Keskustelu:Teekkari

Ainakin Lappeenrannassa Teekkarilakin käyttöaika alkaa vappurauhan rikkomisesta ja keskustassa sijaitsevan Kurkipatsaan lakituksesta, joka tapahtuu vappuaattona. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saavat kuitenkin painaa lakin päähänsä ensimmäistä kertaa vuorokauden vaihtuessa vapunpäiväksi. Millainen käytäntö on muilla paikkakunnilla? Jhavuka 24. toukokuuta 2006 kello 22.10 (UTC)

Otaniemessä käyttöaika alkaa keskiyöstä. Ylioppilaslakin käyttöaikahan alkaa jo kello kuudelta Mantan patsaan lakituksesta. Muistan jostain lukeneeni, että aikoinaan kaikki lakit painettiin päähän vasta keskiyöllä, mutta ylioppilaslakin käyttöaikaa aikaistettiin syystä tahi toisesta. Teekkarit kuitenkin pitivät vanhan ajan, ja tästä johtuu käyttöaikojen erilaisuus. Saatan tosin muistaa myös väärin, ja alkuperäinen aika olikin kuudelta, josta jostain käsittämättömästä syystä teekkarit siirsivät sen puoleen yöhön... Muora 12. kesäkuuta 2006 kello 15:27

Kyllä tuo aika on ennen ollut kello kaksitoista yöllä. Poliisit ovat vain pelänneet järjestyshäiriöitä ja tämän vuoksi on aika monilla paikkakunnilla siirretty jo kello kuuteen. Tampereella onneksi järjestetään Suomi Neidon lakitus vasta keskiyön aikaan tai siis oikeastaan n. vartin yli jonka jälkeen siirretään kellot takaisin keskiyöhön jonka jälkeen suoritetaan lakitus. Pjanne 28. tammikuuta 2008 kello 21.35 (UTC)

ajatusmalli, aate, kulttuuri

Lauseeseen "Teknillisissä yliopistoissa vallitseva teekkarikulttuuri sisältää ajatusmallin, aatteen ja kulttuurin" olisi todella hienoa saada selvennystä. Eli mikä ajatus/aate sisältyy teekkarikulttuuriin?Jarkkopertti 12. joulukuuta 2006 kello 22.15 (UTC)

Monessa paikassa olen kuullut määritelmän, että kaikki mitä teekkarit tekevät on teekkarikultturia. Pjanne 28. tammikuuta 2008 kello 21.36 (UTC)

Teekkariko tekniikan ylioppilaan lyhenne?

Käsittääkseni teekkari on eri asia kuin tekniikan ylioppilas, ei pelkkä lyhenne. Teekkari ollakseen pitää olla teekkariyhdistyksen jäsen, tekniikan ylioppiluuteen sen sijaan riittää se, että vain opiskelee teknillisellä alalla. Kommentin jätti Käyttäjä:88.113.167.228 (keskustelu – muokkaukset).

Ainakin TTY:llä kaikki tekniikan ylioppilaat ovat teekkareita toiselta vuosikurssilta alkaen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat fukseja. Vaikka periaatteessa teekkariksi ylenemiseen vaaditaan kaste Tammerkoskessa, on erittäin loukkaavaa kutsua koskessa käymätöntä toisen tai ylemmän vuoden opiskelijaa ikifuksiksi. Puhe jäsenyydestä teekkariyhdistyksessä on merkityksetöntä teknillisissä yliopistoissa, sillä näissä kaikki kuuluvat ylioppilaskuntaan, joka määrittelee arvonimeen teekkari oikeutetut. --M. Porcius Cato 19. tammikuuta 2007 kello 08.31 (UTC)

Siinä mielessä olet oikeassa, että teekkari ja fuksi ovat opiskelijakulttuurin jargonia, josta varmasti jokaisella on omat mielipiteensä. Mutta jos vilkaistaan (esim. Googlen tai Hesarin arkistohaun avulla) sitä, miten yleiskieli termiä kohtelee, nähdään aika selvästi että opiskelu teknisellä alalla riittää. --—MikkoM (♫) 19. tammikuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Ehdottomasti totta. Jos ollaan aivan tarkkoja, ilmaisun tulisi olla "teekkarit ja fuksit", mutta yleiskielessä tällaista eroa ei tehdä. Sen sijaan opiskelijoille itselleen asia on aika selvä. Sama koskee myös opettajakuntaa. Muistan hyvin, kuinka vararehtori toivotti meitä tervetulleiksi opiskelemaan: "Hyvät uudet te... kröhöm tekniikan ylioppilaat, --." Lisäksi on huomattava, että teekkarin arvonimi säilyy ihmisellä myös valmistumisen jälkeen. Asiasta käytiin melko laajaa debattia Tekniikan akateemiset -lehden palstoilla vuoden 2001 syksyllä (muistaakseni syys- ja lokakuun numeroissa). Diplomi-insinööri saattaa siis kutsua itseään teekkariksi aivan oikeutetusti. Tällöin hän pyrkii välittämään ajatuksen kaikki ikäluokat yhdistävästä insinöörihengestä, johon kuuluu toveruus, kekseliäisyys ja huumorintaju. (Samalla välittyy ajatus myös insinöörit yhdistävästä yhtenäiskulttuurista, joka on nykyään kuollut ajatus.) Tietenkään tällaista ilmausta ei pysty pistämään itse artikkeliin, koska se on harvinaisen POV. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, missä Suomen yliopistossa on päässyt syntymään ajatus siitä, etteivät kaikki ylempien vuosikurssien opiskelijat olisi teekkareita. --M. Porcius Cato 19. tammikuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Harkitsin itse ja lopetin uo-kohteiden lihavoituksen.

Olin sitä mieltä että Tupsulan ja Radiodiodin olisi pitänyt olla lihavoituna, eikä punalinkkinä, jotta artikkelin luoja harkitsisi kahdesti onko hänellä rahkeita luoda merkittävyyskäytännön läpäisevän mittainen artikkeli ennen sen luomista. Lihavoitetuissa uo-kohteissa ei ole mitään väärää. Ne osoittavat omalla tavallaan että kyse on omalla tavallaan merkittävästä aiheesta, vaikkei välttämättä wikimerkittävästä ilman merkittävää ponnistusta artikkelin luovalta. Mutta harkitsin enkä lihavoinut. Toivoisin että lihavoimisen voisi toimittaa substanssiosaaja teekkarimaailmasta oman harkintansa pohjalta. Kohteen lihavoitus ei ole sen mollaamista. Teen hitaammin vielä jonkun lihavoituksen ja uo-n tähän artikkeliin ehkä, mutta en tänään. Hieman itsereflektiota ehkä teekkareilta voisi ennaltaehkäistä turhia merkittävyyskähnäyksiä jos aiheet olisi lihavoitettu ja uo:tettu ennen kuin joku haaskaa niihin energiaansa ja arvovaltaansa IP:nä tai yhden aiheen tunnuksena. -- Cimon Avaro 6. lokakuuta 2023 kello 01.57 (EEST)

Lihavointi korostaa artikkelin kannalta toisarvoisia sanoja, vaihdoin kursiiviin. Myös taivutuspäätteet tulisi kursivoida (tai lihavoida). -- Htm (keskustelu) 6. lokakuuta 2023 kello 05.43 (EEST)