello 09.42 (UTC)

Peilaus?

Joissakin maissa tv-luvattomien talouksien televisioita etsitään radioaaltoihin perustuvalla peilausjärjestelmällä. Suomessa vastaavaa järjestelmää ei käytetä. Tuota... kertokaa tyhmälle... Voiko vastaanottimen tosiaankin peilata??? Ficora harrastaa kyllä luvattomien radiolähettimien etsintää peilausasemilta, joita lienee nykyään 2. (Jokioinen, toinen muistaakseni jossain Pohjanmaalla) mutta voiko pelkän vastaanottimen peilata? Aku Ankan kyllä muistan sitäkin työtä tehneen, mutta ei liene lähteenä kovin luotettava. --EsaL-74 6. tammikuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Voi peilata, perustuu siihen että televisiosta, ja myös lähes kaikista vastaanottimista, säteilee aina jonkin verran paikallisoskillaattorin taajuutta. Peilaus täytyy suorittaa hyvin läheltä televisiota, max 100m? Vaatii hyvän peilauslaitteen ja ammattitaidon. Varmaan kerrostalo tilanteissa hyvin hankalaa. Muistaakseni lehdissä on joskus kauan sitten ollut juttua että Suomessakin harrastettiin peilailua, nykyään ei kai. En tiedä miten ulkomailla. --Wipu 7. tammikuuta 2007 kello 14.38 (UTC)

Vaihtoehto televisiomaksulle

Hyvä vaihtoehto televisiomaksulle olisi sellainen, että digiboxissa olisi laskuri joka veloittaa kanavien käytöstä. Tällöin varsinaista tv-lupamaksua ei tarvittaisi. Nykyisin maksullisille kanaville annettaisiin isompi maksukerroin. Tämä ei ole tekniikasta kiinni, ennemminkin YLEn politiikasta, jos oikein ymmärrän. --Evakonpoika 14. joulukuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Ei YLE tee Suomessa politiikkaa tai säädä lakeja, vaan Suomen eduskunta. --Joonasl (kerro) 14. joulukuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Mielestäni YLE oli ainakin hyväksymässä oman toimintansa missä nimenomaan pitäydytään yleisessä televisiolupamaksupolitiikassa. --Evakonpoika 14. joulukuuta 2007 kello 19.57 (UTC)

Kuten sanoin, televisiomaksusta ja YLE:n rahoituksesta päättää Suomen eduskunta, ei YLE:llä varsinaisesti ole asiassa minkäänlaista sanavaltaa. --Joonasl (kerro) 15. joulukuuta 2007 kello 07.30 (UTC)

Sosiologisesta näkökulmasta olisi myös mielenkiintoista pohtia, miksi TV-maksu on niin iso ongelma juuri Suomessa. TV-maksuhan on käytössä käytännössä jokaisessa Euroopan maassa muodossa tai toisessa. Lupamaksusta on luopunut vain 3-4 maata, yksi verorahoitukseen ja ainakin kaksi kaupalliseen rahoitusmalliin. -- Rmac 20. tammikuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

..ja sivuhuomautuksena: kaikissa maissa joissa lupamaksusta on luovuttu ja siirretty suoraan verorahoitutukseen julkisen palvelun televisioyhtiöt ovat ajautuneet pahaan taloudelliseen kriisiin. --Joonasl (kerro) 21. tammikuuta 2008 kello 07.04 (UTC)

Miten lupamaksuasiat Espanjassa?

Espanja puuttuu artikkelin EU tilastosta. Olisikohan jollakulla tietoa asiasta. Keina 15. tammikuuta 2009 kello 00.35 (EET)

Espanjassa ei ole TV-lupamaksua, eikä ole koskaan ollutkaan.  –Kommentin jätti 88.115.101.100 (keskustelu – muokkaukset)

sanktioinnista

Poistin tämän lauseen, koska se ei oikein anna mitään oleellista informaatiota. Aivan yhtä hyvin voitaisiin sanoa, ettei laki estä iskemästä kaveria kirveellä päähän (de facto), mutta sanktioi sitä vankeusrangaistuksen uhalla (de jure).--Joonasl (kerro) 18. elokuuta 2009 kello 15.26 (EEST)