Keskustelu:Tekijänoikeus Suomessa
Tekijänoikeus ei voi syntyä kuin ihmiselle. Sen sijaan sen taloudellisia oikeuksia voidaan siirtää jurudiselle henkilölle, kuten yritykselle tai yhteisölle. Näin tapahtuu esimerkiksi työsuhteissa luoduissa tekijänoikeuden alaisissa teoksissa (esim. mainostoimistot, ohjelmistotalot). --Enzkha 18. helmikuuta 2007 kello 15.10 (UTC)
Mm. lakikin erikseen mainitsee, että tekijänoikeus tietokoneohjelmiin voi olla yrityksellä. Muita oikeuksia lainsäätäjä ei ole osannut kertoa (jos tarvitseekaan). Paitsi tuo elokuvateollisuus vain tuntuu olevan erityissuojeluksessa, kun viimeisenkin käsikirjoittajan ja ilmeisen valomiehen kuolemasta tekijänoikeus säilyy 70 vuotta. Linkitetty Korpelakin puhuu ihmisistä tai henkilöistä valitettavasti. Laki säätää: "Tekijänoikeus on." Se ei synny, eikä synnytetä. Valitettavasti toimijat, joita laki luku luvulta koskee ovat myös yrityksiä. Ihmettelen vain, että myös Wikipedia haluaa runnoa valokuvaajien moraaliset oikeudet, jotka Suomen laki takaa. Miltä vuodelta (sadalta ?) nuo mallineet ovat ? Pelkkiä moraalittomia oikeuksia on vain vuotta 1966 edeltäneisiin valokuviin. Palkitaanko aina moraalisten oikeuksien rikkojat Jussi-patsain tai joillain muilla palkinnoilla ? Tekijänoikeuden lähioikeuden omaavia, valokuvaajia jne. ei voi unohtaa lain esittelykappaleessa varsinkaan. --pro-netti 21. helmikuuta 2007 kello 19.00 (UTC)
- (taloudellise) Tekijänoikeudet voivat siirtyä yritykselle mutta tekijänoikeus alunperin syntyy (samalla hetkellä tai tavalla kun teoskin syntyy) vain ihmiselle. Työsuhteissa, joissa tehdään tekijänoikeuden alaista materiaalia, taloudelliset tekijänoikeudet siirtyvät automaattisesti työnantajalle, kunhan ne ensin ovat syntyneet tekijälle (ellei jotain muuta ole sovittu). Tekijänoikeus ei ole, ennenkuin teos on. Eli kun teos syntyy, niin silloin syntyy tekijänoikeuskin. Sen takia itse puhun syntymisestä, koska sen vaatimuksena on teos tai muu taiteellinen suoritus, eräänlainen synnyttäminen, työn tulos. Lähioikeuksista lisää tekstiä vain, munkin mielestä. Vai pitäisikö lähioikeuksista tehdä oma artikkeli? Sitten ne saisi paremmin vielä esille? --Enzkha 21. helmikuuta 2007 kello 20.27 (UTC)
Tässä wikipedian artikkelissa on vähän hankalaa se, että on kaksi lähes samaninimistä ja melkein samanlaista artikkelia, tämä Tekijänoikeus Suomessa ja sitten se yleisempi Tekijänoikeus. Mutta ehkä näin on hyvä, koska siinä yleisemmässä voi sitten käsitellä niitä ongelmia sekä kritiikkiä ja tässä toisessa sitten näitä Suomen juttuja.. (pohdiskelee itsekseen...:) --Enzkha 21. helmikuuta 2007 kello 20.27 (UTC)
Hyvä--huomasin tämän nyt. Niin: Otsikossa etenkin pitää ottaa huomioon muutkin kuin pelkät moraaliset oikeudet; esim. 5. luku: Lähioikeudet, mainitut tietokoneohjelmat. Lähioikeuksien haltijoille syntyy toki "tekemisessä" myös monenlaisia tekijänoikeuksia jo olleiden lisäksi. Lainaus:"Oikeus on ikuisiksi ajoiksi." Eli oikeus jatkuu julkaisemalla ja mahdollisin lisäarvoisin tekijänoikeuksin (~75 vuotta uuden "valomiehen" kuolemasta ?) taas 50 vuoden välein. Oikeus on siten todella ikuinen. Nopeasti ajateltuna 100 vuotta olisi maksimi. Tiedä sitten ?? Valokuvaajalla on samantapainen oikeus jne., mutta hän itse kuolee kaiketi.
Korpela:Tekijä "Sekä laissa että muutoin puhutaan tekijästä myös merkityksessä 'tekijänoikeuden omistaja' (t. haltija). Tämä tarkoittaa joko sitä, joka on teoksen tehnyt, tai jos tekijänoikeus on siirtynyt, niin sitä, jolle se on (viimeksi) siirtynyt. Esimerkiksi kun sanotaan, että teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa."
--Joo, kyllähän lähioikeus ja valokuvaajan oikeudetkin kaipaisivat muutakin kuin ko. Korpelan linkit (en edes ole lukenut hänen "haukkumisia" Wikipediasta). ... Kuitenkin vanhoihinkin oikeuksiin tekijänoikeus vain on. (Tai ehkä lain voimaantulolla syntynyt, vrt. kyseiset valokuvaajat. Oikeus syntyi 24.3.1995 lakimuutoksella 446, "kuvaaja oli kuollut vuonna xxxx". Valomies elää ja voi hyvin "Käpylän vanhainkodissa".) ..... ---pro-netti 21. helmikuuta 2007 kello 21.43 (UTC)
- ..ja tuli voimaan xx.xx.xxxx. Kyseiset tekijän (yhtiökin/kustantaja, oikeuden omistajana vrt. myös lähioikeudet) mainitseminen ja respektioikeus koskevat kaikkia, valokuvaajaakin. Sekin sattuu vain kuvien valmistuksen vuoksi olemaan lähioikeuksissa. Laki 10§ "Oikeudesta valokuvaan säädetään lisäksi 49 a §:ssä."
--Propaganda 25. helmikuuta 2007 kello 23.15 (UTC)
Yksityinen kopioiden valmistaminen
[muokkaa wikitekstiä]Tekijänoikeuslaki määrää, että kopioiden valmiseen oikeus on tekijänoikeuden omistajalla. Kuitenkin laissa sanotaan, että jokaisella on oikeus valmistaa muutamia kappaleita omaan käyttöön. Voisiko joku selventää, mitä tällä jälkimmäisellä täsmällisesti tarkoitetaan ja voidaanko sitä soveltaa esimerkiksi tiedostojen alaslataukseen? --84.249.164.59 20. helmikuuta 2009 kello 06.57 (EET)
...Kestipä saada mitään vastausta. Mutta kopioiden valmistamisella omaan käyttöön tarkoitetaan esimerkiksi omaan käyttöön tehtyjä kopioita äänitteistä tietokoneelle tai mp3-soittimeen. Kun omistusoikeus alkuperäiseen tuotekopioon (on ns. oikeudeton kopio) loppuu esimerkiksi myydessä käytetty opus, niin myös lainmukaisesti muut omat kopiot tulee hävittää. Tietokantoja ja ohjelmatiedostoja tämä kopiointi ei koske lainkaan. Niitä säätelee yleensä tiedostoihin liitetty lisenssi, joka sisältää sen mukaisia varsinaisia oikeuksia. Usein taataan oikeus oman varmuuskopion tekemiseen ja samalla kerrotaan voiko tiedostoa käyttää yhdessä vai useammassa tietokoneessa (tietovälineessä). Tiedostoja "alasladatessa" tai viimeistään purkaessa hyväksyt tuotetta koskevan lisenssin, jonka ehtoja suostut noudattamaan lainmukaisessa järjestyksessä. Samalla tavoin lisenssiehdot on sisällytetty seuraamaan fyysisesti myytävää vastaavaa tuotetta, jos kyse on esim. ohjelmatiedostoista. Ladattaviin musiikkitiedostoihin on ainakin tulossa fyysistä levyä vastaavia myyjätahoja, jolloin rajaton oma kopiointi omiin välineisiin sallitaan. Vieraille kopiointi, kopiointi työnantajan välineisiin ja kopiointi työpaikalle kuten työsuhdeautoihinkin on nytkin fyysisiltä levyiltä kiellettyä. Mikä työnantaja pitäisi piraattiohjelmaa keskellä työntekijän työpöytää ? --Propaganda 20. marraskuuta 2009 kello 02.49 (EET)
- Aika huonoa kieltä nyt koko teksti monelta osin.
Ei suurta osaa teoksista saa kopioida lainkaan, mutta mainitut poikkeukset löytyy. Jo artikkelissa lukeneeseen verrattuna OKM:n lataus netistä -vastaus tarkoittaa juuri siinä tarkoitettuja laillisesti jaettavia tiedostoja. Niitä vain löytyy harvoja yhtyeiden sivuilta ja ovat silloin harvemmin Teosto ry:n asiakkaiden tarjoamia. Eli turha olettaakaan löytävänsä päivän poppia ilmaislatauksista. Nakit ja Muusi -yhtyeen demo voi löytyä ilmaislatauksena heidän nettisivullaan. Pari väärää vastaustakin lienee pujahtanut sekaan. Eikä siinä (viite) ole niin tarkkaan eroteltu kopioitavaa "tavaraa" kuten pitäisi. Ei esim. taideteosta, kuvaa tai levynkantta saa kopioida. Monen tavaran saa vain valokuvata esim. myynti-ilmoitukseen. --Propaganda 13. maaliskuuta 2011 kello 05.09 (EET)
Kaupallinen teos
[muokkaa wikitekstiä]Lisäsin wl:n käsitteeseen kaupallinen teos. Mitähän mahtaa moinen tarkoittaa?--Kulttuurinavigaattori 13. maaliskuuta 2011 kello 22.32 (EET)
- Termi "kaupallinen teos" on uutta tutkimusta, joka on Wikipediassa käytetty erinomainen termi lähteettömille väitteille tai neologismeille. Täytyy poistaa/kirjoittaa uudelleen, kunhan kerkiää. --Pxos 14. maaliskuuta 2011 kello 00.45 (EET)
Kopio vs. soittaminen
[muokkaa wikitekstiä]"Kappaleen valmistamista on myös tiedostojen jakaminen ja hakeminen tietoverkoissa." sanotaan artikkelissa. En huomannut lähdettä (tietoverkoissa hakeminen ei nimittäin ole tietoverkosta hakemista), mutta enemmän kiinnostaisi miksi soittamista CD-soittimella ei laissa pidettäisi kappaleen valmistamisena, koska tiedon siirto tietokoneissa on kopiointia. --91.152.66.251 9. helmikuuta 2013 kello 10.35 (EET)